22.9.2021
Yhdysvallat, Britannia ja Australia solmivat 16. syyskuuta uuden turvallisuussopimuksen, joka lisää maiden yhteistyötä Intian valtameren ja Etelä-Kiinan meren alueilla. Australia päätti sopimuksen solmimisen vuoksi perua Ranskan kanssa neuvottelemansa kaupan sukellusveneistä. Ei ole sattumaa, että AUKUS:in alkumetreillä kovimmin näpeilleen sai Ranska. Ranska nimittäin on ollut hartain EU:n itsenäisen puolustusulottuvuuden puolestapuhuja. Yhdysvallat on pitkään vastustanut Euroopan unionin muodostumista NATO:n kilpailijaksi. AUKUS on englanninkielisten valtioiden uusin vastaveto Euroopan unionin pyrkimykselle muodostua itsenäiseksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi. Suomessa on pitkään kuviteltu, että Euroopan unioni ja NATO ovat harmonisessa suhteessa. Viimeistään AUKUS osoitti tämän harhaluuloksi.

Joe Biden tekee sen, minkä Trumpin pelättiin tekevän. Yhdysvaltojen ja Euroopan eriytyminen on käynnissä. Myös EU:n sisällä maat ovat ulkopoliittisesti jakautuneita. EU:n johtomaat ovat selvästi ilmaisseet halunsa lähteä eri teille Yhdysvaltojen kanssa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo vuosia puhunut EU:n ja Venäjän läheisempien suhteiden puolesta. Saksa puolestaan on pitänyt tärkeämpänä vaalia kauppasuhteitaan Kiinaan. Viro ja Puola ovat erittäin sitoutuneita Natoon, kun taas Ranska jälleen kerran harkitsee Nato-jäsenyyden mielekkyyttä ylipäätään. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kutsui tapahtunutta entisten liittolaisten väliseksi vakavaksi kriisiksi, jossa on esiintynyt valehtelua ja luottamuksen puutetta.

Ranskan eurooppaministeri Clément Beaune ilmoitti, että EU:n ja Australian välisten kauppaneuvotteluiden jatkaminen on mahdotonta. Ranskan kolauksesta kärsii nyt koko EU. Ranska on ilmoittanut kutsuvansa kotiin suurlähettiläänsä Australiasta ja Yhdysvalloista. Tämä on sinänsä ymmärrettävää. Jos tosiaan diplomaateilla ei ole mitään käsitystä siitä missä mennään, on ehkä syytäkin pysyä kotona.

EU-maiden osuus maailmantaloudesta oli vuonna 1960 noin 33 prosenttia, kun taas vuonna 2050 sen ennustetaan olevan enää 9 prosenttia. Suomen tulee muistaa, että paras turvatakuu on hyvässä kunnossa oleva talous ja vahva oma armeija. Suomen ei tule uhrautua romuttamaan omaa talouttaan Etelä-Euroopan maiden velkojen vuoksi. Älä koskaan luota vieraan apuun. Italia ei aikoinaan edes tukenut Suomen itsenäistymistä.

Hyvää syksyä kaikille!
Yst. Laura

TIEDOTE 28.6.2021

Venäjältä on kisaturismin mukana leviämässä erittäin ärhäkästi tarttuvaa koronamuunnosta. HUS:n johtajaylilääkärin mukaan Suomea uhkaa nyt koronan neljäs aalto tämän johdosta (YLE 28.6.2021). Tartuntoja on löydetty jo yli 200 ja altistuneita saattaa olla tuhansia.
-Kisojen aikataulut ja turismin mahdollinen suuri määrä oli tiedossa Suomessa etukäteen. Kuitenkin testauksessa, karanteeneissa ja ennakoinnissa tuli valtaisasti ongelmia, ihmettelee Reijonen.

Suomeen palaajia ei testattu riittävässä laajuudessa. Tartuntojen nousu oli raportoitavissa. Tilanne näyttää nyt todella huolestuttavalle monella eri tavalla.
-Miksi Venäjältä kisaturismin mukana tulevien tartuntojen ennakointi ja testauskapasiteetti pettivät Suomessa pahasti ja mitä tilanteelle tehdään sekä kuinka aiotaan estää, ettei vastaavaa jatkossa pääse tapahtumaan, kysyy Reijonen.

Minna Reijonen on kansanedustaja, farmaseutti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hän teki asiasta myös kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 24.6.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on pettynyt, että keskeneräinen ja selkeästi viallinen sote-uudistus runnottiin hallituspuolueiden ylivoimalla läpi. 1600- sivuisessa lakiesityskokonaisuudessa on paljon pohdittavaa. Jälkikäteen lain muuttaminen on aina hankalampaa.

Sote-uudistus on vuosituhannen jättimuutos. Sote-uudistuksen mukanaan tuomista huolista puhutaan ihan liian vähän. Havaittujen epäkohtien sivuuttaminen ja poliittinen kiire ovat huonoja lähtökohta vuosituhannen laajimmalle lainsäädännön uudistamiselle.
-Uudistuksen tavoitteet ovat toki hyvät, mutta ne jäävät saavuttamatta. Olen erittäin hämmästynyt sote-uudistuksen lainsäädännön runnomisesta läpi hätiköimällä, sanoo Reijonen.

Terveydenhuollossa on Suomessa monta asiaa hyvin. Olisi ollut parempi korjata vain ne kohdat, jotka eivät toimi. Nyt valtava uudistus myllertää monta asiaa uusiksi. Nyt perustetaan kokonaan täysin uusi hallintoporras kalliine byrokratioineen, samalla päätöksenteko karkaa yhä kauemmas kuntalaisista.

Lisää veroja?

Suomen suurin uudistus koskettaa meitä jokaista. Samalla esille on jo noussut keskusteluun kokonaan uusi mahdollinen vero, maakuntavero.
-Asiaa kierreltiin kovasti ennen kuntavaaleja, mutta nyt kannatusta verolle on laajasti hallituspuolueiden keskuudessa, toteaa Reijonen.

On hyvin epätodennäköistä, ettei uusi vero nosta kokonaisveroastetta.

Lisää keskittämistä?

Sote-uudistusta voidaan pitää jättimäisenä kuntaliitoksena, jossa noin puolet kunnan toiminnasta siirretään yhteiskolhoosiin. Kunnan päätöksenteosta ja rahoista siirretään kerralla noin puolet pois. Isot kaupungit joutuvat miettimään, että riittääkö rahat mm. opetukseen.

Palveluiden mahdollinen keskittäminen tulee olemaan sote-uudistuksen iso riski. Päätöksenteko siirtyy pois kunnilta laajemmille alueille. Lähivuosien huoleksi voi siten nousta mm. nykyisten terveysasemien säilyminen. Uusi lainsäädäntö ei sisällä lähipalvelutakuuta. Jokaisesta kunnasta ei tule välttämättä valituksi edes yhtä päättäjää uusiin perustettaviin hallintoelimiin.
-Kun kiintiöitä ei ole, miten taataan se, että jokaista aluetta maakunnassamme puolustetaan ja myös pienempien kuntien ääni kuuluu päätöksenteossa, kysyy Reijonen.

Yliopistolliset sairaalat jäivät huomiotta

Yliopistollisten sairaaloiden säilyminen yliopistollisena olisi tullut turvata. Tästä Suomen yliopistollisten sairaaloiden virkajohto on aiheellisesti kantanut huolta, koska uudistus ei näyttäisi tarpeeksi takaavan tätä. -Tutkimuksen ja opetuksen rooli on merkittävää alueellemme. Tämä pystytään takaamaan vain varmistamalla puitteet yliopiston ja kysin yhteistyölle, toteaa Reijonen.

Omaishoito unohdettiin

Miksi omaishoidon tuen kriteereistä ei tehdä tasapuolisia jokaisessa maamme kunnissa? Olisi hienoa, jos omaishoidontuesta tehtäisiin verotonta.

-Miksi oikeastaan vanhustenhoidon asiat ulkoistetaan pois omilta kunnilta ja siirretään kauemmas ns. maakunnille, kysyy Reijonen.

Kriitiikki ohitettiin

Reijonen on myös eduskunnan talousvaliokunnan jäsen. Talousvaliokunta antoi sote-uudistukseen oman lausuntonsa.
-Oli pöyristyttävää talousvaliokunnan jäsenenä huomata, kuinka asiantuntijoiden esille nostamat huolet ja kritiikki poistettiin valiokunnan sote-mietinnöstä. Ei riskit sillä katoa, että ne hävitetään teksteistä, sanoo Reijonen.

Kiire

Kiirettä lainsäädännön käsittelyssä on jopa perusteltu sillä, että ehditään järjestää uudet maakuntavaalit muutaman kuukauden päästä.
-Mielestäni kiire järjestää vaalit on vähintäänkin oudon poliittinen peruste tehdä laki hutiloiden, sanoo Reijonen.

Mm. Espoon perusturvajohtaja on ilmoittanut (HS 15.6.), ettei Länsi-Uudellamaalla ole mahdollisuutta ottaa järjestämisvastuuta vuoden 2023 alussa. Länsi-Uusimaa on 10 kunnan kokoinen tuleva hyvinvointialue.
-Olisi toivottavaa, että näitä aikatauluihin liittyviä ja muita epäkohtia, joita asiantuntijat ja eri puolueet ovat nostaneet esille, korjattaisiin, toivoo Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
puh. 09 432 3135

TIEDOTE 23.6.2021

Eduskunta hyväksyi tänään sote-uudistuksen äänin 105-77. Muutamat sote-uudistuksen realiteetit tajunneet hallituspuolueiden kansanedustajat loistivat äänestyksistä poissaolollaan. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen arvioivat hallituspuolueiden motivaation korjata läpi menneitä virheitä jälkikäteen minimaaliseksi.

”Niin lausuntovaliokunnat kuin asiantuntijatkin toivat esiin lukuisia kriittisiä puutteita ja virheitä hallituksen sote-mallissa. Kritiikki ei edes rajoittunut oppositioon, vaan huolensa uudistuksesta ovat esittäneet muiden muassa Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.). Kolme vihreiden kansanedustajaa, Inka Hopsu, Mari Holopainen ja Heli Järvinen, ilmoittivat etukäteen, etteivät aio äänestää sote-uudistuksen puolesta, ja olivat poissa äänestyksestä. Kuvaavaa on se, että keskustan ryhmä oli hallituspuolueista ainoa, jonka kaikki äänestäjät olivat paikalla äänestämässä sote-uudistuksen läpimenon puolesta. Keskusta sai nyt hallintohimmelinsä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositio teki lukuisia lausumaesityksiä, joissa edellytettiin pahimpien epäkohtien korjaamista. Nämä eivät tietenkään kelvanneet hallitukselle.

”Tämä uudistus vaarantaa niin lähipalvelut, vammaispalvelut kuin kuntien ja kuntayhtymien omistamien yhtiöidenkin tulevaisuuden. Perustuslakivaliokunta löysi esityksestä lukuisia muutostarpeita, mutta ei saanut tilaisuutta arvioida, onko muutokset tehty asianmukaisesti. Esimerkiksi Coxan ja Sydänsairaalan toiminnan jatkaminen ennallaan olisi ollut perustuslakivaliokunnan mielestä mahdollista, jos esitystä olisi korjattu. Hallitus ei kuitenkaan ideologisista syistä halunnut toimia näin tai tehdä monia muitakaan tarpeellisia korjauksia. Nyt hyväksyttiin jo valmiiksi rikki oleva rakennelma, joka ei hyödytä juuri ketään. Ainoa taho, joka voi tänään olla tyytyväinen, on keskustapuolue”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Monia keskeisiä kysymyksiä jäi edelleen ratkaisematta.

”Uudistus hyväksyttiin ilman, että lopullisesta rahoitusmallista olisi päätetty samalla. Parlamentaarisessa yhteistyössä syntynyt maakuntaverokomitean mietintö katsoi, että maakuntavero ei ole tarpeellinen, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä oleellisesti laajentaa. Hallituksen vihervasemmistopuolueille kuitenkin kansalaisten verottaminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hallintohimmelit keskustalle, joten seuraavaksi hallitus junttaa asiantuntijoista välittämättä läpi maakuntaveron, jonka keskusta hyväksyy saadakseen haluamansa monialaiset maakunnat. Kukaan tuskin kuvittelee, ettei kokonaisveroaste nousisi uuden veron myötä, mutta keskustaa tämä ei tunnu haittaavan, kunhan saadaan nykyiset kuntapäättäjät kovapalkkaisiin palkkiovirkoihin hyvinvointialueiden hallintoon”, Juvonen, Juuso ja Reijonen pohtivat.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite, hoitoon pääsyn nopeutuminen, ei uudistuksen myötä toteudu.

”Nyt nuijittu uudistus ei ole ratkaisu perusterveydenhuollon ongelmiin. Se ei tuo terveyskeskuksiin yhtään uutta lääkäriä. Se ei myöskään vastaa tavoitteisiin yhdenvertaisista palveluista eikä paranna palveluiden saatavuutta saatikka saavutettavuutta. Useimmille palveluiden käyttäjille se on heikennys, ja maakuntahimmeli tulee veronmaksajille erittäin kalliiksi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

Terveiset Brysselistä!
Olemmeko nyt saavuttaneet riittävästi sitä monen suomalaisen valtapuolueen kaipaamaa syvää integraatiota? Emme, tilanne tulee vielä huomattavasti pahenemaan. Ruotsi on väläytellyt jopa EU-eroa, koska pillastui palkkakysymyksestä. Ruotsi vastustaa EU:n minimipalkkadirektiiviä. EU-erolla väläyttely on tietysti vain nevottelutaktiikkaa, mutta ei merkityksetöntä. Kun alamme normaalissa puheessamme käyttämään saa EU-ero, se tekee tilaa tälle ajatukselle. Brittien menestyminen antaa rohkeutta ja luo uskoa myös muissa. Uskon ääni voittaa joskus järjenkin puutteen.

Viimeisin hullutus, jota EU:ssa pohditaan on ylähuone, eli EU-neuvosto muutettaisin ylähuoneeksi. Valtioidenvälisestä valtioiden sisäiseksi järjestelmäksi. Neuvoston sektorikohtaiset kokoonpanot muuttuisivat kamareiksi. Määräenemmistöpäätöksiä halutaan lisätä, jotta pienet maat eivät häiritse isojen maiden tavoitteita. Järjestelmää halutaan muuttaa periaatteellisella tasolla. Kun nyt ministerit edustavat maataan EU:ssa, niin uudistuksen jälkeen he edustavat EU:ta kotimaissaan, kuten komissaarit. Tämä kaikki tietysti yhteisen hyvän nimissä, koska alistuminen kuvitellun yhteisen edun nimissä vaatii kansallisvaltion itsemääräämisoikeuden menettämistä. Edellinen yhteinen hyvä oli “koronapaketti”.

Yhteinen kauppa ei vaadi yhteisiä velkoja, kaikkea ne kuitenkin kehtaavat väittää ja totuutena esittää. Se, että Puola ja Unkari kylpevät nyt meidän rahoillamme ei ole heille ilmaista. Osa sanoo sen ihan suoraan, että tiedämme EU:n ostavan meidän itsenäisyytemme. Tätä tietä on nyt kuljettu ja maali nähty. Seuraavaksi odottelemme komission ilmastopakettia, jolle Kiina ja Venäjä taputtavat jo etukäteen.

Hyvää juhannusta!
Yst. Laura

TIEDOTE 2.6.2021

Sekä Seurakuntalainen että Yle kertoivat alkuviikosta usean yhdysvaltalaisen professorin ja akateemisen asiantuntijan vaativan pakotteita valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle. Yhdysvaltain kansainväliselle uskonnonvapauskomissiolle (USCIRF) lähettämässään kirjeessä he toteavat Toiviaisen rikkoneen ihmisoikeuksia päättäessään nostaa syytteet kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) sekä Suomen Luther-säätiön dekaania Juhana Pohjolaa vastaan.

”Valtakunnansyyttäjän järjetön ajojahti Päivi Räsästä kohtaan on samalla sekä vakava hyökkäys sanan- ja uskonnonvapautta kohtaan että vakava mainehaitta Suomelle. Vastaavia pakotteita on käytetty vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneitä henkilöitä kohtaan, ja Suomi onkin vaarassa päätyä hyvin kyseenalaiseen seuraan. Valtakunnansyyttäjän toiminnasta tulisi käynnistää selvitys mitä pikimmiten”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Päivi Räsäsen puheet ja kirjoitukset muuan muassa sosiaalisessa mediassa ovat useaan otteeseen olleet tutkinnan kohteena. Räsästä syytetään nyt kolmesta kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
”Perustuslakimme takaa jokaiselle uskonnon ja omantunnon vapauden, mutta valtakunnansyyttäjää tämä ei näytä kiinnostavan. Uskonnonvapaus ei hänen toimintansa perusteella näytä Suomessa kuuluvan kristityille, vaan hän hakemalla hakee perustetta syytteen nostamiselle. Valtakunnansyyttäjän toiminta alkaa muistuttaa noitavainoa”, Antikainen arvioi.

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen toiminta on herättänyt huomiota julkisuudessa aiemminkin.

”Valtakunnansyyttäjä tutkii Päivi Räsäsen puheita ja kirjoituksia jo toista vuotta, mutta samaan aikaan esimerkiksi Hussein Al-Taeen (sd.) kirjoitukset eivät herättäneet minkäänlaista reaktiota. Näin valikoivat syyttämispäätökset herättävät kysymyksiä siitä, mitä agendaa valtakunnansyyttäjä oikein ajaa”, Antikainen pohtii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 31.5.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ryhtynyt kokoontumaan myös maanantaisin sote-uudistuksen käsittelemiseksi. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat hallituspuolueiden pyrkimyksiä poiketa eduskunnan normaalista työskentelystä.

”Valiokuntatyössä huomioidaan normaalisti se, että samat kansanedustajat istuvat yleensä myös jossakin toisessa valiokunnassa, eikä pyritä haittaamaan heidän osallistumistaan toisten valiokuntien työskentelyyn. Tämä kuuluu osaksi normaalia eduskuntatyötä. Nyt hallituspuolueet ovat päättäneet poiketa eduskunnan perinteisistä työtavoista. Tämä on ennenkuulumatonta ja törkeää”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kuvailevat tilannetta.

Oppositiopuolueiden edustajat esittivät valiokunnassa, ettei kokouksia pidettäisi päällekkäin toisten valiokuntien kanssa.

”Perussuomalaiset ja kokoomus olivat yksimielisiä siitä, että työskentelytapojen muutos estää edustajilta normaalin työnteon. Esitimme, ettei kokouksia järjestettäisi päällekkäin toisten valiokuntien kokousten kanssa. Valiokunnan puheenjohtaja, Markus Lohi (kesk.) oli kuitenkin sitä mieltä, että valiokunnat voivat kokoontua päällekkäin, ja ainoastaan täysistunnon kanssa samanaikaisesti kokousta ei voitaisi järjestää. Hallituspuolueet junttasivat tämän näkemyksen sitten enemmistöllään läpi”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Vähemmistöön jääneet edustajat pitävät hallituspuolueiden toimintaa valiokunnassa epäasiallisena.

”Eduskunnan käytäntöihin ei kuulu se, että asioiden käsittelyä yritetään viedä väen väkisin läpi niin, että kaikki edustajat eivät pysty osallistumaan kokouksiin, kun heillä on samanaikaisesti toisen valiokunnan kokous. Hallituspuolueet pyrkivät estämään tällä toiminnalla valmistavan keskustelun läpiviennin normaalin protokollan mukaan”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Sote-uudistuksen käsittely on saanut erikoisia piirteitä muissakin valiokunnissa.

”Osallistuin sote-lausunnon käsittelyyn myös talousvaliokunnassa. Siinäkin yhteydessä hallitus viittasi kintaalla normaalille valiokuntatyölle. Vaadimme, että talousvaliokunta odottaisi perustuslakivaliokunnan lausunnon valmistumista ennen kuin lausuisi itse asiasta. Tämä ei hallituspuolueille käynyt, vaan lausunto juntattiin läpi väkisin ja perustuslailliset reunaehdot jäivät huomioimatta. Törkeintä kuitenkin oli se, että hallituspuolueet heittivät virkamiesten valmisteleman lausuntoluonnoksen roskakoriin ja hyväksyttivät enemmistöllään valiokunnan lausuntona kaunistellun version, jossa asiantuntijakuulemisissa esitetty kritiikki sivuutettiin täysin”, perussuomalaisia myös talousvaliokunnassa edustava edustaja Reijonen kertoo.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 29.4.2021

Yle uutisoi maanantaina tiedon, jonka mukaan EU:n oikeuspalvelut uhkaili Suomea mainehaitalla ja poliittisella paineella, jos EU:n elvytyspaketti hylättäisiin. Iltalehden toimittaja ei kuitenkaan saanut kysyttäessä tietoa, kuka tämän näkemyksen oli esittänyt.

”On erittäin kyseenalaista, että valtioneuvoston toimijoilla on suosikkitoimittajia, joille vuodetaan tietoa silloin, kun se palvelee hallituksen tarkoitusperiä, mutta muut toimittajat eivät saa tietoa edes kysyttäessä, vaikka tiedon salaamiseen ei olisi julkisuuslain mukaan perusteita. Tämä on lehdistönvapauden kannalta vaarallinen kehityssuunta: onko viesti toimittajille se, että kannattaa olla hallituksen suosiossa, muuten tietoja uutisia varten ei tipu?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Vielä kyseenalaisemmaksi asian tekee se, että epämääräisellä uhkauksella yritetään ilmeisesti ohjata eduskunnan päätöksentekoa.

”Ohuesti verhottu uhkaus siitä, että Suomelle aiheutuisi vakava mainehaitta tai Suomen vaikutusmahdollisuudet heikkenisivät vuosiksi, ei ole vähäpätöinen asia. Jos tällainen uhkaus on esitetty, kyse on erittäin vakavasta asiasta. Vahva yleinen intressi on se, että uhkauksen esittäjä saatetaan yleiseen tietoon, sen sijaan, että uhkauksella pyritään painostamaan eduskuntaa toimimaan halutulla tavalla. Kiristäminen osana päätöksentekoa ei kuulu demokratiaan”, Antikainen moittii.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hallitus tai siihen kytköksissä olevat toimijat kieltäytyvät luovuttamasta hallussaan olevaa tietoa.

”Vastaavaan ilmiöön on törmätty tämän hallituskauden aikana useampaan kertaan aiemminkin. Ulkoministeriö kieltäytyi luovuttamasta tietoa al-Holin leirin palautusoperaation kustannuksista ja oikeuskansleri kieltäytyi luovuttamasta sähköposteja liittyen ministeri Bernerin siirtymiseen muihin tehtäviin. Julkisuusperiaate ei toteudu, vaan nämä toimijat pitävät sitä pilkkanaan. Tilanteeseen on saatava muutos, lehdistön ja kansalaisten on voitava arvioida päättäjien toimintaa ja saatava tätä varten käyttöönsä asiakirjat, joihin heillä on julkisuuslain mukaan oikeus”, Antikainen painottaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa vaaditaan selvitystä EU:n oikeuspalveluilta saatuun vastaukseen, asiakirjoja pyytäneen Iltalehden toimittajan osakseen saamaan kohteluun sekä julkisuusperiaatteen toteutumiseen valtioneuvoston toiminnassa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 28.04.2021

Perustuslakivaliokunta linjasi eilen, että EU-elpymispaketin hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Tämän jälkeen kokoomus ilmoitti äänestävänsä tyhjää eduskunnassa EU:n elpymispaketin käsittelyssä.

”Tämäkö on sitä kokoomuksen peräänkuuluttamaa vastuullista talouspolitiikkaa? Kokoomus tietää oikein hyvin, että voisi estää elpymispaketin hyväksymisen äänestämällä sitä vastaan. Mikä tahansa muu äänestysratkaisu tarkoittaa käytännössä paketin tukemista. Kokoomus ei voi tässä tyhjää äänestämällä kiemurrella irti vastuusta ja syyttää hallitusta elpymispaketista. Kokoomus ei ole uskottava vastuunkantaja, koska se päätti äänestää tavalla, joka käytännössä johtaa uuden EU-tukipaketin hyväksymiseen, vaikka olisi voinut toimia toisin”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lataa.

Kokoomus esitti perusteluna, ettei se halua ajaa Eurooppaa kaaoksen tilaan.

”Eurooppa on jo kaaoksen tilassa, ja taloudellinen kaaos johtuu keskeiseltä osin kokoomuksen aikaisemmasta toiminnasta. Kokoomus ei ole ikinä vastustanut suomalaisten rahojen jakoa toisiin EU-maihin, eikä tyhjän äänestäminen protestina tarkoita muuta kuin sitä, että kokoomus haluaa esittää ennen kuntavaaleja julkisuudessa jotain muuta kuin on. Kokoomus vaatii tiukkaa talouskuria ainoastaan silloin, kun kyse on tavallisista suomalaisista ja heidän eduistaan, mutta Eurooppaan kokoomuksella on piikki auki”, Antikainen moittii.

Isoin ongelma elpymispaketissa on se, ettei se korjaa rakenteellisia ongelmia.

”EU-maat ovat joutuneet hyväksymään vuosien varrella tukipaketin toisensa jälkeen, vaikka perussopimusten mukaan EU ei ole velkaunioni. Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen tukipaketti, koska todellisuudessa kyse ei ole koronaepidemiasta, vaan eurovaluutan pelastamisesta. Kuitenkaan yhteenkään näistä tukipaketeista eivät maksajamaat ole saaneet minkäänlaista edellytystä siitä, että rahaa saavat maat joutuisivat ryhtymään itse korjaustoimenpiteisiin omassa maassaan. Etelä-Euroopan maiden on saatava taloudenpitonsa kuntoon, kitkettävä mafia sekä korruptio ja ryhdyttävä verottamaan kansalaisiaan, kuten maksajamaissakin tehdään”, Antikainen huomauttaa.

Erityisen kriittisesti Antikainen suhtautuu väitteisiin siitä, että elpymispakki on hyväksyttävä Suomen maineen takia.

”Suomella on EU:ssa maine hyväuskoisena hölmönä, joka ei pärjää neuvotteluissa, suostuu joka kerta ihan mihin tahansa, mitä muut vaativat, ja maksaa kiltisti. Sitten, kun vahinko on jo tapahtunut, eduskunta pakotetaan hyväksymään kyvyttömien neuvottelijoiden aikaansaamat, Suomen kannalta surkeat sopimukset. Suomen pitää ryhtyä ajamaan EU:ssa omaa etuaan. Jos emme tee näin itse, kukaan muukaan ei aja Suomen etua. Jokainen muu maa hoitaa omaa edunvalvontaansa, mutta Suomen neuvottelijoille tuntuu olevan tärkeämpää tavoitella kansallisen edun sijasta omaa henkilökohtaista etua hyväpalkkaisen EU-eläkeviran muodossa, joka onkin ainoa asia, johon kuvitteellista luottamuspääomaa on hyödynnetty. Tähän on saatava muutos!”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 28.4.2021

Suomen metsistä on iso osa yksityisten omistuksessa. Myös valtio ja kunnat omistavat metsää. Yhä suurempi osa metsistä kuitenkin on yhtiöiden omistuksessa.
-Viime aikoina metsätiloja on siirtynyt runsaasti ulkomaisten yhtiöiden omistukseen. Tästä kehityksestä on syytä olla huolissaan. Miten tämä kehitys vaikuttaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua, kysyy Reijonen.

Verotus puunmyynnin osalta on erilainen ja se kohtelee huonommin yksityistä metsänomistajaa kuin yhtiöitä.

Metsätilojen kaupoissa merkittävä osa tiloista siirtyy ulkomaiseen omistukseen

-Jo lokakuussa 2019 Yle uutisoi ”kasvottomista sijoittajista”, sanoo Reijonen.

Yhteisövero on huomattavasti pienempi kuin yksityisen maksama vero puukaupoista. Ylen uutisoi (10/2019) yhteisöveron olevan 20 prosenttia, kun taas vastaavasti yksityiset omistajat maksavat veroa puukaupoista 34 tai 30 prosenttia.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka aiotaan varmistaa, että suomalaisten metsät säilyvät pääasiassa suomalaisessa omistuksessa ja kuinka aiotaan huolehtia, että ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät ole verotuksellisesti puunmyynnin osalta jopa paremmassa asemassa kuin yksityinen, metsästään tunnollisesti huolehtiva metsänomistaja.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 27.4.2021

Pääministeri Sanna Marin esitteli puolueensa kuntavaaliohjelman 11.4.2021 ja kertoi, kuinka SDP haluaa jokaiseen kuntaan tasapuolisen omaishoidontuen. Tämä on Reijosen mielestä pöyristyttävä vaalitemppu.

-Tosiasiassa SDP:n johtama hallitus ajaa päinvastaista linjaa, toteaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen (ps).

Pääministeri Sanna Marin (sd) ei kertonut kuntavaalitempauksessaan koko totuutta. Ei mainittu, että toisenlainen lakiesitys on jo vireillä. Hallitus ei ole ajamassa yhtenäistä toimintatapaa koko Suomeen ja joka kuntaan omaishoidon osalta. Krista Kiuru (sd) vahvisti 15.2.2021 Reijosen tekemään kysymykseen (KK 1038/2020) omaishoidon kohtalosta sotessa kirjallisesti, että omaishoidonasiat siirtyvät päätettäväksi hyvinvointialueille.

-Kovin näyttää olevan ristiriitaiset käsitykset asioista saman puolueen ministereillä, ihmettelee Reijonen.

Sote-uudistuksen lakiesitys annettiin SDP: n johtaman hallituksen toimesta jo viime vuoden puolella. Toteutuessaan sote- uudistus muuttaa omaishoitoa. Nyt omaishoidosta päättävät kunnat, soten myötä päätöksen teko siirtyisi hyvinvointialueille.

-Tämä esitys ei todellakaan tarkoita sitä, että jokaisessa Suomen kunnassa olisi tasapuolinen kohtelu. Eriarvoisuus omaishoidossa jatkuisi, toteaa kansanedustaja Reijonen.

Omaishoidon tasapuolisuus taataan vain siten, että on yhtenäiset kriteerit koko maassa, eikä vain kuntien tai maakuntien kokoisella alueella. Reijonen pitää tärkeänä, että omaishoidontuki saataisiin verottomaksi. Kansanedustaja Reijonen on tehnyt lakialoitteen tuen saamisesta verottomaksi.

Reijonen pitää erityisen paheksuttava SDP:n toimintatapaa omaishoitoa kohtaan. Kerrotaan ennen vaaleja ajavansa tätä asiaa, mutta taustalla onkin jo valmisteilla ihan toisenlainen lakiesitys.

-Onko tämä nyt näiden vaalien vappusatasen kaltainen haalea lupaus, hämmästelee Reijonen.

Ilman omaishoitajia Suomi ei pärjää, toteaa Reijonen ja toivoo enemmän arvostusta omaishoitoon ja aitoja tekoja omaishoidon hyväksi myös vaalien välillä.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 26.4.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, ettei työmatkaliikenteen avautuminen ulkomailta ei lisää tartuntoja.
-Myös väärennettyjen testitulosten pelätään nostavan tartunnat uuteen nousuun, sanoo Reijonen.

On uutisoitu pimeiltä markkinoilta ostetuista negatiivisista koronatestituloksista ulkomailta. Niiden mukaan Rakennusliitto on ollut huolissaan työmailla paljastuvista tartuntojen ketjuista. Samalla on oltu huolissaan terveysturvallisuudesta, jos työmatkaliikenne avataan liian varhain.
-Omaehtoinen karanteeni ei kuuleman mukaan rakennuspuolella täysin toimi, sanoo Reijonen.

Tällä hetkellä maassamme on tuhansia rakennusalan työttömiä, joten onko ulkomainen työvoima tarpeen siinä määrin, mitä sitä rajojemme kautta kulkee?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
puh. 09 432 3135

TIEDOTE 21.4.2021

Päästöoikeuksien hinnannousu ja turpeen verotuksen korotus ovat vähentäneet energiaturpeen kysyntää ennakoitua nopeammin. Hallitus onkin nyt uuden ongelman edessä, sillä kotimainen turve on paitsi tärkeä polttoaine monissa lämpölaitoksissa, mutta myös oleellinen osa Suomen huoltovarmuutta.

”Hallitus on ilmeisesti valmis vaarantamaan Suomen huoltovarmuuden globaalissa mittakaavassa mitättömän päästövähennyksen vuoksi. Kuten koronaepidemia on monessa asiassa osoittanut, tarvitsemme kotimaisia varmuusvarastoja. Turve on Suomelle elintärkeä resurssi. Hallitus ampui itseään jalkaan liian optimistisilla päästötavoitteilla jälleen kerran”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Turve ei pelkästään ole hyvä lämmityspolttoaine, vaan sillä on myös tärkeä rooli suomalaisessa maataloustuotannossa. Etenkin kasvuturpeen käyttö on ollut nousussa. Turvetta käytetään myös muun muassa tuotantoeläinten kuivikkeena.
”Turvetuotannon alasajo ei iske pelkästään kaukolämpöyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin, vaan vaarassa on myös kotimainen ruuantuotanto. Kasvu- ja kuiviketurvetta tarvitaan maataloudessa eikä niille ole saatavilla taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja. Kotimaisen turpeen hinnannousu ja ulkomaisen turpeen tuonti vaikuttavat väistämättä myös kotimaisen ruuan hintaan ja ruuantuotannon huoltovarmuuteen”, Antikainen huomauttaa.

Tänään kehysriiheen kokoontuvalle hallitukselle kysymys on vaikea hallituspuolueiden ristiriitaisten näkemysten vuoksi. Turvetuotanto on merkittävä elinkeino etenkin keskustan kannatusalueilla.

”Hallituksen on syytä korjata tekemänsä virheet kehysriihessä ja alentaa turpeen verotusta roimasti. Emme voi jättäytyä pelkästään ulkomaisen tuonnin varaan. Turve on elintärkeää Suomen omavaraisuudelle, huoltovarmuudelle ja kotimaiselle maataloudelle. Turpeen verotus tulee palauttaa sille tasolle, mikä se oli ennen vuoden 2019 kehysriihen päätöksiä”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 21.4.2021

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ihmettelee sote-uudistuksen kiirettä keskellä koronaepidemiaa.
-Suomen historian suurinta hallinnollista muutosta valmistellaan pikaisella aikataululla, sanoo Reijonen.

Suomea ja koko maailmaa koettelee pandemia, jolla on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi terveydenhuoltoon ja talouteen. Sote-uudistuksen suunnittelun alussa ei ollut tietoakaan maailmanlaajuisen pandemian tulemisesta. Myöskään sotelainsäädännön esityksessä pandemiaa tai sen vaikutuksia ei ole huomioitu.
-Koronan vaikutukset ovat taloudellisia, resursseihin vaikuttavia ja terveydenhuollon henkilöstöön vaikuttavia sekä vanhustenhuoltoon vaikuttavia ja monta muuta seikkaa koskettavia, toteaa Reijonen.

Vaikutukset kuntiin ja sairaanhoitopiireihin ovat erityisen voimakkaat. Suuressa lainsäädäntöuudistuksessa tulee tarkkaan huomioida koronan mukanaan tuoma muuttunut tilanne.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen. Hän myös kysyy, minkälaisia laskelmia vaikutusarvioineen on tehty ja aiotaan tehdä koronaepidemian vaikutuksesta sote-uudistukseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

Tiedote 16.4.2021

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tyytymätön Kela-taksikyytien kilpailutuksen tuloksiin ja taksiyrittäjien kohteluun. Kansaneläkelaitos on uudistamassa hankintojaan taksimatkojen suorakorvausmenettelyyn liittyen. Elomaan mielestä yhden maakunnallisen tilausvälityskeskuksen malli ei ole toimiva. Hän jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan taksiyrittäjien aseman ja kyytipalvelujen laadun turvaamisesta Kela-taksikyytien kilpailutuksen yhteydessä.
-Nykymalli on johtanut siihen, että kelakyydeistä vastaava tilausvälityskeskus voi sanella taksiyrityksille omat ehtonsa ja määritellä maksunsa. Monilla taksiyrittäjillä ei ole varaa kieltäytyä epäedullisistakaan sopimuksista, koska kelakyydit muodostavat paikoin niin suuren osan kaikista ajoista, Elomaa harmittelee.

Elomaa kaipaisi kilpailua tilausvälityskeskusten välille myös kelakyytien kohdalla.
-Kilpailu tekisi hyvää kyytipalvelujen laadulle ja parantaisi samalla taksiyrittäjien tilannetta. Jos asiakas ei ole tyytyväinen laatuun, niin seuraavalla kerralla voisi kääntyä toisen välityskeskuksen puoleen. Myös taksiyrittäjillä olisi parempi neuvotteluasema sopimuksia sorvattaessa, Elomaa katsoo.

Bernerin ministeriaikana toteutettu taksilain uudistaminen ajautui monessa kohtaa penkan puolelle.
-Kilpailu on osassa Suomea kiristynyt hurjasti ja toisaalla ei taas taksia saa tilattua, vaikka kuinka yrittäisi. Vaikutukset taksikyytien toimivuuteen ja laatuun ovat olleet lähinnä negatiivisia eikä uudistukseen olla tyytyväisiä alan yrittäjienkään piireissä. Pelisäännöt eivät toimi tällä hetkellä, Elomaa tiivistää.

-Korona on ajanut monet taksiyrittäjät ahdinkoon, kun keikkamäärät ovat romahtaneet. Tässä on yksi lisäsyy miettiä kelakyytien kilpailutuksen yhteydessä myös niitä, jotka käytännössä ajavat sairaat vanhukset lääkäriin ja takaisin, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 15.4.2021

Euroalueen 750 miljardin euron tukipaketin ympärillä kuohuu jälleen. EKP:n johtokunnan jäsen, italialainen ekonomisti Fabio Panetta kertoo espanjalaisen El País -lehden haastattelussa tällä hetkellä eduskunnassa käsiteltävänä olevan paketin toimivan jatkossa mahdollisena prototyyppinä tuleville paketeille. Lausunto on herättänyt ihmetystä, sillä sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ovat useaan otteeseen korostaneet tukipaketin kertaluonteisuutta.
”Pääministeri Marin myi elvytyspaketin suomalaisille kertaluonteisena tukena, mutta nyt puhutaan jo uusista paketeista ja eurobondeista. Hallitus romuttaa surutta Suomen budjettisuvereniteetin ja ajaa suomalaiset vuosikymmenien velkavankeuteen samalla kun Etelä-Eurooppa odottaa käsi ojossa seuraavaa tukipakettia. Euroalue on muuttumassa pysyväksi tulonsiirtounioniksi eikä se tunnu haittaavan hallitusta tippaakaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Etenkin Italia ja Ranska suhtautuvat myötämielisesti uusiin tukipaketteihin. Italian pääministeri Mario Draghi on myös tuonut esille yhteiset velkakirjat eli ns. eurobondit. Suomen kanta eurobondeihin on aiemmin ollut kielteinen, mutta pääministeri Marin on pysynyt asiasta hyvin vaitonaisena.
”Muiden euromaiden johtajat kertovat hyvinkin avoimesti toiveistaan uusia tukipaketteja kohtaan, mutta pääministeri Marin vaikenee asiasta täysin. Onko tavoitteena viedä kansan huomio pois Suomen kannalta huonosta neuvottelutuloksesta?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien euroalueen elvytyspakettia sekä Suomen kantaa eurobondeihin ja yhteiseen lainaan.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 12.4.2021

Nolo moka ministeri Marinilta (sd), luvattiinko omaishoitajille katteeton vappusatanen?

Sdp julisti kuntavaalikampanjansa. Omaishoidon osalta ministeri Marin ei kertonut, että sdp:n johtama hallitus on antanut jo viime vuonna täysin päinvastaisen lakiesityksen.
-Sdp kertoo ajavansa yhtenäistä omaishoidon tukea kaikkiin kuntiin. Todellisuudessa lakiesityksessä ajetaan omaishoidontuen kriteereitä maakuntakohtaiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen (ps).

Tämä tarkoittaa toteutuessaan sitä, että Suomen kunnissa ei todellakaan ole jatkossa yhtenäiset kriteerit.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Minna Reijonen teki jo aiemmin kirjallisen kysymyksen ministerille omaishoidosta. Reijonen hämmästyi: “Miksei Marin kertonut, mitä ministeri Krista Kiuru vastasi?”

Reijonen kertoo, että Krista Kiuru kertoi helmikuussa eli 15.2. KK 1038/2020 vastauksessaan, että tuen kriteerit yhtenäistyvät hyvinvointialueen sisällä. Reijonen kertoo, että tämä on täysin eri asia kuin nyt puhuttu kuntakohtainen määrittely.

Kiuru vastauksessaan myös kertoo, että lakiesityksen mukaan rahoitusta ei ole korvamerkitty. Vaan se olisi nykytilannetta vastaavalla tavalla yleiskatteellista. Reijonen kertoo, kuinka taannoin hallitus antoi rahaa kunnille omaishoitoon. Loppujen lopuksi kunnat saattoivat käyttää tätä rahaa täysin muihin tarkoituksiin, kun kukaan ei valvonut asiaa. Reijosen mielestä tämä on epäkohta.

Reijonen kertoo, että kyse on sote-esitykseen liittyvästä laista. Hänen mielestään on hyvin harmillista, että edelleenkään hallitus ei ole valmis muuttamaan omaishoidontukea verottomaksi.

Minna Reijonen
kansanedustaja
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-514 4567

TIEDOTE 9.4.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja farmaseutti Minna Reijonen haluaa apteekkien farmaseuttiselle henkilöstölle rokotuskoulutuksen. Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.
-Rokotusten oikea-aikainen hoitaminen on tärkeää. Koronakriisi toi suuren lisätarpeen rokotuksien hoitamiseen, sanoo Reijonen.

Normaaliaikanakin myös influenssarokotukset saattavat vuosittain aiheuttaa ruuhkaa. Terveydenhuollon ammattilaisten siirtyminen koronarokotusten hoitamiseen, vähentää samalla työvoimaa muualta terveydenhuollon tärkeiltä sektoreilta, jotka ovat olleet jo ennen koronakriisiä ylikuormittuneita.
-Apteekit ovat Suomessa hyvin saavutettavissa läheisyyden ja laajojen aukioloaikojen vuoksi, toteaa Reijonen.

Jos apteekkilaisille suunnattaisiin lisäkoulutusta, voisi apteekki auttaa rokoteasioissa. Tämä on otettu käyttöön jo useissa maissa. Lisäkoulutusta voitaisiin järjestää jo töissä oleville apteekkilaisille. Samoin kyseinen koulutus voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi farmaseutin tai proviisorin koulutusohjelmaan jatkossa.
-Lisäkoulutus ei todennäköisesti olisi kovin pitkä, eikä kallis, onhan farmaseuteilla ja proviisoreilla jo valmiiksi takanaan yliopistotasoinen terveydenhuoltoalan koulutus, toteaa Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

8.4.2021

Hallituksen puoliväliriihen alla puheet maahanmuuton rajusta kasvattamisesta ovat saaneet isosti palstatilaa julkisuudessa. Erityisesti vihreät, keskusta ja elinkeinoelämä pitävät maahanmuuttoa patenttiratkaisuna Suomen talouskasvun nostamiseksi. Se, mistä nämä tahot vaikenevat täysin on se, että heidän tavoitteenansa ei ole ensisijaisesti korkeakoulutettujen osaajien houkuttelu Suomeen, vaan halpatyövoiman tuonnin vauhdittaminen kehitysmaista.

Maahanmuuton siunauksellisuudesta käytetään yleensä esimerkkinä naapurimaatamme Ruotsia. Maahanmuuton apostolit muun muassa Suomen elinkeinoelämässä eivät kuitenkaan tuo esiin sitä, että Ruotsissa on kaikista Euroopan maista suurin ero työllisyysasteessa maassa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden välillä. Aasian ja Afrikan maissa syntyneiden ihmisten määrä tuplaantui Ruotsissa 2010–2019 välillä pitkälti turvapaikanhaun ja perheenyhdistämisen vuoksi. Ruotsalainen ekonomisti Mats Hammarstedt on selvittänyt, että samalla aikavälillä näistä maanosista tulevien ihmisten korkeassa työttömyysasteessa ei tapahtunut mitään muutosta parempaan, huolimatta vahvasta talouskasvusta, johon Ruotsi pääsi mukaan heti finanssikriisin jälkeen.

Suomessa on liki puoli miljoonaa ihmistä työttöminä työnhakijoina tai työvoimapoliittisten palveluiden piirissä. Kelan tilastojen mukaan ennenaikaisesti eläköityneitä henkilöitä on maassamme noin 200 000. Nämä lukemat ovat hyvin korkeita, jos otetaan huomioon se, että Suomessa on työllisiä n. 2,5 miljoonaa, eikä määrä ole viimeiseen 10 vuoteen merkittävästi kasvanut. Suomen väestöpyramidi on epäedullinen taloudellisen huoltosuhteen kannalta, mutta on muistettava, että tilanne tasoittuu seuraavien 10–15 vuoden aikana. Ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaakin enää yli 75-vuotiaiden keskuudessa. Olisi hätiköityä nyt yrittää ”parantaa” Suomen taloudellista huoltosuhdetta kuskaamalla kehitysmaista Suomeen väkeä, joilla ei ole edellytyksiä tulla nettoveronmaksajiksi.

Valtiovallan prioriteettina on nyt oltava Suomessa jo olevan ison työvoimareservin aktivoiminen, eikä halpatyövoiman kuskaaminen Aasiasta ja Afrikasta. Halpatyövoima ei vain syrjäytä Suomessa jo olevia matalan koulutuksen omaavia henkilöitä työmarkkinoilta, vaan se myös lisää julkisia menoja, koska halpatyöntekijä ei tule palkallaan toimeen Suomessa. Korkeakoulutettuja ammattilaisia Suomeen saadaan, jos täällä ovat muun muassa verotus, päivähoito- ja koulutuspalvelut ja yleinen turvallisuus hyvällä tolalla.

Tässä vielä linkki New Statesmanin juttuun, johon minuakin haastateltiin: https://www.newstatesman.com/politics/brexit/2021/04/after-brexit-why-there-has-been-no-domino-effect-europe

Kaunista kevättä!
Laura

TIEDOTE 8.4.2021

Suomalaisia jo pidemmän aikaa kiusannut huijaussoittojen suma ei ota laantuakseen. Kyseessä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä Kuluttajaliiton selvityksen mukaan matkapuhelinoperaattorit estävät kuukausittain satojatuhansia ulkomailta tulevia huijaussoittoja. Tämän hetken tyypillisin huijaussoitto on Microsoftin teknisen tuen nimissä esiintyvä soittaja, joka pyrkii saamaan uhrin asentamaan etähallintaohjelman tietokoneelleen. Tätä kautta saatetaan urkkia esimerkiksi pankkitunnuksia.

”Huijaussoitot eivät ole pelkästään ärsyttäviä, vaan niissä piilee myös todellinen vaara tietojenkalastelun muodossa. Vääriin käsiin päätyvät pankkitunnukset tai luottokorttinumerot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin, eikä poliisilla useinkaan ole mahdollisuutta selvittää ulkomailta käsin tehtäviä verkkorikoksia. Rikollisten viemät rahat jäävät lähes poikkeuksetta sille tielleen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Huijaus- ja tietojenkalasteluviestejä satelee suomalaisille myös tekstiviestien ja sähköpostin muodossa. Postin ja PostNordin nimissä lähetetyt väärennetyt saapumisilmoitukset ovat levittäneet haittaohjelmia lukuisiin matkapuhelimiin ja lähettäneet käyttäjien tietämättä viestejä eteenpäin. Sähköpostitse kalastellaan etenkin pankkitunnuksia sekä yritetään kiristää käyttäjiä uhkaamalla paljastaa arkaluontoisia tietoja uhrin lähipiirille.

”Huijaukset ovat yhä kehittyneempiä ja yhä useampi lankeaa niihin viranomaisten varoituksista huolimatta. Aiemmin huijausviestin tunnisti jo pelkästään kömpelöstä kieliasusta, mutta nykyään sähköpostitse tullut viesti saattaa näyttää hyvinkin aidolta. Varomaton netinkäyttäjä voi huomaamattaan joutua tietojenkalastelun uhriksi ja seuraukset saattavat olla arvaamattomat. Verkkorikollisuus on mittava ongelma ja viranomaiset tarvitsevat ehdottomasti lisää keinoja pystyäkseen suojelemaan suomalaisia ulkomaiselta verkkorikollisuudelta. Myös operaattorien pitäisi kuitenkin tehdä oma osansa ja estää huijauksissa käytettyihin viesteihin tai puheluihin vastaaminen”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien verkkorikollisuutta ja sen torjuntaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 7.4.2021

Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija menehtyi viime kuussa Covid-19-virukseen. Asiantuntija työskenteli Somalian turvallisuuskehitystä tukevassa EU-operaatiossa. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansainvälisen siviilikriisinhallinnan henkilöstön turvallisuudesta.

– Kriisinhallinnan henkilöstö työskentelee usein alikehittyneillä alueilla, joissa rokottamattomuus on riski ja hoitoon pääsy ei ole itsestään selvää. Hallituksen prioriteetit ovat pielessä, jos rokotteita ei jaeta tarpeen perusteella. Näyttääkin siltä, että politiikka on jyrännyt rokotejakelussa, Rantanen sanoo.

Kysymyksessään Rantanen viittaa Suomen päätökseen osana EU-jäsenmaiden enemmistöä luovuttaa n. 34 000 rokotetta pandemiasta pahiten kärsineille Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle.

– Rokotukset ovat edistyneet Suomessa hitaasti. Hallituksen mielestä meillä on kuitenkin varaa solidaarisuuteen, vaikka omia ei ole vielä läheskään rokotettu. Rokotteita annetaankin ennemmin ulkomaille kuin suomalaisille, Rantanen toteaa.

Kriisinhallintakeskus on osa sisäministeriön hallinnonalaa. Sisäministeri Maria Ohisalo esitti Twitterissä osanottonsa asiantuntijan menehtymisen johdosta. Sisäministerin mukaan kerta on ensimmäinen, kun suomalainen menetetään siviilikriisinhallinnassa.

– Tapahtunut on valitettava ja raskas isku siviilikriisinhallinnalle. Sisäministeriltä olisin kuitenkin toivonut pyrkimystä siihen, että ensimmäinen kuolemantapaus jäisi myös viimeiseksi, mikäli se on rokotteista kiinni. Olen huolissani myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta, joka toimii alikehittyneillä pandemia-alueilla eikä tietojeni mukaan myöskään ole saanut rokotteita, Rantanen kertoo.

”Kirjallinen kysymys siviilikriisinhallinnan henkilöstön terveysturvallisuudesta ja koronarokotuksista

Eduskunnan puhemiehelle

Suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija menehtyi 21.3.2021 Kenian Nairobissa. Hän oli sairastunut Covid-19-virukseen. Asiantuntija työskenteli Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin lähettämänä siviilikriisinhallinnan asiantuntijana Somalian turvallisuuskehitystä tukevassa EU:n EUCAP Somalia -operaatiossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen siviilikriisinhallinnan asiantuntija on menehtynyt operaatiossa toimiessaan.

Suomi on jatkanut osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan koronapandemiankin aikana. Vuosittain noin 120 suomalaista työskentelee Suomen lähettäminä siviilikriisinhallinta-asiantuntijoina EU:n, YK:n, Etyjin, Naton tai Euroopan neuvoston siviilikriisinhallintatehtävissä. Vaikka COVID-tilanne on otettu kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa erittäin vakavasti, uhkaa tautitilanne kriisinhallinnan asiantuntijoita erityisesti kehittyvissä maissa. Rokottamattomuus kasvattaa riskiä sairastua koronavirukseen ja esimerkiksi hoitoon pääsy kansainvälisissä tehtävissä ei välttämättä vastaa suomalaista tasoa.

Suomessa rokotustilanne koronaa vastaan on kehittynyt verkkaisesti. 6.4.2021 tilanteen mukaan ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut 972 371 henkilöä, mikä tarkoittaa 17,5 % rokotuskattavuutta ja toisen annoksen 89 198 henkilö, kattaen 1,6 % rokotettavasta väestöstä. Lisäksi Suomi osana EU-jäsenmaiden enemmistöä luovutti osan itselleen tarkoitetusta rokotuserästä koronasta vaikeasti kärsiville Bulgarialle, Kroatialle, Virolle, Latvialle ja Slovakialle kiirastorstaina tehdyllä päätöksellä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata kansainvälisessä siviilikriisinhallinnassa toimivien henkilöiden terveyden ja turvallisuuden pandemiatilanteessa ja onko koronarokotusjärjestyksen osalta tehty päätöstä tai harkittu sellaisten henkilöiden rokottamisesta, joiden työtehtäviin kuuluu toimiminen pandemian kriisipesäkkeissä tai kehittymättömissä maissa?

Helsingissä 7.4.2021
­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________
Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 7.4.2021

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään hallituksen esitystä, jossa muutetaan ravintoloita koskevia rajoituksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen esittivät esityksen hylkäämistä ja kritisoivat hallituksen poukkoilevaa toimintaa.

”Ensin hallitus sääti kesäkuun loppuun asti rajoitukset, joissa ravintolat suljettiin klo 23 ja anniskelu loppumaan klo 22. Sitten tuli täyssulku huhtikuun loppuun, ja nyt muutetaan aikaisempia rajoituksia niin, että ravintolat voidaan määrätä sulkeutumaan jo iltakuudelta ja anniskelu loppumaan viideltä. Hallitus haluaa todellisuudessa sulkea ravintolat, mutta ei halua maksaa yrittäjille korvauksia. Siksi se rajoittaa aukioloaikoja niin, että ravintolatoiminnan harjoittaminen ei ole kannattavaa. Tämä toimintamalli on yksiselitteisesti väärin, joten esitimme esityksen hylkäämistä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kertovat.

Kuten perustuslakiin kaatuneissa liikkumisrajoituksissa, myös ravintolarajoituksissa alkaa olla farssin piirteitä.

”Pian säädöskokoelmasta löytyy kolme eri lakia, jotka rajoittavat ravintoloiden aukioloa huhtikuussa. Yrittäjien ja työntekijöiden saati kansalaisten on päällekkäisestä lainsäädännöstä vaikea ymmärtää, mikä rajoitus on milloinkin voimassa. Hallitukselta tuntuu olevan kaikki konseptit sekaisin. Pitkäjänteisen lainvalmistelun sijaan säädetään koko ajan jotain, jotta näyttäisi, että hallitus toimii. Sekoilusta kärsivät ravintolayrittäjät, joiden elinkeinosta tehdään mahdotonta, sekä usein muutenkin pienipalkkaiset työntekijät, jotka ovat rajoitusten seurauksena jatkuvasti lomautettuna tai ilman työvuoroja”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Ravintoloiden osuus tartunnoista on mitättömän pieni, samaan aikaan todellisiin ongelmiin ei puututa.

”Saimme valiokunnassa tiedon, että alkuvuoden koronatartunnoista vain 2,4 % oli peräisin ravintoloista. Tämä huomioiden ravintolat on nostettu silmätikuksi kohtuuttomalla tavalla. Samaan aikaan tartunnat leviävät telakoilla, rakennustyömailla, vaihto-opiskelijoiden ja vieraskielisen väestön keskuudessa, kun rajoituksia ei noudateta. Miksi hallitus ei kohdista huomiotaan sinne, missä tartunnat oikeasti leviävät, vaan keskittyy ainoastaan ravintoloihin? Myös rajoilla pakkotestausten on toimittava”, Juvonen, Juuso ja Reijonen toteavat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 6.4.2021

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ministerien erityisavustajien ja valtiosihteereiden määrästä. Nykyisellä hallituksella on ennätysmäärä avustajia, joista useat kuuluvat ministerien poliittiseen lähipiiriin.

– Avustavan henkilöstön määrä ja heihin käytetty raha on hallituksessa moninkertaistunut edellisestä kaudesta. Asiantuntijoiden sijaan tehtäviin on otettu lähinnä poliittista lähipiiriä. Sen lisäksi, ettei avustaja-armeijasta ole hyötyä lainsäädäntötyössä, muodostaa tämä merkittävän piilopuoluetuen hallituksessa oleville puolueille, Rantanen perustelee.

Avustajien ja valtiosihteerien määrää perusteltiin hallituskauden alussa Suomen EU-puheenjohtajuudella sekä edellisen hallituskauden lainvalmistelun heikolla tilalla. Pitkän uran ministeriön kansliapäällikkönä tehnyt Erkki Virtanen ei ole säästellyt sanojaan arvioidessaan hallituksen perusteita avustavan henkilöstön määrälle.

– Ministeriön konkarivirkamiehen Erkki Virtasen mukaan avustajista ei ole hyötyä lainvalmistelussa, vaan lakia valmistelevien virkamiesten aikaa on lähinnä tuhlaantunut avustajien kouluttamiseen. Avustajien sijaan hyödyllisempää olisikin panostaa valmistelevien virkamiesten palkkaukseen ministeriöissä, Rantanen sanoo.

Vuosi sitten eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti olevansa valmis tarkastelemaan avustajamäärää kuluvalla hallituskaudella, sekä pitävänsä todennäköisenä, että sosiaalidemokraateissa määrä vähenee.

– Viimeistään nyt nähtyjen huonosti valmisteltujen ja puutteellisten lakiesitysten jälkeen olisi hallituksen korkea aika arvioida avustajien määrää. Työskentelyn taso ministeriöissäkin todennäköisesti vain paranisi, mikäli ympäristö rauhoittuisi näppinsä peliin laittavista poliittisista avustajista, Rantanen arvelee.

“Kirjallinen kysymys hallituksen avustajamäärästä

Eduskunnan puhemiehelle

Marinin hallituksessa on kaksi ministeriä enemmän kuin viime kaudella toimineessa Sipilän hallituksessa. Valtiosihteereiden määrä on kuitenkin yli viisinkertainen ja avustajien määrä lähes kaksinkertainen Sipilän hallitukseen verrattuna. Ennätyssuurta valtiosihteerien määrää on ministeri Mika Lintilän toimesta perusteltu EU:n puheenjohtajakaudella. Opetusministeri Li Andersson puolestaan perusteli avustajien määrää lain valmistelun tason heikentymisellä viime kaudella.

EU puheenjohtajakausi on päättynyt ja valtiosihteerien määrä on silti pysynyt samana. Lakien valmistelun taso on merkittävästä avustajamäärän lisäyksestä huolimatta pysynyt heikkona. Viime keväänä hallitus törmäsi ongelmiin valmiuslain kanssa, jossa oli yhdistetty valmiuslain käyttö- ja soveltamisasetus. Lisäksi perustuslakivaliokunta käsitteli omana asianaan eduskunnan perustuslaissa turvatun tiedonsaantioikeuden toteutumista, josta se antoi valtioneuvostolle voimakassanaisen lausunnon. Lokakuussa perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen puutteellisesti valmistellun rajatestaus-mallin, josta pääministeri Marin vieritti tv-keskustelussa syyn eduskunnalle. Maaliskuussa hallitus ilmoitti poikkeusoloista ja pääministeri kertoi ottavansa osittain käyttöön valmiuslain pykäliä ilman käyttöönottoasetusta, mikä ei ole lain mukaan mahdollista. Viime viikolla hallituksen esitys liikkumisrajoituksista ei edennyt perustuslakivaliokunnasta, sillä lakiesitys oli perusteiltaan ongelmallinen, eikä siinä arvioitu vaihtoehtoja liikkumisrajoituksille riittävällä tavalla.

Avustajien määrään lisäämisen sijasta lain valmistelun tasoa olisi mahdollista parantaa panostamalla lakeja valmistelevaan virkamieskuntaan. Lisäksi avustajien ja valtiosihteerien valinta vaikuttaa perustuvan asiantuntemuksen sijasta poliittiseen lähipiiriin. Avustajien ja valtiosihteerien palkoista muodostuukin nykyisin merkittävä piilopuoluetuki hallituksessa oleville puolueille.

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla 13.2.2020 pääministeri Marin sanoi, että hallituskauden kuluessa avustajien määrää tarkastellaan ja pitävänsä todennäköisenä sitä, että ainakin sosiaalidemokraattien osalta avustajien määrää lasketaan. Tähän mennessä avustajien määrä on ainoastaan lisääntynyt.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus perustelee valtiosihteerien nykyisen määrän EU-puheenjohtajakauden loputtua, miten hallitus perustelee avustajien nykyisen määrän lainvalmistelun tason huomioon ottaen ja onko hallituksen piirissä tarkoitus arvioida ja mahdollisesti vähentää avustajien ja valtiosihteerien määrää?

Helsingissä 6.4.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­ _______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 31.3.2021

Perustuslakivaliokunta julkaisi hetki sitten lausuntonsa, jossa hallituksen esitys liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta sai täystyrmäyksen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat hallituksen lainvalmistelutyötä.

”Hallitus on saanut lukuisilta asiantuntijatahoilta sekä jopa eduskunnan puhemieheltä moitteita tavasta, jolla koronakriisiin liittyviä lakeja yritetään viedä läpi kiireellä ja hutiloiden. Tänään perustuslakivaliokunta totesi, että liikkumisrajoituksia koskevan esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen eikä välttämätön. Tämä farssi on pohjanoteeraus jopa tämän hallituksen tasolla”, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet puutteellista lainvalmistelutyötä useaan otteeseen.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen tuonut eduskuntaan esityksiä, jotka ovat niin reikäisiä, ettei niillä ole ollut mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Näitä sitten on jouduttu korjaamaan valiokunnissa. Liikkumisrajoitusesitys tuhlasi useita päiviä hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työaikaa, vaikka esityksen ongelmat olivat perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella selvästi nähtävissä. Kysymys kuuluu, miksi hallitus ei ota palautetta vastaan ja valmistele esityksiä huolellisemmin”, Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.

Liikkumisrajoitusesityksen toinen keskeinen ongelma oli tulkinnanvaraisuus.

”Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen perusteella oli käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa liikkumista. Tulkinnanvaraisuuden takia kuitenkin hallitus joutui juuri korjaamaan liikunta- ja harrastetiloja koskevaa tilapäistä tartuntatautilain muutostaan. Kyseisestä esityksestä paistoi läpi arvovaltataistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen välillä. Samaan aikaan, kun huonoja esityksiä korjaillaan, tärkeät esitykset, kuten ennakkotestitodistuksen vaatiminen rajalla, jäävät tekemättä, vaikka eduskunta olisi niitä edellyttänyt”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Erityisen kurjaksi hutilointi tekee rajoitusten kohteena olevien yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä elämän.

”Kun tieto kaavailluista liikkumisrajoituksista tuli, monet yrittäjät ryhtyivät jo valmistelemaan henkilökuntansa lomauttamista. Hallituksen usein mielivaltaisista rajoituksista johtuva konkurssin pelko on roikkunut miekkana ravintola-alan yläpuolella jo vuoden verran, ja nyt vastaava uhka suunnattiin kaikkiin pääkaupunkiseudun ja Turun erikoisliikkeisiin sekä niiden työntekijöihin. Tämä on väärin ja kohtuutonta: tällainen sekoilu aiheuttaa tuhansille yrittäjille ja työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hyvä hallitus, ei näin!”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kiteyttävät.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 29.3.2021

Eduskunta käsitteli sunnuntain täysistunnossa tartuntatautilain muutoksia ravintoloihin sekä liikunta- ja harrastetiloihin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat rajoitusten puutteellisia perusteluita.

”Ravintoloiden toimintaa on rajoitettu rankalla kädellä useiden kuukausien ajan ja nyt hallitus halusi sulkea kaikki, pienimmätkin, liikunta- ja harrastetilat. Hallitus väittää, että nämä rajoitukset ovat välttämättömiä. Se ei kuitenkaan perustele tätä välttämättömyyttä juuri lainkaan eikä esitä väitteiden tueksi sellaisia tilastotietoja, joilla välttämättömyyden perustetta voitaisiin arvioida”, Juvonen, Juuso ja Reijonen huomauttavat.

Perussuomalaiset eivät kannata kieltämistä kieltämisen ilosta, ainoastaan merkityksellisiä rajoituksia.

”Jotta rajoitustoimille olisi perustuslakivaliokunnankin edellyttämät perusteet, niillä tulee olla todellinen merkitys tartuntojen määrän vähentämisessä. Rajoituksia on kohdistettu etenkin ravintoloihin kaavamaisesti ja arvioimatta eri ravintolatyyppien riskiprofiilia. Emme hyväksy toimintamallia, jossa sellaiset ravintolat, joiden toimintaan liittyy minimaalinen riski, suljetaan viikoiksi tai kuukausiksi vain siksi, että rajoituksia ei osata kohdistaa biletyspaikkoihin. Lisäksi ravintoloiden noutomyyntiä tulisi tukea veronkevennyksin ja mahdollistamalla anniskeluoikeus ulosmyynnin yhteyteen”, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.

Erityisen kielteisesti perussuomalaiset suhtautuvat liikunta- ja harrastustilojen kaavamaiseen sulkemiseen.

”Esitimme koko esityksen hylkäämistä, koska sen tarpeellisuudesta ei esitetty asiallisia perusteluita. Lisäksi esitimme lausumina rajoitusten vaikuttavuuden ja tarpeellisuuden yksityiskohtaista seurantaa, kiinteiden kulujen korvaamista yrittäjille, työntekijöiden työttömyysturvaa ilman omavastuupäiviä lomautusajalta, ulko- ja sisäliikuntapaikkojen erilaisten riskien analysointia sekä rajoitusten asettamista kuntatasolla, jotta tiloja ei suljeta ja yritysten toimintaa haitata tarpeettomasti”, Juvonen, Juuso ja Reijonen kertovat.

Väärin perustein asetetut rajoitukset aiheuttavat edustajien mukaan merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja.

”On selvää, että kun liikuntapaikkoja suljetaan, sillä on sitä suurempia haitallisia vaikutuksia kansanterveydelle, mitä pidempään sulku jatkuu. Suomalaisten pitäisi liikkua nykyistä enemmän eikä vähemmän. Erityisen haitallista näissä rajoituksissa on lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien estäminen. Se aiheuttaa paitsi fyysisen kunnon heikentymistä, myös mielenterveysongelmia. Rajoituksia ei tule asettaa, ellei ole tehty perinpohjaista punnintaa toimenpiteiden hyötyjen ja haittojen välillä”, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

Minna Reijonen
050 514 4567

TIEDOTE 22.3.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan vuodepaikkojen riittävyydestä.
-Kunnissa ja maakunnissa on oltava riittävästi vuodeosastopaikkoja, sanoo Reijonen.

Koti on jokaiselle tärkeä paikka ja onkin tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan henkilö saa hoitoa kotiin. On kuitenkin tilanteita, että kotona ei pärjää. Vuodeosastoja tarvitaan esimerkiksi, kun potilaita jatkohoidetaan toimenpiteiden jälkeen ennen kotiuttamista.

Kuitenkin vuodeosastopaikkoja ei ole tarpeeksi. Kunnat ovat voineet lakkauttaa osastoja tai omassa kunnassa ei aina ole vapaita paikkoja. Hoitajat joutuvat kyselemään muista kunnista, minne potilas mahtuu, vai mahtuuko.
-On kuntia, joissa on lähes aina sellainen tilanne, etteivät kaikki vuodeosastopaikkaa tarvitsevat kuntalaiset mahdu oman kunnan osastoille, toteaa Reijonen.

Välillä tulee tilanteita, että vuodeosastolla suositeltu jatkohoito ei toteudu, koska ei ole paikkoja. Potilas joudutaan näissä tapauksissa kotiuttamaan suoraan kotiin.
-Näyttää sille, että ei ole tilastoja, kuinka moni vuodeosastopaikkaa tarvitseva on jouduttu siirtämään tai kotiuttamaan suoraan kotiin, koska kunnissa ei ole ollut vuodeosastoilla paikkaa. Palautteen perusteella tätä tapahtuu, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka on varmistettu ja kuinka aiotaan varmistaa vuodeosastopaikkojen riittävyys ja kuinka tilannetta valvotaan sekä miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 19.3.2021

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossa tartuntatautilain muutosta pakollisiin koronatestauksiin liittyen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen ja Kaisa Juuso nostavat esiin ristiriidan hallituksen puheiden ja tekojen välillä.

”Hallitus on kerta toisensa jälkeen korostanut, kuinka Suomella on Euroopan tiukimpiin kuuluva rajakontrolli. Kuitenkin STM on ohjauskirjeissään aluehallintovirastoille viitannut kintaalla pakollisten rajatarkastusten käyttöönotolle. Sen sijaan, että hallitus olisi keskittynyt estämään tartuntojen pääsyn rajan yli, se on keskittynyt estämään turismin ja samaan aikaan muista syistä rajan ylittäneet ovat päässeet kulkemaan ilman testausta. Hallituspuolueiden edustajat keksivät toinen toistaan omituisempia tekosyitä sille, miksi koronakoiria ei voitaisi ottaa käyttöön rajoilla”, Juvonen ja Juuso ihmettelevät.
Sen sijaan, että tartuntoja olisi torjuttu johdonmukaisesti, hallitus on laiminlyönyt monia tarpeellisia toimia.

”Muissa Euroopan maissa maahan saapuvilta vaaditaan Suomessa negatiivinen testitulos. Suomessa hallitus pakoilee vastuuta ja sysää ongelman laiva- ja lentoyhtiöille. Keinojen etsimisen sijasta nostetaan kädet pystyyn ja jupistaan perusoikeuksista. Ilmeisesti näissä perusoikeuksissa kansalaisten oikeus henkeen ja terveyteen on jossain kaukana vapaan liikkuvuuden alapuolella, kun rajoja ei saada kiinni eikä joukkoliikenteeseen haluta säätää maskipakkoa”, Juvonen ja Juuso moittivat.

Perussuomalaiset vaativat negatiivista testitulosta maahan saapumisen edellytykseksi sekä hallitukselta korjausliikettä viestintänsä suhteen.
”Hallituksen puheet ja teot koronakriisin torjuntatoimiin liittyen ovat olleet vahvassa ristiriidassa keskenään. Kun hallitus haluaa poikkeusoloissa keskittää viestinnän itselleen, sen pitäisi ensin varmistaa, että pystyy viestimään paremmin kuin alueelliset ja paikalliset toimijat. Sairaanhoitopiirien edustajilta on totuttu kuulemaan faktoja, hallitukselta latteuksia. Perussuomalaiset vaativat, että hallitus selkiyttää tiedottamistaan niin, että sekä viranomaisille että kansalaisille välittyy selkeä ja yksiselitteinen käsitys siitä, kuinka eri tilanteissa pitää toimia. Nyt on hallituksella näytön paikka, puheiden sijasta tarvitaan konkretiaa ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden vaikutukset on huolella arvioitu ennalta”, Juvonen ja Juuso vaativat.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

Kaisa Juuso
044 575 7758

TIEDOTE 12.3.2021

Hallitus yrittää samanaikaisesti hoitaa koronakriisiä ja viedä läpi sote- ja maakuntauudistusta. Kumpikaan ei ole onnistunut erityisen hyvin.

”Hallituksella tuntuu olevan ongelmia priorisoida toimintaansa. Koronakriisi on edelleen välitön uhka kansalaistemme hengelle ja terveydelle. Kriisin hoitoon pitäisi nyt käyttää kaikki tarvittava energia, jotta lainsäädäntö saadaan ajan tasalle, viranomaisille tarvittavat toimivaltuudet ja väestö rokotettua. Yrittäjille, joiden yritykset on käytännössä hallituksen määräyksillä suljettu, pitää saada korvaukset, jotta yritykset ja työpaikat saadaan pelastettua. Näihin asioihin hallituksen energiaa tarvittaisiin. Suurten muutosten tekeminen sote-järjestelmään tai sen rahoitukseen kriisin ollessa käynnissä on väärä ratkaisu”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.

Eduskunnassa puhemiesneuvosto on halunnut siirtää ei-kiireelliset asiat taka-alalle, mutta hallitus ei vastaavaa priorisointia ole tehnyt.

”Puhemiesneuvostosta esitettiin, että kaikki sellaiset asiat, joiden käsittely ei juuri nyt ole välttämätöntä, siirrettäisiin myöhemmäksi. Perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen huomauttaneet hallitukselle lainvalmistelun puutteellisuudesta. Jopa puhemies Vehviläinen (kesk.) puuttui ravintolat sulkevan esityksen kohdalla siihen, kun hallitus yritti kävellä eduskunnan normaalien käsittelyaikataulujen yli. Tämä palaute pitäisi ottaa vastaan ja ymmärtää. Sote-uudistus pitää valmistella huolella eikä puolihuolimattomasti koronalakien sivussa. Etenkään maakuntien tehtävien laajentamisen aika ei ole nyt”, Juvonen korostaa.

Myöskään hallituksen sisällä ei tunnu olevan yksimielisyyttä maakuntauudistuksen sisällöstä.

”Maakuntauudistuksen valmistelussa hallituspuolueetkin ovat jättäneet mietintöihin eriäviä mielipiteitä. Keskusta tuntuu haluavan mahdollisimman suurta ja laaja-alaista valtaa maakunnille. Jotkut puolueista haluavat lisää veroja maakuntaveron muodossa. Itse näen asian niin, että hallitukselta tarvittaisiin yksimielinen ja huolella valmisteltu esitys, johon liittyisi kattavat vaikutusarviot. Tähän voitaisiin hankkia asiantuntijalausunnot ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnassa. Nyt kuitenkin vallitsee epäselvyys siitä, mitä hallitus tarkalleen ottaen haluaa. Tämä tilanne vaarantaa hallituksen uskottavuuden ja aiheuttaa yhteiskunnassa epäluottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn”, Juvonen ihmettelee.

Edustaja Juvonen jätti maakuntaverokomitean mietintöön eriävän mielipiteen, jossa peräänkuulutetaan uudistusten huolellista valmistelua asiantuntijatietoon pohjautuen. Perussuomalaiset eivät hyväksy palveluiden alasajoa eivätkä uusia veroja, vaan edellyttävät tasapainoista budjetointia.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 11.3.2021

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä.
-Osa kiinteistöissä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa, sanoo Reijonen.

Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö, kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole.

Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin

-Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä, toteaa Reijonen.

Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Enemmän liikekiinteistön verohelpotuksia ajalta, kun vuokralaisia ei vielä ole tai ajalta, jolloin kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kenties kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi helpottaa.
-Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön, sanoo Reijonen

Pidetään maaseutu asuttuna

-Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä, kysyy Reijonen.

Korona-aika lisäsi etätyötä ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi iso merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.

Kirjallinen kysymys

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen, että onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä, jotta valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia, käyttökelpoisia liikekiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Mielipidekirjoitus 10.3.2021

Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen nostaa kissan pöydälle todetessaan, että tapahtuma-ala on lentoliikenteen ohella syvimpään koronan takia sukeltanut toimiala. Liikevaihdot ovat pudonneet alalla jopa mielipuoliset 80-90 prosenttia. On päivänselvää, että tapahtuma-alalla tarvitaan kipeästi taloudellista tukea, jotta mahdollisimman moni yrittäjä selviäisi pahimman yli. Kun pohditaan tapahtuma-alan merkitystä Suomen taloudelle, on todettava, että yli kahden miljardin euron toimiala on ollut viime vuodet hyvässä nosteessa ja näkymät koronan jälkeen ovat varsin positiiviset. Muun muassa tämän takia olisi äärimmäisen tärkeää pelastaa tapahtuma-alan yritykset synkältä konkurssiaallolta.

Tapahtuma-ala työllistää yli kolmen tuhannen yrityksen kautta kokoaikaisesti noin 20 000 henkilöä ja peräti 175 000 tilapäistä työntekijää. Tässä lähes 200 000 hyvää syytä Marinin hallitukselle järjestää taloudellista tukea tapahtuma-alan yrittäjille. Otetaan esimerkkitapaukseksi suosittu muusikko, jonka ympärillä häärii yllättävän paljon eri alojen osaajia. Tarvitaan muun muassa manageria, markkinointi-ihmisiä, tekniikan ja valaistuksen ammattilaisia, äänentoiston osaajia ja musiikin tuottajaa sekä tietysti legendaarisia roudareita, jotta keikat saadaan ylipäätään hoidettua maaliin. Keikkatoiminta luonnollisesti työllistää tapahtumapaikalla lisäksi baarihenkilökuntaa, järjestyksenvalvojia ja niin edelleen.

Suuri osa tapahtuma-alalla työskentelevistä suomalaisista on freelancereita sekä yksinyrittäjiä. Freelancereiden ja pienyrittäjien työttömyysturva on usein tavallista palkansaajaa heikompi. Monilla heistä kovat ajat jatkuvat, kun ei omaa elinkeinoa pääse vieläkään harjoittamaan. Kyse ei ole harrastustoiminnasta vaan leipätyöstä. Valtion on tultava vastaan, kun terveysturvallisuuden nimissä työt viedään alta pois.

Suhteellisen verkkaisesta rokotustahdista huolimatta väestöä ollaan jo jonkin verran saatu rokotettua ja kyllä jonain kirkkaana päivänä elämänmeno alkaa olemaan jo melko lähellä normaalia ja keikkalavat heräävät henkiin. Vetoan nyt hallitukseen, että tehkää kaikkenne sen puolesta, että Suomessa olisi vielä tapahtuma-alan yrityksiä pystyssä koronakriisin jälkeen, koska vuorenvarmasti kysyntä tulee olemaan kova. Suomella ei ole varaa päästää tätä yhtä talouskasvun lähdettä kuivumaan. Koronatartunnoista huolestuttava määrä on peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Vuotavat rajat sekä tähän liittyen puutteet testauksessa langettavat synkän varjon tapahtumakesän 2021 ylle. Näiden ulkomailta tulevien tartuntaketjujen katkaiseminen voisi olla nyt ensi askel siihen suuntaan, että ensi kesänä festarit ja muut menot saataisiin käyntiin ja tapahtuma-alan työntekijät taas hommiin.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja, ps

TIEDOTE 10.3.2021

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan, toteutuuko annettu rokoteaikataulu.
-Hyvin organisoidut rokotukset ovat tärkeitä, jotta pandemia saadaan hillittyä. Rokotteiden hankinnan ja jakelun täytyy olla takkuamatonta, sanoo Reijonen.

EU-komissio on jo tammikuussa kehottanut rokottamaan yli 80-vuotiaat ikäihmiset ennen maaliskuuta. Eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee huomattavasti. On ollut ongelmia saada rokotteita.

Samoin EU-komissio on kehottanut, että vähintään 80% terveydenhuollon työntekijöistä olisi rokotettu ennen maaliskuuta vuonna 2021.
-Rokotustahti tuntuu hitaalle ja sen myötä paluu entiseen normaaliin karkaa koko ajan kauemmaksi, toteaa Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten aikataulut pitävät paikkaansa ja mitä Suomi aikoo tehdä, että EU-komission kehotus toteutuu.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 9.3.2021

Kuntavaalien siirtämiseen johtanut prosessi herättää paljon kysymyksiä. Toistaiseksi hallitus ja erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat vältelleet kysymyksiin vastaamista.

”Kuntavaalien ajankohta ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Päinvastoin, viime lokakuussa oikeusministeriö tiedotti valmistelevansa yhdessä THL:n kanssa turvallista äänestämistä epidemiatilanteesta riippumatta. Aikaa on ollut useita kuukausia eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa vaaleja siirretty, vaikka koronatilanne oli siellä vaalien aikaan paljon pahempi. Kansalle on kerrottava rehellisesti, mistä yhtäkkinen suunnanmuutos johtui, ja kuinka prosessi eteni”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Laskelmat, joilla siirtoa perusteltiin, eivät kestä lähempää tarkastelua.
”Kun poskettoman suuri tartuntamäärien nousu kyseenalaistettiin, THL:n Mika Salminen kiirehti kertomaan, että kyseessä oli vain laskuharjoitus. Puoluesihteerit kuitenkin tekivät päätöksensä näiden laskelmien pohjalta. Kerrottiinko heille laskentamallin puutteista? On myös epäuskottavaa, että oikeusministeriön virkamiehet päätyisivät tuomaan vaalityöryhmälle pohjaesityksen vaalien siirrosta kysymättä ministeriltä tai informoimatta häntä ensin. Kuka päätökset teki ja kenellä kaikilla tieto oli ennen vaalityöryhmän kokousta?”, Antikainen tivaa.

Vaalien siirto yhdistettynä hallituspuolueiden ehdokashankinnan takkuiluun ja jatkoaika ehdokaslistojen jättämiseen herättävät kiusallisia kysymyksiä.

”Mikäli vaalien siirron taustalla oli poliittista ohjausta, herää kysymys, pitikö vaaleja siirtää, koska kepun kannatus oli liian alhainen eikä demareilla ollut vielä tarpeeksi ehdokkaita. Jos listoja saa alkuperäisen päivämäärän jälkeen täydentää muillakin kuin vasta kyseisen päivämäärän jälkeen 18 vuotta täyttäneillä, tilanne vaikuttaa juuri tältä. Vaalien siirtäminen siksi, että hallituspuolueet voivat paikata kannatustilannettaan ja täydentää ehdokaslistojaan, ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan, vaan tekee Suomesta demokratian irvikuvan. Missä se hallituksen toitottama oikeusvaltioperiaate nyt on, heitettiinkö se romukoppaan oman valta-aseman säilyttämiseksi? Voiko Suomelta nyt jäädä EU:n elvytyspakettirahat saamatta hallituksen omien vaatimusten ja toiminnan seurauksena?”, Antikainen ihmettelee.

Antikainen on tänään tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän tivaa hallitukselta vastauksia siihen, kuinka esitys vaalien siirtämisestä syntyi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 9.2.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen pitää vaikutusarviointeja tärkeinä.
-Erityisen merkittäviä ne ovat, kun tehdään Suomen historian suurinta hallinnon uudistusta, sanoo Reijonen.

Sote-uudistus vaikuttaa hallinnollisesti siten, että lähikuntapäättäjät eivät enää olekaan päättämässä kunnan terveys- ja sosiaalipuolen asioista. Päätöksenteko siirtyy kauemmas.

Kuntaliitoksia tehdessä vaikutusarviot kuntalaisiin, yrityksiin ja muihin liittyviin asioihin ovat tärkeitä. Valitettavasti kuntaliitoksissa ei aina ole tehty riippumattomia tai puolueettomia vaikutusarvioita. Joskus esimerkiksi eroista liittyvien kuntien maapolitiikan osalta on saatettu todeta vain sen olevan erilaista.
-Kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta on hyvin vähän tarkasteltu liitoksen jälkeisiä vaikutuksia ja verrattu niitä vastaaviin itsenäisinä pysyneisiin kuntiin, toteaa Reijonen.

Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntaliitoskunnissa. Kuntalaisille nämä vaikutuksien arvioinnit ovat tärkeitä.

Reijonen tekikin ministerille kirjallisen kysymyksen, kuinka tarkastellaan kuntaliitoskuntia ja millaiset vaikutusarvioinnit tehdään jo aiemmin kuntaliitoksen tehneiden kuntien osalta liittyen mahdolliseen sote-uudistukseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 8.3.2021

Hallituksen päätös siirtää vaalit on kyseenalainen, kun sen suhteuttaa hallituksen aikaisempaan suhtautumiseen toimenpiteisiin, joilla tartuntamääriä olisi voitu rajoittaa.

”Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa bussimatkustaja oli tartuttanut kymmenittäin muita matkustajia. Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa tartuntatautilain muutoksen yhteydessä jo helmikuun alussa, että joukkoliikenteessä liikennöitsijä voisi päättää maskipakosta. Hallituspuolueet, KD ja Liike Nyt äänestivät esitystä vastaan, kokoomus tyhjää. Nyt tilanne on hallituksen mielestä niin paha, että vaalit pitää siirtää. Käsi sydämellä, hyvä hallitus, oletteko tehneet tähän mennessä kaiken voitavanne tartuntojen leviämisen estämiseksi?”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.

Vaalien siirtäminen on poikkeuksellinen ja ennenkuulumaton toimenpide.

”Muissa maissa vaalit on järjestetty normaalisti, vaikka tartuntatilanne on ollut pahempi kuin Suomessa tällä hetkellä. Millainen poru olisi noussut siitä, jos Yhdysvalloissa presidentinvaaleja olisi siirretty? Suomessa hallituksella on ollut vuosi aikaa pohtia, kuinka vaalit voitaisiin järjestää turvallisesti. Keinoja on lukuisia, kuten ennakkoäänestysajan pidentäminen, sähköinen äänestys tai vaikkapa ulkona tapahtuva drive in -äänestys. Miksi hallitus ei ottanut esimerkiksi näitä keinoja käyttöön tai ylipäänsä tehnyt mitään?”, Juvonen ihmettelee.

Hallituksen toiminta koronatartuntojen torjunnassa on ollut leväperäistä ja poukkoilevaa.

”Virusmuunnosten leviäminen Suomeen olisi pystytty välttämään tai ainakin tartuntaketjut saada hallintaan, jos pakollinen testaus rajoilla olisi otettu käyttöön, kuten useimmat muut maat ovat jo tehneet jo aikoja sitten. Suomi ei edellytä edes ennalta hankittuja testitodistuksia maahan saapujilta, kuten muut EU-maat lähes poikkeuksetta tekevät. Hallituksen toiminnan onnistumisen voi tiivistää yhteen lauseeseen. Miksi vaalit pitää siirtää, mutta bussissa saa edelleen matkustaa ilman maskia?”, Juvonen lataa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 8.3.2021

Suomen kannalta on oleellista, että lääkehuolto on turvattu niin normaali- kuin poikkeusoloissakin. Jos apteekki joudutaan sulkemaan karanteenin takia, lääkkeiden toimittaminen asiakkaille vaarantuu.
-Tällaista tilannetta ei saa päästää tapahtumaa, sanoo Reijonen.

Rokotusten organisointi on tärkeää ja rokotejakelun huoltovarmuus on turvattava. Apteekin työntekijöiden ja rokotejakelussa mukana olevien henkilöiden rokottaminen ajoissa varmistaa osaltaan rokotteiden jakelun toimivuuden ja lääkkeiden toimitukset. Apteekkien ja apteekin henkilökunnan rooli on tässä merkittävä.
-Apteekin henkilökunnalla on riski altistua koronalle asiakaskontaktien myötä. Jos apteekin henkilökunnasta joku altistuu tai sairastuu, voi se vaikuttaa merkittävästi lääketoimituksiin, toteaa Reijonen.

Apteekin henkilökunta työskentelee yleensä samoissa tiloissa. Jos henkilökunta joutuu karanteeniin, vaarantuu alueen lääkehuolto. Lääkkeiden toimituksesta vastaa farmaseuttinen henkilöstö, joten ammattitaitoista henkilökuntaa ei mahdollisen karanteenin alkaessa ole välttämättä saatavilla. Käytännössä karanteeni voi pysäyttää alueen lääkehuollon.

Toinen kriittinen ammattiryhmä on poliisit. Myös heidät tulee huomioida rokotusjärjestyksessä.
-Koko maa ja varsinkin Pohjois-Suomi kärsii jo valmiiksi poliisipulasta, joten poliisien sairastuminen ja altistuminen voivat pahentaa tilannetta huomattavasti. Tästä voi olla merkittäviä seurauksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, toteaa Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

TIEDOTE 26.2.2021

Suomen Kuntaliitto tiedotti tällä viikolla, kuinka uhka- ja väkivaltatilanteet ovat edelleen kasvussa ensihoidossa. Fyysisen väkivallan tapauksia kirjattiin jopa 130 prosenttia edellistä vuotta enemmän Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat tehneet jo vuonna 2019 lakialoitteen, jossa esitetään ensihoitajien rinnastuvan virkamiehiin ja tällä tavoin ankaroittaisi myös rangaistuksia.

– Pelastuslaitokset ovat huolissaan, sillä väkivalta tai sen uhka ensihoitajia kohtaan on entistä enemmän kasvava ilmiö. Olemme peräänkuuluttaneet toimenpiteitä hallitukselta useaan otteeseen, mutta vetoomuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville, Mari Rantanen kertoo.

Kansanedustajakaksikon mukaan lakimuutos ja kovemmat tuomiot ensihoitajiin kajoamisesta auttaisivat osaltaan ennaltaehkäisemään väkivaltatilanteita.

– Kun kansalaiset tiedostaa, että ensihoitajan pahoinpitelystä saa ankaramman rangaistuksen kuin nyt, niin kyllä se selkeä viesti yhteiskunnalta on ja voisi toimia ennaltaehkäisevänä toimena. Valitettavasti trendi on menossa siihen suuntaan, että ensihoitajan univormu ei suojaa vaan on pikemminkin punainen vaate väkivallan tekoon, Jari Ronkainen sanoo.

Lakimuutoksen lisäksi Rantanen ja Ronkainen ovat esittäneet, että ministeriöt käynnistäisivät ensihoidon ja pelastusalan kanssa yhteistyössä työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen.

– Väkivaltaan ja sen uhkaan pitää puuttua nyt ennen kuin se pahenee entisestään. On kestämätöntä, että jotain todella pahaa pitää sattua, ennen kuin muut päättäjät heräävät tilanteeseen, kansanedustajakaksikko pelkää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Tiedote 26.2.2021

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Leena Meri, Mari Rantanen ja Veikko Vallin ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen eläinsuojelulain noudattamisen valvonnasta. He peräänkuuluttavat hallitukselta eläinsuojelurikosten valvonnan tehostamista lainsäädäntöä uudistamalla ja resursseja lisäämällä valvontaa suorittaville viranomaisille.

Tällä viikolla esille noussut äärimmäisen törkeä koiriin kohdistunut väkivalta suojelukoirakoulutuksen yhteydessä on hälyttävä esimerkki siitä, millaista väkivaltaa eläimiin kohdistuu yhä tänä päivänä. Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut salaa Paimiossa ja Loviisassa kuvattua videomateriaalia, jossa koiria potkitaan, lyödään ja kuristetaan. Lisäksi koirilla käytetään sähköpantoja ja niitä koulutetaan antamalla kovia ja pitkäkestoisia sähköiskuja.

Elomaa, Meri, Rantanen ja Vallin tuomitsevat jyrkästi tällaisen käsittämättömän puolustuskyvyttömiin eläimiin kohdistuvan silmittömän väkivallan. Heidän mielestään tekijät tulee saattaa vastuuseen teoistaan ja rangaistusten tulee olla asteikon tiukimmasta päästä. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että lainsäädännön ja resurssien puolesta eläinsuojelun parissa työskentelevillä viranomaisilla on riittävät työkalut puuttua väärinkäytöksiin. Ongelma ei koske ainoastaan koirien kouluttamista vaan kaikkea eläintenpitoa mukaan lukien tuotanto- ja lemmikkieläimet.

Suojelukoirien kouluttamiseen liittyvässä esimerkkitapauksessa eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistö täyttyy videoissa esitetyn materiaalin perusteella. Käytännössä ilman toimivaa valvontaa ei syyllisiä kuitenkaan voida saada tilille teoistaan. Juuri siksi valvonnan tehostaminen on äärimmäisen tärkeää, jos eläinrääkkäykseen halutaan puuttua toden teolla. Pallo on hallituksella.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Leena Meri
050513 2330

Mari Rantanen
050 514 4547

Veikko Vallin
050 476 9598

TIEDOTE 25.2.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja farmaseutti Minna Reijonen saa kiitosta kampanja kasvoksi lupautuneelta Apteekkariliiton yhdyskuntasuhteista vastaavalta johtajalta Touko Aallolta.

Kiitä, kannusta ja tsemppaa kollegoita näinä vaikeina aikoina -kampanjan tarkoitus on jakaa iloa ja hyvää mieltä terveydenhuollon ja farmasian alan ammattilaisille. Kampanja toteutetaan tänä vuonna viidennen kerran.

Kampanjavideossa Touko Aalto sanoo: ”Tahdon kiittää ihmistä, joka on koko vaalikauden tehnyt paljon töitä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymysten parissa, nostanut esiin kirjallisilla kysymyksillä etenkin lääke- ja lääkitysturvallisuuteen, omaishoitajien tilanteeseen liittyviä kysymyksiä ja tehnyt näkyväksi tuhansien ja tuhansien suomalaisten arjessa nousevia kysymyksiä, haasteita ja ongelmia.”

Touko Aalto on Vihreiden entinen puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
kuntavaaliehdokas
09 432 3135

Tiedote 25.2.2021

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri teki viime vuoden lopulla lakialoitteen eläimiin sekaantumisen kieltämiseksi.

Aloite käsitellään torstaina eduskunnan täysistunnossa.
– Minusta on oikeustajun vastaista, että Suomessa eläimiin sekaantuminen on sallittua, kunhan et vahingoita eläintä. Miten kipu ja kärsimys mitataan? Haastatellaanko eläintä, että tunsitko kärsimystä, kipua tai tuskaa? Tuskinpa vaan.

– Kyse on teosta, joka loukkaa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Siksi ihmettelen, missä on eläinten hyvinvoinnista aina niin paljon puhuvien vihreiden tuki aloitteelle? Ei ole tukea. Jääkö vihreiden puheet vain puheiksi, että heti kun se on ristiriidassa ihmisen halujen kanssa, unohdetaan eläinten hyvinvointi, Meri kysyy.

Pornografia kielletty, sekaantuminen ei

– Meillä on jo kriminalisoitu eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen, mutta itse sekaantumista ei. On siis ajateltu, että eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille, mutta sitten se itse teko ei. Tässä on selkeä ristiriita, joka tulisi korjata, Meri sanoo.

Lakialoite on luettavissa täältä.

Leena Meri
050 513 2330

TIEDOTE 23.2.2021

Pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Alkuvaiheessa rahoituksesta vastaa pääosin valtio, mutta tulevaisuudessa sote-maakunnat saavat mahdollisesti myös verotusoikeuden. Rahoitusmallin käyttöönotossa on seitsemän vuoden siirtymävaihe, jolloin laskennallisen rahoituksen ja todellisten kulujen eroa tasoitetaan siirtymätasauksella.

”Hallituksen kaavailema siirtymätasaus rankaisee niitä maakuntia, jotka ovat noudattaneet tiukkaa kulukuria vuosien ajan. On käsittämätöntä, että taloutensa hyvin hoitaneet ja palvelunsa kustannustehokkaasti järjestäneet alueet menettävät niille kuuluvan lisärahoituksen, vaikka sille olisi todellisuudessa huutava tarve. Siun sote on vuosia tehnyt hartiavoimin töitä taloudenpitonsa eteen ja nyt tämä työ palkitaan leikkaamalla rahoitusta siirtymätasauksella”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus perustuu tarvevakioituihin kriteereihin huomioiden palveluiden tarve, väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus sekä sosioekonomia. THL on tämän perusteella arvioinut eri maakuntien asukkaiden sote-palveluiden tarvetta suhteessa maan keskimääräiseen tasoon. Pienin tarve oli Uudellamaalla, korkeimmat kertoimet taasen Itä-Suomen maakunnissa.

”Pohjois-Karjalassa on THL:n laskelmien mukaan yksi maan suurimpia sote-palveluiden tarvekertoimia ja palveluiden tarve tulee kasvamaan entisestään väestön vanhetessa. Väestön ikäjakauma ei ole maakuntien itsensä päätettävissä, eikä maakunta voi itse päättää, mitkä lakisääteisistä palveluista se haluaa järjestää. Rahoitusta leikataan silti kovalla kädellä, mikä myös rajoittaa maakunnan kykyä riittäviin investointeihin tulevaisuutta ajatellen. Riittävä rahoitus on turvattava nyt, eikä vasta sitten, kun maakunnan sote-palvelut ovat kriisissä”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen pysyvän siirtymätasauksen vaikutuksesta hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 8.2.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki tammikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, kuinka hallitus aikoo puuttua lastensuojelullisesti toimintaan, jossa lapset kotonaan altistuvat terroristijärjestön propagandavideoille ja aseita käytetään lapsien leluina?

On uutisoitu, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä.

-Ministeri Kiurun vastaus oli pitkälti kopio lastensuojelulaista yms. Varsinaiseen kysymykseen hän ei ottanut kantaa, toteaa Reijonen.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta. Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista.

-Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua, sanoo Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Tiedote 5.2. 2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen on huojentunut siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta hyväksyi torstaina 4.2.2021 korvattavuushakemukset neljälle uudelle lääkkeelle kystisen fibroosin hoitoon. Juvonen nosti epäkohdan lääkkeiden korvaamattomuudesta esiin kirjallisessa kysymyksessään vuosi sitten 6. 2. 2020.

Päätös tuo kystistä fibroosia (CF) sairastavien hoitoo merkittäviä parannuksia. Tulen myös jatkossa tekemään kaikkeni uuden sukupolven lääkkeiden saamiseksi suomalaisten käyttöön. Esimerkkinä muun muassa syöpälääkkeet, Juvonen kertoo.

Nuo ihmiset olivat hyvin yksin sairautensa ja asiansa kanssa. Kun kuulee pienen lapsen vanhemman hädän, on pakko toimia. Kysyin hallitukselta, että mitä se aikoo tehdä, jotta harvinaisia sairauksia sairastavat ihmiset saavat käyttöönsä uuden sukupolven lääkkeitä ja aikooko hallitus edistää kystistä fibroosia sairastavien henkilöiden mahdollisuutta saada markkinoille tulevia uusia lääkkeitä käyttöönsä lääkekorvattavuuden keinoin. Hilan päätös lääkkeiden korvattavuuteen oli aluksi kielteinen, mutta se on nyt muuttunut, Juvonen kertoo.

Kystinen fibroosi on vakava, etenevä, synnynnäinen ja parantumaton monielinsairaus, jota sairastaa Suomessa noin sata henkilöä. Elimistöön kertyvän sitkeän liman vuoksi erityisesti keuhkojen toiminta heikentyy asteittain. Suomessa on tähän mennessä tehty keuhkonsiirtoja 18 CF-sairastavalle. Tälläkin hetkellä Suomessa useampi CF-sairastava odottaa elinsiirtojonossa. Hintalautakunnan päätöksen myötä Suomessa voidaan jatkossa korvata hoito Kalydeco, Kaftrio, Orkambi ja Symkevi -nimisillä lääkkeillä.

Uusimman ja tehokkaimman Kaftrio-lääkkeen avulla CF-sairastavien terveydentila, kunto, työkyky ja elämänlaatu ovat kohonneet merkittävästi. CF-sairastavien eliniän odote on tähän asti ollut huomattavasti muuta väestöä lyhyempi, noin 40 vuotta, mutta Kaftrion on arvioitu pidentävän elinikää yli 20 vuodella merkittävästi terveempänä, kerrotaan CF- yhdistyksen tiedotteessa asiasta 4.2. 2021.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja, ps
050-5311 108

TIEDOTE 5.2.2021

Omaishoidon rooli tulee kasvamaan. Omaishoitoon tarvitaan lisää resursseja ja enemmän rahoitusta. Sote-uudistus mullistaa Suomen kuntien ja terveydenhuollon rahoituksen sekä hallinnon. Sote-suunnitelmissa ei kuitenkaan suoraan luvata lisärahoitusta omaishoitoon, vaikka se on tulevaisuudessa vielä merkittävämmässä roolissa.

-Koska omaishoito on niin merkittävä osa terveydenhuoltoamme, tulisi se ottaa huomioon soteuudistuksessa ja ennen kaikkea sen rahoituksessa, toteaa Reijonen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia

Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä.

-Puhutaan miljardisäästöistä vuodessa. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa. Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa, toteaa Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten omaishoidon asemaa parannetaan sotessa ja miksei lisärahoitusta ole soteuudistuksessa näkyvissä.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 4.2.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on eilen antanut suosituksen, että kahdessa annoksessa annettavien koronarokotteiden annosväli tulisi pidentää 12 viikkoon. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on suosituksesta ihmeissään. Mm. lääkeyritys BioNTech on varoittanut, että sen yhdessä amerikkalaisyhtiö Pfizerin kanssa kehittämän koronarokotteen teho ei ole taattu, jos toisen rokoteannoksen antamista viivästytetään yli kolmen viikon.

– Niin rokotevalmistajat, maailman terveysjärjestö WHO kuin Euroopan lääkevirasto EMA:kin ovat suositelleet, että toisen rokoteannoksen väli on 3-4 viikkoa, kuitenkin maksimissaan 42 päivää mikäli epidemiatilanne on erityisen vakava. Suomessa epidemia ei ole erityisen paha moneen muuhun maahan verrattuna. Silti THL linjaa kaksinkertaisen rokoteannosvälin kuin mitä on suositeltu, Rantanen summaa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek perustelee linjausta sillä, että rokotettu saa usein paremman suojan annosväliä pidentämällä, sillä silloin elimistön tuottama vastustuskyky kypsyy ja vahvistuu. Lisäksi Nohynekin mukaan pidempi annosväli auttaa vakavassa epidemiatilanteessa nostamaan rokotuskattavuutta, kun pienissä erissä saapuvat annoksen riittävät useammalle.

– Vielä kuukausi sitten sekä THL:n Nohynek että Tampereen yliopiston rokotekeskuksen professori Mika Rämet olivat päinvastaista mieltä rokotevälin pidentämisestä. Jos nyt asiat ovat toisin, tulisi sille löytyä vankka tutkimusnäyttö perustaksi. Olen huolissani siitä, että rokotuskattavuutta yritetään pönkittää keinotekoisesti. Vaarana on, että rokotteen teho kärsii ja suoja virukselle jää puutteelliseksi. Pahimmassa tapauksessa virus saa tilaisuuden muuntautua rokotetta kestäväksi, Rantanen perustelee.

THL ilmoittaa tarkastelevansa uudelleen suosituksia rokotteiden kohderyhmistä ja annosvälistä sitä mukaa, kun saatavilla on uutta tietoa sekä Suomeen toimitettavista rokotemääristä että eri rokotteiden suojatehosta.

– Miten rokoteohjeistus voi muuttua sillä perusteella, minkä verran Suomi saa rokotetta? Mitään takeita suojatehosta ei voi olla, mikäli rokotetta käytetään eri tavoin kuin on tutkittu ja suositeltu. Ihmettelen, ettei media napannut kiinni tähän eilisessä tiedotustilaisuudessa. Riittävä rokoteväli tulisi varmentaa valmistajalta ja Euroopan lääkevirastolta, Rantanen sanoo.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 4.2.2021

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, missä hän kysyi ministeriltä, miten elpymisrahojen Suomen osuuden väheneminen vaikuttaa Itä-Suomen osalle aiottuihin suunnitelmiin.

Jos EU:n elpymispaketti hyväksytään, kuten Suomen enemmistöhallitus haluaa, Suomen maksuosuudeksi tulee 6,6 miljardia. Suomen oletettiin saavan takaisin tästä rahasummasta noin puolet.
-Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että ehkä saammekin takaisin enää ehkä vain 2 miljardia tai jopa vai 1,5 miljardia. Suomessa on kuitenkin tehty jo suunnitelmia tulevalle rahankäytölle, sanoo Reijonen.

Jos hallitus runnoo elvytyspaketin läpi, rahat ovat tarpeen myös itäisessä Suomessa. Suomi kärsii koronasta ja vielä kaikki koronaan liittyvät menetykset eivät edes ole tiedossa. Koska Suomeen saatavilla oleva rahamäärä EU:sta pienenee huomattavasti, suunnitelmat Suomen rahankäytöstä tulevat oleellisesti muuttumaan.
-Miten siis koko ajan hupeneva rahasumma tullaan käyttämään ja mikä on Itä-Suomen osuus siitä? Mitä suunniteltua jää nyt sitten tekemättä, kun tulevaksi oletetut rahat supistuvat, kysyy Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 4.2.2021

Keskiviikkona 27.1.2021 voimaan astuneet aiempaa tiukemmat maahantulosäännöt ovat vähentäneet voimakkaasti Suomeen saapuvien matkustajien määrää. Tavoitteena on vähentää rajaliikennettä, jotta koronaviruksen uusien muunnosten leviäminen estettäisiin. Rajoitukset ovat näillä näkymin voimassa 25. helmikuuta asti.

”Maahantulon ehtoja tiukennetaan, mutta karanteeni ja koronatesti ovat edelleen vapaaehtoisia. Suomen kansalaisia ja Suomessa vakituisesti asuvia muiden maiden kansalaisia rajoitukset eivät koske. Vapaaehtoiset testit ja pelkästään suositusmuotoiset karanteenit eivät pysäytä epidemiaa, jos maahan saapuvat henkilöt viittaavat niille kintaalla. On hallituksen vastuulla tuoda eduskunnan käsittelyyn toteutuskelpoinen laki, jonka myötä voidaan hyväksyä pakkotestaus rajalla ja tartunnan saaneet saadaan oikeaan karanteeniin”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Työmatkaliikenne Ruotsista ja Virosta Suomeen tyrehtyi lähes täysin uusien sääntöjen astuttua voimaan.

”Nykyisten sääntöjen puitteissa sallitaan ainoastaan välttämätön työmatkaliikenne. Muita mahdollisia syitä ovat muun muassa pakottavat perhesyyt mukaan lukien seurustelu sekä Suomessa sijaitsevalla kiinteistöllä käynti. Viime kädessä oikeus saapua maahan ratkaistaan rajatarkastuksen yhteydessä. Nykyiset kriteerit eivät ole johdonmukaisia ja rajavartijoiden on hyvin vaikea selvittää niiden täyttymistä. Turhan paljon jää rajanylitystä haluavan oman sanan varaan”, Antikainen huomauttaa.

Oikeusturvan ja rajavartijoiden työn edellytysten kannalta sekä tarpeettomien rajanylitysten välttämiseksi olisi tärkeää, että kriteeristö olisi johdonmukainen ja sitä voitaisiin soveltaa yhdenvertaisesti kaikkialla.

”On käsittämätöntä, että työmatkaliikenne loppui kuin seinään, mutta vaikeasti todennettava seurustelusuhde tai kesämökillä käynti kelpaa maahanpääsyn syyksi. Miten rajatarkastajan on edes mahdollista arvioida maahanpääsyn edellytyksiä, jos lähtökohtaisesti tulisi uskoa maahan pyrkivän henkilön sanaa? Käytännössä kuka tahansa voi tulla rajan yli tekaistun seurustelusuhteen perusteella. Näin epäjohdonmukaiset säännökset asettavat kohtuuttomia vaatimuksia Rajavartiolaitoksen henkilöstölle”, Antikainen moittii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien rajaliikenteen rajoitusten epäjohdonmukaisuutta.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 3.2.2021

Kansanedustaja Minna Reijonen teki eduskunnalle toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tai väkivaltaiseen ympäristöön tai yhteisöön muutetaan rangaistavaksi.

Suomesta on lähtenyt useita naisia lastensa kanssa Irakin ja Syyrian alueella olleeseen äärimmäisen julmaan ja väkivaltaiseen Isis-kalifaattiin. Kalifaatin tarkoitus oli alistaa kaikki kansat valtaansa. Isis noudattaa islamin sunnalaista tulkintaa, joten kaikkien muiden uskontokuntien edustajien lisäksi sen vihollisia ovat myös shiiamuslimit.
-Monet terrorismin asiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei kukaan Isisin riveihin länsimaista lähtenyt ole voinut olla tietämätön järjestön rikoksista, toteaa Reijonen.

Naisten roolit Isisin Kalifaatissa tai al-Holin leirillä ovat varsin epäselviä

Supon mukaan naiset ovat yleisesti ottaen osallistuneet erilaisiin värväyksiin, propagandan tuottamiseen ja rahoituksen kaltaisiin tehtäviin. Myös aseellinen toiminta on ollut mahdollista.

YK:n alainen Counter-Terrorism -komitean toiminnanjohtaja varoitti syksyllä 2020, että terroristijärjestö Isisissä mukana olevien naisten vaarallisuutta on aliarvioitu sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden vuoksi. CTED:n raportissa muistutettiin, että Isis-naiset ovat tukeneet sotarikoksia ja terrori-iskuja. Raportissa sanotaan myös, että Isis-naisten roolia ei aina oteta tarpeeksi vakavasti siksi, että perinteisiin sukupuolirooleihin kuuluu ajatus naisesta esimerkiksi uhrina. CTED vetosikin kaikkiin maihin ja toivoi näiden ottavan vakavasti naisten roolin Isisin riveissä.

Naisten rooli on myös ollut kasvattaa lapsia järjestön ideaalin mukaisiksi tuottaen tulevaisuuden johtajia, taistelijoita ja kannattajia Isisille. Aseellinen koulutus on saattanut alkaa jo taaperoikäisenä.
-Isis on julkaissut videoita, missä 3-vuotias ampuu lähietäisyydeltä miehen kuoliaaksi päähän ampumalla ja sen jälkeen ylistää jumalaa. Isis on julkaissut videoita, joissa 9 ja 13 -vuotiaat teloittavat miehen katkaisemalla kaulan veitsellä, sanoo Reijonen.

Supon arvion mukaan naisilla on ollut keskeinen rooli jesidivähemmistöön kuuluvien naisten ja lasten orjuuttamisessa. Jesidinaiset ovat useaan otteeseen kertoneet, että heidän täysin järjestelmälliseen orjuuttamiseen, kiduttamiseen ja raiskaamiseensa eivät syyllistyneet pelkästään miehet vaan myös Isisin toiminnassa mukana olleet naiset.

Suomeen palanneet ja vielä al-Holin leirillä olevat ovat niitä, jotka pysyivät viimeiseen asti Isisin viimeisellä hallinta-alueella

-Voidaan aiheellisesti kysyä, miksi he eivät ole pyytäneet apua kotimaansa viranomaisilta aikaisemmin. Kaikkihan ovat olleet alueella jo vuosia. Heidän halunsa pysyä Isisin kalifaatissa on tämän perusteella mennyt heidän lastensa edun edelle, huomauttaa Reijonen.

Brittiläisen ajatushautomo Quilliamin raportin mukaan Isisin kalifaatissa olleilla lapsisotilailla on hyvin vähän toivoa saada takaisin normaali elämä. He kärsivät vakavista psyykkisistä ja henkisistä traumoista ja päätyvät jopa itsemurhiin.

Huoltaja, joka vie tarkoituksella huollettavansa tällaiseen ympäristöön ei voi olla kykenevä toimimaan huoltajana. Alaikäisten lasten vieminen terroristiseen tarkoitukseen perustettuun ympäristöön tai yhteisöön osoittaa huoltajalta täydellistä piittaamattomuutta lapsen henkisestä tai fyysisestä hyvinvoinnista. Mikäli huoltaja palaa tai tuodaan Suomeen, tulee hänelle määrätä tuntuva rangaistus. Lapsi tulee ottaa huostaan tällaiselta huoltajalta.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 2.2.2021

Kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 18. huhtikuuta 2021. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 7.–13. huhtikuuta ja ulkomailla 7.–10. huhtikuuta 2021.

”Kuntavaalit 2021 ovat yhdet tärkeimmistä vaaleista miesmuistiin. Jos et kannata nykyisen vihervasemmistolaisen hallituksen tavallista suomalaista kurittavaa politiikkaa, nyt on aika toimia ja kertoa mielipiteesi vaaleissa äänestämällä perussuomalaisia. Äänesi kuuluu vielä paremmin, jos lähdet itse ehdolle”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kannustaa.

Sanna Marinin (sd.) johtama vihervasemmistolainen hallitus on nostanut ihmisten liikkumisen ja elämisen hintaa ennätystavalla. Lisäksi hallitus on tehnyt kaikkensa tavallisen suomalaisen yrittäjän kurittamiseksi. Esimerkiksi turpeen verotuksen nosto oli kuolinisku monille turvealan yrittäjille.

”Keskusta on vihervasemmiston tukipuolue ja sellaisena siitä tulee puhua. Keskusta on niellyt vihervasemmiston vaatimukset mukisematta ja vieläpä tukee lakia rikkonutta ministeri Haavistoa mukisematta. Näyttää sille, että Keskusta on muuttunut ja on pysyvästi siirtynyt keskeltä äärivasemmalle”, Antikainen huomauttaa.

Kun äänestät kuntavaaleissa, mieti, ketkä kunnassasi ovat käyttäneet valtaa viimeiset neljä vuotta, ja sen jälkeen pohdi, ovatko kunnassasi asiat paremmin kuin neljä vuotta sitten.

”Nykyinen keskusta ei ole enää se keskusta, jota maakunnissa on vuosikymmenet äänestetty. Se ei pidä tavallisen suomalaisen puolia, vaan sitä kiinnostaa ainoastaan oma valta-asema. Jos olet huolissasi omasta ja lapsiesi tulevaisuudesta, turvallisuudesta ja siitä, onko sinulla tulevaisuudessakin mahdollisuus elää, tehdä töitä ja yrittää, sekä varaa asua ja liikkua kotiseudullasi, on sinulla vain yksi vaihtoehto. Se vaihtoehto on perussuomalaiset”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 27.1.2021

Farmaseutti, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijosen mukaan Suomessa tulisi olla käytössä vain yksi potilastietojärjestelmä.
-Yhteen järjestelmään siirtyminen vie aikaa, eikä se ole toteutettavissa nopealla aikataululla. Minimivaatimus olisi, että nykyiset potilastietojärjestelmät vähintään ”keskustelisivat” keskenään, toteaa Reijonen.

Jopa satoja potilastietojärjestelmiä

Suomessa on terveydenhuollossa käytössä kymmeniä, jopa satoja eri järjestelmiä tiedon tallentamiseen. Eri järjestelmät eivät aina keskustele keskenään, joten tieto ei automaattisesti kulje toisesta yksiköstä toiseen. Tämä muodostaa ongelman esimerkiksi silloin, jos asiakas käy eri sairaanhoitopiirin alueen vastaanotolla. Tieto ei myöskään kulje automaattisesti terveyskeskusten tai sairaaloiden välillä.
-Kun tieto ei kulje, niin lääkitystiedot tai koetulokset eivät aina ole ajan tasalla. Edes saman sairaalan sisälläkään tieto ei kulje automaattisesti eri osastojen välillä, sanoo Reijonen.

Potilasturvallisuus vaarassa

Tiedon siirtymisen hankaluuksista voi tulla terveydenhoitohenkilöstölle ylimääräistä työtä. Jos koetulokset eivät ole ajan tasalla, saatetaan eri toimipisteessä tehdä samoja kokeita uudestaan. Tämä tarkoittaa aina ylimääräisiä kuluja. Potilaalle voi myös aiheutua terveydellistä haittaa, esimerkiksi tilanteessa, jos hän joutuu äkillisesti sairaalaan toisella paikkakunnalla ja ei pysty itse kertomaan esimerkiksi ajantasaisesta lääkityksestään. Lääkityskortit etteivät useinkaan ole ajan tasalla.
-Moni olettaa, että lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät ajantasaiset potilastiedot, vaikka näin ei aina ole. Kuitenkin ajantasaisen tiedot ovat potilaan hoidon kannalta välttämättömiä, toteaa Reijonen.

Valtion tulisi ottaa kantaa potilastietojärjestelmiin

Monessa virastossa, kuten Kelalla ja verottajalla tiedonsiirto toimii vastaavasti hyvin. Kanta-tiedosto ei ole täysin kattava ja esimerkiksi ajantasaiset lääkityskortit eivät sinne automaattisesti päivity. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, kun tehdään lääkitysmuutoksia.
-Käytännössä ohjeistusta valtion taholta ei ole ollut, että Suomessa olisi julkisella puolella vain yksi järjestelmä, joka toimisi kaikkialla tai useampi, joiden tulisi vastaavasti keskustella keskenään, sanoo Reijonen.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 22.1.2021

Perussuomalainen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallitukselta toimenpiteitä, joilla poliisille saataisiin oikeudet tarvitsemiinsa tietoihin uhka-arvioiden tekemistä varten. Helsingin Sanomat uutisoi eilen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta, jonka mukaan Helsingin poliisilla ei ollut oikeutta saada sosiaaliviranomaisen asiakastietoja väkivaltaiseksi epäillystä henkilöstä, kun tarkoituksena oli estää mahdollinen uskonnollisista, poliittisista tai ideologisista motiiveista tehty terroriteko.

– Tein kirjallisen kysymyksen, jotta voitaisiin arvioida, onko poliisilla tarvittavat työkalut ennaltaehkäistä vakavia väkivalta- ja terroritekoja. Poliisilla tulee olla pääsy kaikkeen tarvitsemaansa tietoon ja tiedonkulun on oltava saumatonta viranomaisten välillä, juhlapuheet eivät riitä, Rantanen sanoo.

Helsingin poliisi oli tehnyt uhka-arviota suojelupolisiin ja keskusrikospoliisin pyynnöstä. Helsingin sosiaalivirasto kieltäytyi kuitenkin antamasta tietoja vedoten lakiin, jossa sosiaalihuollon asiakirjatiedot on määrätty ehdottoman salaisiksi. Tietoja voidaan luovuttaa poliisille vain, jos sosiaaliviranomainen epäilee jonkun hengen tai terveyden olevan vaarassa, tai jos poliisi on selvittämässä rikosta, josta saattaa seurata neljä vuotta vankeutta.

– Laki ei toimi, jos se rajoittaa poliisin mahdollisuuksia puuttua rikoksiin ennen niiden tapahtumista. Hallituksen tulisikin valmistella eduskunnalle lakimuutos, jossa poliisin tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin uhka-arvioiden tekemistä varten. Keväällä tapahtuva terrorismilainsäädännön uudistaminen tarjoaisi tähän erinomaisen ajankohdan, Rantanen perustelee.

“Kirjallinen kysymys poliisin oikeudesta sosiaaliviranomaisten asiakastietoihin

Eduskunnan puhemiehelle

Korkeimman hallinto-oikeuden tämänpäiväisen vuosikirjaratkaisun mukaan laissa ei ole säännöstöä, jonka perusteella sosiaaliviranomaisen tulee luovuttaa asiakastietoja poliisille uhka-arvion tekemistä varten.

Helsingin poliisi teki suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin pyynnöstä uhka-arviota väkivaltaiseksi epäillystä henkilöstä. Tarkoituksena oli estää mahdollinen uskonnollisista, poliittisista tai ideologisista motiiveista tehty terroriteko. Poliisi pyysi sosiaalivirastolta henkilön perustietoja sekä väkivaltaisen käyttäytymisen arvion kannalta keskeisiä tietoja. Sosiaalivirasto kieltäytyi, sillä laissa sosiaalihuollon asiakirjojen sisältämä tieto on säädetty ehdottoman salaiseksi. Tietoja voidaan luovuttaa poliisille vain, jos se on selvittämässä rikosta, josta saattaa seurata vankeutta vähintään neljä vuotta. Tietoja voidaan luovuttaa myös sosiaaliviranomaisen aloitteesta, jos on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain mukaan tietoja voidaan luovuttaa vain, jos kyse on rikoksesta tai rikosepäilystä.

Poliisin mukaan tiukka laintulkinta estää poliisilta riittävän tiedonsaannin vakavien väkivaltarikosten ja terroritekojen estämiseksi. Poliisin on tärkeää tunnistaa etukäteen väkivaltainen riskikäyttäytyminen, jotta mahdollinen rikos voidaan ehkäistä. Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa poliisin mahdollisuuksia puuttua rikoksiin ennen niiden tapahtumista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin, joilla poliisille turvataan riittävä tieto uhka-arvioiden tekemistä varten?

Helsingissä 21.1.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

MIELIPIDE 21.1.2021

Naiset tyrmää työ- ja elinkeinoministeriön alaisen ryhmän esityksen kotihoidontuen lakkauttamisesta. Paheksumme ajatusta siitä, että perheet kiristettäisiin työmarkkinoille ja lapsi päivähoitoon sillä, ettei muuten tule pienen lapsen taloudellisesti kanssa toimeen.

Lisäksi kunnille tulisi tästä valtava lasku, kun perheet olisivat pakotettuja viemään usein lapsi päivähoitoon jo 9 kuukauden iässä, kun vanhempainvapaa päättyy. Mistä ja millä rahalla nämä päivähoitopaikat luodaan?

Ennen kaikkea esitys on räikeästi perheiden valinnanvapauden vastainen. Nykyään, kun kotihoidontukea maksetaan kolmeen ikävuoteen saakka, perheillä on edes jonkinlainen mahdollisuus olla pienen lapsen kanssa kotona. Kaikilla ei ole tähän varaa nykyiselläkään tuella. On kuitenkin hyvinvointivaltion mitta, että lapsella olisi mahdollisuus kasvaa ensimmäiset vuotensa kotona.

Päivähoitomme laadussa ei ole vikaa, mutta on periaatteellisesti väärin pakottaa perheet turvautumaan päivähoitoon jo alle vuoden ikäisen lapsen kanssa. Se on kallista ja kohtuutonta. Lisäksi tutkijatohtori Aino Saarisen tuoreen väitöskirjan mukaan päiväkodin aloittaminen liian varhain, liian iso ryhmäkoko ja liian pitkät hoitopäivät kasvattavat lapsen aggressiivisen käyttäytymisen riskiä.

On myös huomioitava, että kotihoidontuen lakkautus saattaisi entisestään heikentää syntyvyyttä, kun lasta suunnittelevat tietävät jo etukäteen, että taloudelliset mahdollisuudet olla lapsen kanssa ovat heikot.

Toisekseen tämä toimi ei olisi mikään työllisyystoimi. Se ei luo yhtään työpaikkaa. Se sen sijaan pakottaa usein nimenomaan äidit ottamaa esimerkiksi matalapalkkaisten alojen osa-aikaisia työpaikkoja vastaan, että hallitus saa pakotetusti korjailtua työllisyyslukuja. Äiti ei saa olla lapsensa kanssa ja veronmaksajat maksavat päivähoitopaikasta, jota ei olisi tarvittu ilman päätöntä perhevihamielistä politiikkaa.

Kaiken kaikkiaan säästötoimenpiteet näyttävät kohdistuvan nyt kohtuuttomasti lapsiperheisiin, eikä loppua näy. Perussuomalaiset eivät ole tällaisten perheisiin kohdistuvien leikkausten kannalla

Jos vanhempi hoitaa pientä lastaan kotona, hän ei ole työtön. Päinvastoin hän tekee ehkä elämänsä tärkeintä työtä siinä hetkessä. Jos hallitus lähtee ajamaan tällaista uudistusta, sen voidaan sanoa olevan Suomen historian perhevihamielisin hallitus.

Perussuomalaiset Naiset ry
Hallitus

TIEDOTE 21.1.2021

Perjantaina järjestetyssä liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen webinaarissa käsiteltiin muun muassa liikenteen päästövähennyksiä. Yhtenä vaihtoehtona ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) väläytti valtion takaamaa lainaa sähköauton ostamiseen.

”Valtion takaama autolaina on järjetön ajatus. Sekä valtio että kansa ovat korviaan myöten veloissa ja nyt pitäisi ottaa lisää lainaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi, vaikka Suomen osuus niistä on globaalissa mittakaavassa kuin pisara meressä. Sähköautot soveltuvat kylmään ja pitkien välimatkojen Suomeen huonosti. Ihmisillä ei ole varaa niihin, eikä useimmilla ole mahdollisuutta ladata niitä. Missä todellisuudessa arvon ministeri oikein elää?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Ministerin mukaan sähköauto tekisi autoilusta huomattavasti nykyistä edullisempaa, mutta auton hankintahinta on selkeästi fossiilista polttoainetta käyttävää autoa korkeampi. Suomen 2,7 miljoonasta liikennekäytössä olevasta henkilöautosta täyssähköautoja oli vuoden 2020 lopussa alle 10 000.

”Pari vuotta sitten Autoliitto selvitti, että suomalainen ajaa keskimäärin 3600 euron autolla. Kyse ei ole siitä, ettei autolainoja olisi tarjolla, vaan kyse on siitä, että useimpien suomalaisten tulotasoilla ei uutta sähköautoa makseta, kun palkan pitäisi riittää liikkumisen lisäksi myös asumiseen ja syömiseen. Ja vaikka sähköauton saisi työsuhdeautona, missä kerrostalossa asuva kansalainen lataa sen? Ympäristöystävällisiä, kotimaista biokaasua tai bioetanolia käyttäviä autoja olisi saatavilla merkittävästi edullisemmin eikä niihin liittyisi latausongelmaa, mutta nämä eivät tunnu vihreille kelpaavan, vaikka biokaasun ja bioetanolin tuotanto loisi uusia työpaikkoja Suomeen”, Antikainen huomauttaa.

Kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita jo valmiiksi, eikä kymmenien tuhansien laina sähköautoon ainakaan helpota tilannetta.

”Kotitalouksien velkaantumisaste suhteessa käytettäviin tuloihin on noussut vuosituhannen vaihteen 60 %:sta yli 130 %:iin. Ministeri Mikkonen myöntää itsekin sähköauton olevan monelle liian kallis kertaostos, mutta ehdottaa jo ennestään velkaantuneille kotitalouksille ratkaisuksi pitkäaikaista lainaa. Suomen autokanta on syystäkin vanhaa, kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa uusia autoja eikä kymmenen vuoden kytkykauppaa muistuttava valtion takaama autolaina muuta tilannetta mitenkään. Luulisi hälytyskellojen soivan hallituksessakin, kun tavallisilla työssäkäyvillä suomalaisilla ei ole varaa uuteen autoon ilman kymmenen vuoden laina-aikaa. Sähköautojen akkujen takuukaan ei ole kymmenen vuoden mittainen, ja akkujen vikaannuttua takuun loputtua auto on käytännössä arvoton”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 21.1.2021

Perussuomalaisten kolmannen kauden kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt hallitukselle kirjalliset kysymykset koskien kotihoidon toimivuuden turvaamista sekä hoivalaitoksessa olevien omaisten tapaamisten järjestämistä turvallisesti koronaepidemian aikana.

-Minulla on suuri huoli kotihoidon kantokyvystä ja riittävän hoivan järjestämisestä näinä vaikeina aikoina. Myös kotihoidon parissa työskentelevien henkilöiden jaksaminen on vaakalaudalla. Mielestäni hallituksen on välittömästi ryhdyttävä toimiin kotihoidon toimivuuden turvaamiseksi, Elomaa sanoo.

Kotihoidon toimivuuden haasteet ovat suuria. Tällä hetkellä yksi keskeinen ongelma on kotikäyntien riittämätön määrä sekä käyntien kiireinen aikataulu. Riittävä määrä kotikäyntejä olisi pystyttävä takaamaan jo pelkästään hoidettavien inhimillisten olosuhteiden turvaamiseksi.

-Jatkuva resurssipula ja liian vähäinen hoitajamäärä ovat suuri riski hoidettavien terveydelle ja hoitajien jaksamiselle. Koronan myötä tilanne on suorastaan hälyttävä. Näin ei voi jatkua. Hallitukselta tarvitaan nyt pikaisesti avauksia kotihoidon kehittämiseksi sekä lisää taloudellisia resursseja riittävän hoidon varmistamiseksi, Elomaa vaatii.

Yksinäisyys on äärimmäisen vakava ongelma ja se lisää riskiä henkiseen oireiluun esimerkiksi masentuneisuuden muodossa. Henkinen hyvinvointi puolestaan heijastuu tutkitusti myös fyysiseen terveyteen.

-Valitettavan moni vanhus tai sairas kärsi yksinäisyydestä jo ennen kuin korona pahensi tilannetta entisestään. Vierailukäyntejä onkin rajattu tuntuvasti. Vaikeasta tilanteesta huolimatta olisi ensiarvoisen tärkeää yrittää järjestää mahdollisuus tavata turvallisesti sukulaisia tai muita läheisiä, Elomaa sanoo.

-Nyt olisi äärimmäisen tärkeää panostaa tapaamisten järjestämiseen turvallisesti koronasta huolimatta. Käytännön ratkaisuja ovat esimerkiksi ulkoilmassa riittävillä välimatkoilla järjestettävät kohtaamiset tai erilliset tapaamistilat. Joustavuutta on myös lisättävä siten, että esimerkiksi juhlapyhinä järjestetään hoidettaville mahdollisuus vierailla kotona tai sukulaisilla, jos tilanne sen suinkin sallii. Tapaamisten järjestämiseen tarvittaisiin nyt kansallisen tason ohjeistusta, jottei yksinäisyys nakerra entisestään heikossa kunnossa olevien ihmisten tilannetta, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

TIEDOTE 20.1.2021

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi vaati jälleen uuden uhrin sonkajärveläisen talovalmistaja Omatalo Oy:n hakeuduttua konkurssiin tammikuun alussa. Yhtiö on Suomen vanhin puutalovalmistaja ja toiminut Sonkajärvellä vuodesta 1974.

”Omatalon talotehdas on vuosikymmenten ajan ollut merkittävä työllistäjä Sonkajärvellä ja sen sulkeminen olisi raskas isku kunnalle. Konkurssin myötä noin 75 ihmistä on vaarassa menettää työpaikkansa, ellei toiminnalle löydy jatkajaa. Tehtaan sulkemisesta eivät kärsi pelkästään elantonsa menettävät työntekijät ja alihankkijat, vaan se heijastuu väistämättä myös kunnan talouteen menetettyinä verotuloina. Monien kuntien talous on jo ennestään todella heikoissa kantimissa ja työllisyyden lasku vaikeuttaa tilannetta entisestään”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen toteaa.

Useat paikkakunnat ovat lähivuosina menettäneet merkittäviä työnantajia yritysten sulkiessa tehtaitaan ja toimipaikkojaan. Tilanne on erityisen vaikea pienissä kunnissa, joissa työpaikkoja on ennestään tarjolla niukasti.

”Pelkästään viime vuonna menetettiin satoja teollisuuden työpaikkoja useilla paikkakunnilla. Kiteellä suljettiin saha, Jämsässä Kaipolan paperitehdas ja seuraavana vuorossa on Nesteen jalostamon alasajo Naantalissa vain muutamia mainitakseni. Pienelle paikkakunnalle tehtaan sulkeminen voi olla kuolinisku, ellei menetettyjen työpaikkojen tilalle pystytä luomaan uutta, työllistävää yritystoimintaa. Pienten kuntien työpaikkaomavaraisuus on valitettavan usein muutaman suuren toimijan varassa”, Antikainen huomauttaa.

Keskeisessä asemassa työpaikkojen säilymisen kannalta on se, millaista elinkeinopolitiikkaa hallitus ajaa.

”Hallitus on tehnyt muutenkin hankalassa taloudellisessa tilanteessa lukuisia toimenpiteitä, jotka ovat hankaloittaneet yritysten toimintaa asutuskeskusten ulkopuolella. Polttoaineverojen korotukset nostavat kuljetuskustannuksia ja työmatkakustannusten nousu heikentää pienemmillä paikkakunnilla toimivien yritysten kiinnostavuutta työntekijöiden näkökulmasta. Jopa metsäteollisuuden suurinvestointeja on torpattu. Tähän yritysvihamieliseen politiikkaan, joka johtaa erityisesti Itä-Suomen alasajoon, on tultava loppu”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien pienten kuntien ja paikallisesti merkittävien työllistäjien tukemista koronaepidemian aiheuttamassa talouskriisissä.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 20.1.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan omaishoitajien jaksamisesta.

Oulun yliopiston tekemän tutkimuksen ”Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja turvallisuus” omaishoitajat hyötyisivät säännöllisesti järjestettävästä ja tarjottavasta fyysisen hyvinvoinnin tukemisesta, vuosittaisista terveystarkastuksista, sekä ammatillisesta työnohjauksesta. Omaishoitajilla on tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja tapaturmat ovat yleisiä. Lisäksi omaishoitajilla on turvattomuuden tunnetta ja elämänhallinnan puutetta. Tutkimuksessa tuli myös esille negatiivisia ajatuksia ja yksinäisyyttä, johtavat henkisen kapasiteetin ylikuormittumiseen.

Omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme. Omaishoitajilla ei ole työterveyshuoltoa, eikä työnohjausta. Omaishoitajien työpanosta kiitellään useissa yhteyksissä, mutta konkreettisia tekoja ei näy.

-Johtuuko arvostuksen puute ajatuksesta, että perheet kuitenkin hoitavat omaisensa. Monet tyytyvät tähän tilanteeseen olosuhteiden pakosta, miettii Reijonen.

Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia. Omaishoitajat muodostavat merkittävän osan terveydenhuollostamme. Tällä hetkellä meillä on noin 60 000 omaishoitajaa, jotka säästävät yhteiskunnallemme valtavan summan vuodessa. Omaishoidontuen saajista 58 % on 65 vuotta täyttäneitä. Ilman omaishoitajia koko terveydenhuoltomme on vaarassa.

-Meillä ei ole hoitopaikkoja, henkilökuntaa tai rahaa hoitaa 60 000 omaishoidettavaa laitoksissa tai palveluasumisessa, toteaa Reijonen.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 19.1.2021

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt kantelun valtakunnansyyttäjän toimista oikeuskanslerille, joka on Suomen ylin julkisten tehtävien laillisuudenvalvoja. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, kuinka terrorismirikoksista ei ole aloitettu esitutkintaa sitten vuoden 2018, vaikka esimerkiksi Syyriassa Isis-leirillä asekoulutusta saanut henkilö on kyetty tunnistamaan ja paikantamaan Suomessa. Kantelussa pyydetään selvittämään, johtuuko vähäinen esitutkintojen ja syytteiden määrä lainsäädännön puutteista vai valtakunnansyyttäjän liian korkeasta kynnyksestä.

– Supo on kertonut toimittaneensa keskusrikospoliisille tietoja terrorismiasioissa yli 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana, silti esitutkintoja ei ole aloitettu eikä syytteitä nostettu. Muissa Pohjoismaissa on annettu jopa tuomioita ja Suomessakin kerrotaan olevan lähes 400 terrorismitorjunnan kohdehenkilöä. Helsingin Sanomien haastatteleman professori Kimmo Nuotion tulkinnan mukaan terroristiryhmän aseelliseen koulutukseen osallistumisen tulisi olla rangaistavaa ja täten ylittää esitutkintakynnyksen jo nykylainsäädännön perusteella, Rantanen selvittää.

Kantelussaan Rantanen vertaa terrorismirikosten syytekynnyksen tasoa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) tapaukseen, josta valtakunnansyyttäjä on tehnyt jo viisi tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöt koskevat epäiltyjä kiihottamisia kansanryhmää vastaan ja näistä kolme on edennyt syyteharkintaan. Yhdessä tv-ohjelmaa koskevassa asiassa valtakunnansyyttäjä oli määrännyt esitutkinnan puheista, joita ei tv-ohjelmassa edes sanottu.

– Valtakunnansyyttäjän mukaan suojelupoliisin toimittamat tiedot eivät ole riittäneet esitutkinnan aloittamiseksi, mutta yksittäisen kansalaisen muistinvaraiset sitaatit edustaja Räsäsen puheista riittivät tutkintapyynnön tekemiseen ilman edes tv-ohjelman tarkistamista. Lienee paikallaan, että ylin laillisuusvalvoja selvittää valtakunnansyyttäjän toimintaa, Rantanen huomauttaa.

Kansanedustaja ja lainsäätäjä Rantanen on itse esittänyt terrorismilainsäädännön tuntuvaa kiristämistä.

– Suomesta ei saa tulla terroristien turvasatamaa, jossa löysä lainsäädäntö antaa mahdollisuuden paeta tuomioita. Terrorismilainsäädäntöä on tilkitty vähän kerrallaan vuodesta 2003 lähtien, nyt olisi korkea aika uudistaa koko rikoslain luku ja samassa yhteydessä olisi ehkä syytä arvioida, oliko vuoden 2019 tiedustelulakien mukainen suojelupoliisin esitutkintavaltuuksien poistaminen sittenkään hyvä ratkaisu rikosprosessien kannalta, Rantanen päättää.

Kantelija:
Mari Rantanen

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

Viranomainen ja henkilöt:
Pyydän oikeuskansleria ystävällisesti selvittämään ylimpänä laillisuusvalvojana valtakunnansyyttäjän toimintaa esitutkinnan aloittamisen ja syytekynnysten osalta liittyen terrorismirikoksiin.

Menettelyn tai päätösten yksilöinti:
Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, että terrorismirikosten osalta ei ole avattu esitutkintoja sitten vuoden 2018. Viranomaiset ja asiantuntijat ovat melko erimielisiä siitä, onko näyttö esitutkinnan aloittamiseen riittävä. Toisaalta valtakunnansyyttäjä on määrännyt aloittamaan esitutkinnan esimerkiksi televisio-ohjelmasta Päivi Räsästä kohtaan sellaisilla väitteillä sanomisista, jotka eivät pidä paikkaansa ja olisi ollut helposti havaittavissa jos ohjelman on katsonut. On siis kysymys siitä, millä tavoin esitutkintakynnys ylittyy missäkin, onko toiset rikokset matalamman esitutkinta ja syytekynnyksen piirissä kuin toiset.

Alla linkkejä mediaan, johon viittaan.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006355005.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007743536.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007744340.html?fbclid=IwAR0i4Ja0wGR1DEEBOInQGz8-KOLuLtWgVJ2-dGMJ_l8mC7BOxlvWyvtUwDA

https://yle.fi/uutiset/3-11446839

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c3cd05ce-2c8e-4909-a2f5-bf6edbee87a6

Asian kuvaus:

Kysymys on siitä, onko valtakunnansyyttäjän kynnys esitutkinnan aloittamiseksi ja syytteen nostamiseksi lain tarkoittamalla tasolla liittyen rikoslain 34 a luvun rikoksiin. Nyt toistuvasti mediassa käydään läpi mm tapausta, jossa on tiedossa, että henkilö on saanut isis-terroristijärjestön aseellista koulutusta, mutta esitutkintakynnys ei ole ylittynyt asiassa. Pyytäisin oikeuskansleria selvittämään johtuuko rikosvastuun toteutumattomuus terrorismirikoksissa pelkästään lainsäädännön puutteista vai onko valtakunnansyyttäjän kynnys toimia asioissa liian korkea suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön rikoslain 34 a luvun sisältämien rikosten osalta. Supo on kertonut toimittaneensa tietoa keskusrikospoliisille 800 kertaa viimeisen neljän vuoden aikana ja näistä ei mikään ole johtanut esitutkinnan aloittamiseen vaikka Supon näkemyksen mukaan tietoa pitäisi olla riittävästi esitutkinnan aloittamiseen.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 19.1.2021

Poliisin verkkosivuilla julkaistiin 17.11.2020 ilmoitus, että Elokapina-ryhmän mielenosoitus katkaiseen liikenteen yli viiden tunnin ajaksi Helsingin keskustassa. Liikenteen ohjauksesta vastasi poliisi ja julkinen liikenne kulki poikkeusreittejä. Osa alueen vanhuksista tai työ-, koulu- tai asiontimatkalaisista ei pystynyt käyttämään tarvitsemiaan julkisenliikenteen pysäkkejä.

Poliisilla selkeä ohjeistus

Poliisin oma ohjeistus mielenosoituksen järjestäjille ohjeistaa, että soveltuva paikka mielenosoituksille on sellainen, jossa se ei häiritse liikennejärjestelyjä, liikkumista yleisellä paikalla tai estä pääsyä esimerkiksi johonkin liiketilaan. Poliisi voi myös siirtää mielenosoituksen, jos se häiritsee kohtuuttomasti sivullisia tai liikennettä tai jos liikenteen sujuvuus sitä vaatii.

-Kadun sulkeminen viideksi tunniksi liikenteeltä ei varmasti ole näiden ohjeiden mukaista, toteaa Reijonen.

Kirjallinen kysymys

Reijonen esitti ministerille kirjallisen kysymyksen, onko ministeriö hyväksymässä mielenosoituksissa julkisen tien käytön häiriintymisen jopa sallimalla katkaista liikenne ja estää tien käyttö, ilmoituksen perusteella ja poliisin avustuksella.

Ministeri Ohisalo vastasi kirjalliseen kysymykseen näin:
”Kokoontumislaissa säädellään kokouspaikoista ja niitä koskevista rajoituksista. Yleisen kokouksen saa järjestää ulkona yleisellä torilla, aukiolla, katualueella tai muussa sellaisessa kokoustarkoitukseen soveltuvassa yleisessä paikassa. Jos yleisen kokouksen järjestäminen ilmoitetussa paikassa vaarantaa ihmisten turvallisuutta, aiheuttaa huomattavaa haittaa ympäristölle tai vahinkoa omaisuudelle, häiritsee kohtuuttomasti muun muassa sivullisia tai liikennettä, poliisi voi yhteyshenkilön kanssa neuvoteltuaan osoittaa kokouksen siirrettäväksi toiseen, kokouksen tarkoituksen kannalta sopivaan paikkaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että häiriön voidaan katsoa objektiivisin perustein ylittävän kohtuuden rajat.

Mielenosoituksia koskevista rajoituksista päätetään kokoontumislaissa säädetyillä tavoilla itsenäisesti poliisissa eikä sisäministeriöllä ole roolia tässä päätöksenteossa.”

Ministeri siis pesi kätensä koko jutusta

Julkiset tiet ovat tehty liikkumista varten. Julkisen tien käytön rajoittamiselle pitää olla perusteet. Helsingissä on liikenteen kulkua estetty aikaisemminkin estetty mielenosoituksella, johon poliisi on puuttunut. Tuolloin mm. sisäministeri, jonka toimenkuvaan kuuluvat myös poliisiasiat ja sisäinen turvallisuus, kyseenalaisti poliisin toimintaa.

-Kuinka paljon vastuuministerin kannanotot vaikuttivat poliisin toimintaan seuraavassa mielenosoituksessa, pohtii Reijonen.

Onko Elokapina-ryhmällä erivapauksia?

Elokapina määrittää itse toimintaansa omilla nettisivuillaan, että he käyttävät mm. kansalaistottelemattomuutta saadaksemme aikaan tarvittavia muutoksia. Kansalaistottelemattomuus on määritelmän mukaan yksiselitteisesti lainvastaista toimintaa ja kansalaistottelematon henkilö rikkoo vakaumuksellisista syistä lakia.

Mielipiteenvapaus ja sananvapaus ovat tärkeitä. On julkisen pohdinnan paikka, onko julkisen liikenteen pysäyttäminen mielenosoituksen vuoksi poliisin avustamana hyväksyttävää. Pohdintaa aiheuttaa myös se, voiko mikä tahansa mielenosoitus vain ilmoituksen perusteella katkaista liikenteen missä päin Suomea tahansa ja mitenkä pitkäksi aikaa tahansa.

-Onko huolestuttava, jos poliisi ei kohta uskalla puuttua mielenosoituksiin, ei edes, jos liikenne katkaistaan, ihmettelee Reijonen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
puh. 09 432 3135

TIEDOTE 18.1.2021

Viikonloppuna uutisoitiin, että Suomessa ei ole viimeisen kahden vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevaa rikostutkintaa. Suojelupoliisin ja valtakunnansyyttäjän näkemykset poikkesivat toisistaan melkoisesti.

”Valtakunnansyyttäjän prioriteetit ovat jokseenkin erikoiset, kun hänellä tuntuu olevan loputtomasti aikaa ja resursseja poliitikkojen vanhojen kirjoitusten penkomiseen ja niistä syyttämiseen, mutta samaan aikaan hän ummistaa silmänsä siltä, kun jihadistit värväävät somepalveluissa Suomesta uusia terroristeja tappamaan ja orjuuttamaan Syyriassa. Myös kynnys kiihottamisesta kansanryhmää vastaan syyttämiseen tuntuu olevan todella matala, mutta terrorismirikoksista syyttämiseen äärimmäisen korkea. Onko tämä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta oikea priorisointi?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Helsingin Sanomien julkaisemien tietojen mukaan kalifaatista Suomeen palanneita henkilöitä ei ole Suomessa tutkittu, mutta heitä on tuomittu vuosien vankeusrangaistuksiin heidän matkustettuaan toisiin EU-maihin.

”Jihadismin torjunnassa Suomen lainsäädäntö ja suomalaiset viranomaiset ovat osoittautuneet täysin hampaattomiksi. Poliisi tekee hyvää työtä, mutta lainsäädäntö ei vastaa yleiseurooppalaista tasoa eikä terroristeja saada oikeuteen. On käsittämätöntä, että samojen tietojen perusteella Suomeen palanneet jihadistit saadaan tuomittua vasta, jos he erehtyvät matkustamaan toiseen EU-maahan”, Antikainen moittii.

Keskeinen ongelma liittyy terrorismirikosten teonkuvauksiin.

”Sen sijaan, että terroristijärjestön toimintaan osallistuminen olisi kriminalisoitu, Suomen lainsäädännössä terroristiksi kouluttautuminen tai terroristien kouluttaminen on sallittua, kunhan koulutus pysyy yleisellä tasolla eikä liity tiettyyn, yksittäiseen terroritekoon. Tämä on älytöntä ja järjenvastaista, kun samaan aikaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita, vaikka ketään ei kehotettaisi tekemään mitään. Suomi torjuu vihapuhetta, kunhan kyseessä ei ole jihadismin lietsonta. Viittaako haluttomuus korjata lainsäädännön puutteita siihen, että terroristit ja erityisesti jihadistinaiset ovat jonkinlaisessa valtiovallan erityisessä suojeluksessa?”, Antikainen ihmettelee.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, ottaako hallitus terrorismilainsäädäntöön liittyvät ongelmat vakavasti ja aikooko se muuttaa lainsäädännön muiden Pohjoismaiden tasolle, jotta terroristit saataisiin vastuuseen teoistaan.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 18.1.2021

Helsingin Sanomat uutisoi 16.1.2021, ettei Suomessa ole kahden viime vuoden aikana avattu yhtään terrorismia koskevia rikostutkintoja, eikä yhtään tapausta ole päätynyt oikeuteen.

-Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueella noin 80 henkilöä. Niistä maista, joista on laajemmassa määrin lähtenyt vierastaistelijoita, Suomi on ainoa, missä yhtään lähtenyttä ei ole tuomittu terrorismirikoksista, ihmettelee Reijonen.

Suojelupoliisista on kerrottu, että sieltä on annettu enemmän kuin riittävästi tietoja esitutkintojen aloittamiseen. Suojelupoliisi on toimittanut viimeisen neljän vuoden aikana yli 800 kertaa tietoja keskusrikospoliisille. Päätöksen tutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjä. Yhtään tutkintaa ei ole aloitettu.

Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin huolissaan perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja toteaa Helsingin Sanomien 16.1.2021 artikkelissa, että on oltava avoin vaihtoehdolle, ettei Suomessa yksinkertaisesti esiinny merkittävästi terroristista toimintaa.

Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, miksi Suomessa ei ole tutkittu terrorismirikoksia pitkään aikaan ja mitä on pikaisesti aiottu tehdä, että mahdollinen rikosvastuu toteutuu.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 18.1.2021

Kansanedustaja ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan uutisista, että lapsille on näytetty terroristijärjestön propagandavideoita ja oikeat aseet ovat olleet ainoita leluja. Viime aikoina on uutisoitu suojelupoliisin olevan huolissaan Suomessa tapahtuvasta radikalisoitumisesta, jota on ollut havaittavissa osassa perheissä.

-Vaikka vanhemmat ovat aina vastuussa kasvatuksesta, on myös yhteiskunnalla vastuu silloin, kun puhutaan lasten radikalisoinnista, sanoo Reijonen.

-Vanhemmilla saa olla erilaisia ideologioita ja poliittisia kantoja. Nyt kyseessä on kuitenkin toiminta, missä lapsia kasvatetaan väkivaltaiseen ideologiaan ja sellaiseen tulee myös yhteiskunnan puuttua, sanoo Reijonen.

Väkivaltainen ideologia tekee väkivallasta hyväksytyn tavan toimia ja kannustaa väkivaltaan. Havaittu tilanne on vakava ja otettava tosissaan. Aiheesta ei ole syytä vaieta.

Reijonen teki asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 15.1.2021

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisenä tavoitteena tämän suunnitelman toteutumiseen on henkilöliikenteen sähköistäminen.

Liikenteen sähköistäminen tarkoittaa myös tavoitetta siirtyä sähköautoihin.

-Sähköautoilu on kustannuksiltaan varmasti erilaista pitkien etäisyyksien Suomessa. Myös sähkönsiirtohinnoissa on suuria eroja eri alueilla ja myös tämän vaikuttaa sähköautoilun kustannuksiin, sanoo Reijonen.

Jos Suomessa siirrytään laajamittaisesti sähköiseen henkilöliikenteeseen, on myös varmistettava, että sähköä riittää kaikille ilman ylimääräisiä lisäkustannuksia esim. pääsulakekoon muutokset omakotitaloissa tai jakelumuuntajien uusimiset maksavat.

-Kuinka paljon sähköautolla ajaminen maksaa eripuolilla Suomea, ottaen huomioon erilaiset sähkönsiirtohinnat ja haja-asutusalueen pitkät työmatkat, kysyy Reijonen.

Riittääkö sähköä ilman erillisiä hankintakustannuksia kaikille tarvitsijoille, jos Suomessa siirrytään suuressa mittakaavassa sähköiseen henkilöliikenteeseen? Kuka maksaa pääsulakekoon tai jakelumuuntajien muutokset? Reijonen teki näistä kirjallisen kysymyksen ministerille.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 14.1.2021

Suomessa turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla. Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osana tätä suunnitelmaa on energiaturpeen käytön vähentäminen. Käytännössä tämä on osoittautumassa energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa.

Kun tuotanto ajetaan alas etuajassa, laskelmien mukaan noin 15 000 suohehtaarilta jää energiaturpeen nosto kesken. Soiden uudelleenmetsitys on hankalaa ja kallista. Metsänistutuksen hinnaksi arvioidaan olevan 200-300 euroa hehtaarilta. Hintaa nostaa se, että hapan suo pitää tuhkata ennen istutusta. Istutuksen hinnaksi tulee noin 30 – 45 miljoonaa euroa.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, että kuka maksaa turpeentuotannon alasajosta johtuvan turvesoiden uudelleenmetsityksen kustannukset.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Mielipidekirjoitus

Viime päivinä uutisotsikoissa on pyörinyt koronarokotusten jakeluun ja saatavuuteen liittyvät ongelmat. Vaikuttaa vahvasti siltä, että hallitus on vain odotellut passiivisesti rokotteiden saapumista eikä yrittänyt toimia asian eteen tilanteen edellyttämällä aktiivisuudella. Tähän mennessä on saatu rokotettua vasta joitakin tuhansia ihmisiä ja terveydenhuollon parissa työskentelevillä ja riskiryhmään kuuluvilla on meneillään pitkä piinallinen odotus. Rokotteiden saavuttua niiden jakelun on toimittava saumattomasti. Tarvitaan tehokas, nopea ja vapaaehtoisuuteen perustuva rokotusohjelma ja pian. Ihmisille ei saa olla myöskään epäselvää, milloin heidän vuoronsa koittaa.

Rajoitukset ja suositukset saavat tavallisen kansan pään pyörälle. Hallitus on sysännyt tiedotusvastuun viranomaisille ja viestintä maamme johdon taholta on ollut liian vähäistä. Ihmisille on epäselvää, miten pitäisi toimia juuri tällä hetkellä. Moni on jo turtunut pitkään kestäneeseen koronauutisten virtaan ja tärkeiden viestien poimiminen uutisvirrasta ei ole niin helppoa. Nyt jos koskaan tarvittaisiin aktiivista poliittista johtajuutta niin tekojen kuin tiedottamisen suhteen.

Valitettavasti koronan helpommin tarttuvaa muunnosta on löydetty myös Suomesta. Miten hallitus on reagoinut tähän tietoon? Onko syytä päivittää kiireesti ohjeistusta? Mitä tavallisten ihmisten tulisi tehdä? Minkä suuruiset tartuntaluvut johtavat valmiuslain käyttöönottoon? Tällä hetkellä osa suomalaisista on visusti omissa oloissaan vältellen ihmiskontakteja. Samaan aikaan toiset lomailevat laskettelukeskuksissa vailla huolenhäivää ja ramppaavat ostoskeskuksissa alennusmyynneillä. Toiset käyttävät maskia ja toiset eivät. Maskin käyttöhän ei ollut vielä viime keväänä hallituksen ja terveysviranomaisten mukaan olennaista koronan torjunnassa. Tätä tietoa levitettiin, koska maskeja ei ollut tuolloin tarpeeksi. Kyseenalaista viestintää tai ei niin tämä viesti vaikuttaa yhä ihmisten suhtautumiseen maskien käyttöön. Tulisiko hallituksen toimesta painottaa tästä syystä vielä voimakkaammin maskinkäytön merkitystä? Vallitseva epävarmuus ja epätietoisuus siitä miten tulisi toimia ovat koronaviruksen ikäviä kylkiäisiä. Juuri näihin voidaan vaikuttaa aktiivisella, selkeällä ja konkreettisella sekä toivoa luovalla viestinnällä.

Hallituksen on pidettävä huoli kansalaisten elämän toimivuudesta myös kriisin keskellä. Passiivisuus ja laiminlyönnit johtavat epäinhimillisiin seurauksiin. Esimerkiksi maksuvaikeuksissa olevien yritysten ja yksityishenkilöiden auttaminen on jäänyt puolitiehen, eikä hallituksen oikeansuuntaiset toimet ole olleet riittäviä. Nyt erityisesti yksinäisyyttä järisyttävästi lisäävän koronakriisin keskellä on varmistettava omaisten mahdollisuus tavata koronaturvallisesti hoitolaitoksissa tai sairaaloissa makaavia läheisiään. Kuulostaa pieneltä jutulta, mutta sitä se ei ole. Menetin taannoin läheisen rakkaan sukulaisen. Pitkän elämän taipaleen viimeiset metrit menivät yksin kivun ja kärsimyksen keskellä. Tapaamaan pääsi vasta kun oli jo liian myöhäistä. Vastaavaa ei saisi tapahtua kenellekään. Tästä syystä turvallisten tapaamisten järjestämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koronan lisäksi yksinäisyys on iso uhka yhteiskunnallemme. Nyt tarvitaan hallitukselta paljon töitä pandemian kaatamiseen ja sen vanavedessä paisuneiden ongelmien ratkaisemiseen. Maamme johdolla ei ole varaa olla talviunilla.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja, ps

TIEDOTE 12.1.2021

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen moittii suomalaista terveydenhuollon järjestelmää, mistä esimerkiksi rokotetietoja ei löydy kovin helposti.-Suomalaisten rokotustietoja ei ole yksiselitteisesti tallennettu mihinkään siten, että tiedot tarvittaessa löytyisivät helposti eri terveydenhuollon yksiköistä asiakkaan asioidessa siellä, sanoo Reijonen.

Terveydenhuollon yksiköissä on kymmeniä, jopa satoja erilaisia tietokoneohjelmia, jotka eivät keskustele keskenään ja tiedonvälitys on ongelmallista. Ajantasaisten tietojen ylläpito on periaatteessa eniten kansalaisen omalla vastuulla. Rokotustietoja ei automaattisesti löydy toisessa terveydenhuollon asiointipisteessä tai eri paikkakunnalla asioidessa.

Koronarokotuksen alkaessa on tärkeää olla valtakunnallinen, selkeä, yksiselitteinen järjestelmä ja toimintatapa kaikkialla, kun rokotetiedot kirjataan ylös. Selkeä ja yhtenäinen järjestelmä on tärkeää nyt ja rokotteen osalta myös tulevaisuudessa, mikäli tarvitaan tehosteannoksia. Selkeä järjestelmä helpottaa hoitohenkilökunnan työtä ja on asiallinen kansalaisten kannalta.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen valtakunnalliseen rokotusrekisteriin kerätään tällä hetkellä rokotustietoja julkisen perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä ja tulevaisuudessa myös erikoissairaanhoidossa ja yksityisessä terveydenhuollossa annetuista rokotuksista. Tästä rekisteristä ei kuitenkaan voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja, vaan se seuraa ja arvioi kansallisen rokotusohjelman kattavuutta, hyötyjä ja turvallisuutta.

Rokotusrekisteristä ei voi tarkistaa yksittäisen henkilön rokotustietoja

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten koronarokotustiedot tallennetaan kansalaisten osalta selkeällä tavalla, koska nykyisin ei ole olemassa Suomessa yhtenäistä järjestelmää, josta kansalaisen ajantasaiset rokotetiedot löytyvät.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 11.1.2021

Farmaseutti, kansanedustaja, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen korostaa, että lääkehoidon ajantasaisuuden tärkeyttä.

-On merkittävää huomioida oikea lääkkeenottoajankohta, mahdolliset yhteensopimattomuudet ja oikea annostelu. Omaishoidossa usein hoidettavan lääkehoito ja lääkkeiden annostelu jää omaishoitajan vastuulle, sanoo Reijonen.

Monille lääkkeet toimitetaan koneellisen annosjakelun kautta. Tällöin jokaisen eri ajankohdan lääke on pussitettuna omaan annospussiinsa, jossa on ottamisajankohdan kelloaika ja pussin sisältämät lääkkeet lueteltu. Käytössä on myös perinteisiä annosdosetteja käsin jakelu, joihin jaetaan esimerkiksi viikon annos kerrallaan.

-Jos annosjakelu aloitetaan, käydään huolella niin lääkärin kuin apteekin toimesta läpi lääkehoidon kokonaisuutta, toteaa Reijonen.

Kela korvaa osan lääkejakelun kustannuksista, jos henkilöllä on tietty määrä kelakorvattavia lääkkeitä käytössään ja henkilö on ylittänyt tietyn iän. Myös kunnat voivat kustantaa lääkejakelun kotihoidon asiakkaille tietyin perustein.

Omaishoidettavat eivät kuitenkaan välttämättä ole kotihoidon asiakkaita, koska omaishoitaja huolehtii hoidettavan monista asioista. Siten kunnat eivät automaattisesti kustanna omaishoidettavan lääkejakelua. Olisi merkittävää, että omaishoitajalla ja omaishoidettavalla olisi mahdollista saada kunnan tai yhteiskunnan kustantamana lääkejakelu.

-Omaishoito tuntuu jäävän heikommalle osalle myös lääkejakelun kustannusten osalta. Näin ei pitäisi olla, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla lääkehoidon ja lääkkeiden annosjakelukustannusten osalta helpotuksia omaishoitajille ja omaishoidettaville?

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 8.1.2021

Viime päivinä julkisuuteen päätyneet viestit herättävät kummastusta siitä, mikä on Suomen linja EU:n koronarokotehankintoihin liittyen.

”Keskiviikkona Ruotsin entinen ulkoministeri Carl Bildt twiittasi kuvan EU-komissiolle osoitetusta kirjeestä, jossa korostettiin EU:n globaalia vastuuta ja haluttiin jakaa EU:n yhteishankintarokotteita EU:n ulkopuolisille maille, tietenkin edullisesti ja reilusti. Kirjeen oli allekirjoittanut muun muassa Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto. Tänään perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru kertoi terveys- ja elintarvikekomissaari Stella Kyriakidesille lähettämästään kirjeestä, jossa hän vaati EU:lta painostusta rokotevalmistajille rokotteiden saamiseksi nopeasti EU-maihin. Kumpaa tavoitetta Suomi EU-tasolla ajaa?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Koronarokotukset ovat alkaneet Suomessa varsin verkkaisesti ja pelkästään sote-henkilöstön rokotuksiin voi mennä kuukausia.

”Hallitus ei tunnu asiassa juurikaan kiirehtivän ja tiedotuksen taso tuntuu jatkuvan maskigatesta tutulla linjalla. Media on kuitenkin tuonut esiin sen, että nykytahdilla koko väestön rokottamiseen kestäisi vuosia, ja pelkästään sote-henkilöstön osalta esimerkiksi HUS:in koko henkilökunnan rokottaminen voi venyä maalis-huhtikuulle. Tässä tilanteessa, kun rokotteita ei saada tarpeeksi edes EU-maiden omiin tarpeisiin, Suomen edustajien ei todellakaan pitäisi olla EU-tasolla puhumassa rokotesolidaarisuudesta ja jakamassa yhteishankintakiintiön rokotteita EU:n ulkopuolisille maille”, Antikainen moittii.

Suomen EU-politiikkaa on usein leimannut hyvesignalointi ja oman maamme edunvalvonnan sijasta ”poliittisen pääoman” kerääminen tuntemattomaksi jäävään tarkoitukseen.

”On käsittämätöntä, että samaan aikaan, kun ministeri Kiuru on herännyt rokotetoimitusten hitauteen ja aivan oikein vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi, ulkoministeri Haavisto on tässäkin asiassa sabotoimassa Suomen kansallista etua. Kysymys kuuluu, hyväksyvätkö muut puolueet hallituksessa tällaisen toiminnan? Saavatko vihreät ja Haavisto kaivaa kuoppaa hallitukselle ja vetää maton tällä kertaa keskustan sijasta ministeri Kiurun jalkojen alta?”, Antikainen ihmettelee.

Edustaja Antikainen on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa pyritään selvittämään Suomen linjaa ja vastuunjakoa EU:n rokotehankintoihin liittyen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 8.1.2021

Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Eläkkeet eivät korotu samassa tahdissa kuin tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole taitetun indeksin korjaavaa mainintaa, vaikka se olisi huomattava helpotus eläkeläisköyhyyteen.

Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Pienituloisuus on yleisintä iäkkäillä naisilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä.

Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi.

-Eläkkeelle siirtyessä perusmenot harvoin kovin paljoa pienenevät, vaikka työhön ja työnkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna, toteaa Reijonen.

Eläkkeiden ostovoiman säilyminen on tärkeää eläkeläisille ja samalla ostovoiman parantaminen vaikuttaisi kotimaassa tapahtuvaan kulutukseen. Perussuomalaiset ovat nostaneet esille puoliväli-indeksiä, joka helpottaisin eläkeläisen asemaa.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten hallitus aikoo helpottaa eläkeläisen asemaa vaikuttamalla eläkkeiden taitettuun indeksiin ja siten eläkkeiden ostovoiman parantamiseen.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 7.1.2021

Suomalaisia on pitkään puhuttanut al-Hol leirin tapahtumat ja kotiuttamiset. Kyseiseltä leiriltä on jo kotiutettu isisnaisia ja heidän lapsiaan Suomeen. Lapsista osa on lähes täysi-ikäisiä. Useita tahoilta on nostettu esiin sekä näiden isisnaisten, että heidän lastensa kautta tuleva turvallisuusuhka suomalaisille.

-Turvallisuusuhka ei kuitenkaan ole vaikuttanut mitenkään vihervasemmistohallituksen siunaamaan operaatioon tuoda näitä isisnaisia, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti äärimmäiseen julmaan terroristiseen tarkoitukseen perustettuun isiksen ”valtakuntaan” ja pysymään siellä viimeiseen asti lastensa hyvinvoinnista välittämättä, toteaa Reijonen.

Lisäksi eduskunta ei tunnu olevan tietoinen mahdollisista leiriin liittyvistä jatkosuunnitelmista. Päätöksenteko on ulkoistettu hallitukselta virkamiehille, vaikka kyseessä on merkittävästä Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista asioista.

Rahaa riittää

Kokonaiskustannuksiksi aiemmin esitetty arvio on noin 300 000 euroa. Nyt kun on tullut esille suunnitelma kaikkien Suomeen siteitä omaavien leirillä olevien tuomiseen Suomeen, niin kustannukset tulevat olemaan varmasti huomattavasti korkeammat.

-On vaikeaa keksiä, mihin ammattiin terroristiseen toimintaan osallistuminen pätevöittäisi, joten kovin nopealla aikataululla näitä isisnaisia tai heidän lähes täysi-ikäisiä lapsiaan tuskin työmarkkinoilla nähdään, sanoo Reijonen.

Tuontikustannukset tulevatkin todennäköisesti olemaan vain pieni osa todellisista kustannuksista. Kustannuksiin pitäisi laskea myös näiden isisnaisten ja heidän lastensa elatus, terapiat, kuntoutus ja muut kotoutustoimet. Pääsemme varmasti aika suuriin summiin, jos kokonaiskustannukset lasketaan.

-Täytyy ihmetellä, miten hallituksella riittää loputtomasti rahaa näihin ideologisiin hakkeisiin, mutta kun puhutaan vaikkapa suomalaisista vanhuksista, niin rahaa ei ole koskaan riittävästi. Mitä jos tuokin raha olisi käytetty vaikkapa lastensuojeluun tai omaishoitoon, sanoo Reijonen.

Nyt suurempi turvallisuusriski kuin aikaisemmin

Näiden nyt tuotujen ja leirillä vielä olevien naisten suhteen täytyy muistaa, että he ovat niitä, jotka ovat olleet isiksen toiminnassa mukana aivan viimeiseen asti. He ovat myöskin pitäneet lapsensa mukana aivan viimeiseen asti. Jos he oikeasti olisivat irtautuneet terroristisesta ajattelusta ja ajatelleet edes vähän lastensa etua, he olisivat tulleet pois tuolta jo vuosia sitten.

-Tämä on se syy, miksi juuri nämä naiset muodostavat meille tuvallisuusriskin, sanoo Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen ministerille, paljonko al-Holin liittyvät kustannukset ovat olleet tähän mennessä ja paljonko toimiin aiotaan vielä varata.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 5.1.2021

Suomen yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa eli 182 000 (vuonna 2018) on yksinyrittäjiä. -Kyse on siis merkittävästä joukosta, jotka osaltaan kannattelevat Suomen taloutta, toteaa Reijonen.

Suomessa työntekijän palkkaukseen liittyy monenlaista byrokratiaa ja järjestelyitä. Suomessa on paljon yksinyrittäjiä, jotka voisivat joko vakituisesti tai määräaikaisesti tarvita työtekijän tai työntekijöitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja työllistämistä tulisi helpottaa ja yksinkertaistaa.

Usein yksinyrittäjällä on iso kynnys palkata juuri se ensimmäinen työntekijä. Muutos yrittäjästä työnantajaksi on iso. Se tuo mukanaan myös monenlaisia huolia ja kysymyksiä; osaanko valita juuri oikean työntekijän tehtävää, mitä jos töitä ei riitäkään, työnantajan byrokratia ja lainsäädäntö ym? Koronan myötä myös yrittäjille on tullut aivan uudenlaisia riskejä yritystoimintaan ja sen jatkuvuuteen.

-Lähihistoriamme laajimmat valtiovallan rajoitukset monien yritysten toimintaan, vaikkakin aiheelliset, ovat varmasti nostaneet monilla yksinyrittäjillä kynnystä sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, sanoo Reijonen.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun 2020 lopussa 315 000 työnvälityksen säädösten mukaan tilastoitua työtöntä työnhakijaa. Määrä oli 86 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jos ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotettaisiin, voisi se vaikuttaa myönteisesti Suomen työllisyyteen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, kuinka on suunniteltu helpotettavan ensimmäisen työntekijän työllistymistä ja palkkaamista yrityksiin.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

31.12.2020
Taantumuksellisen vasemmiston hyvät aikomukset ovat lain yläpuolella. Isis-naisten Suomeen saaminen oli yksi hallituksen kärkihankkeista. On helpompi saada anteeksi kuin lupa. Kansa unohtaa lainrikkomiset ja keväällä voi taas huoletta antaa muiden aiheiden nousta otsikoihin. Isis-naiset saavat jatkaa rallatellen elämäänsä, eivät he poliisin puheille joudu. Heidän lapsiaan ei huostaan otettu. Sen sijaan Päivi Räsäsen löysä hirsi jatkuu myös seuraavalle vuodelle. Räsäsen viharikoksia on nyt tutkittu vasta 15 vuoden takaa. Kaikki kivet on käännettävä, hän on koko ikänsä ollut samaa mieltä. Räsänen ei suinkaan ole rikoksensa kanssa yksin. Tässä sen nyt tunnustan, olen hänen rikoskumppaninsa, eli samaa mieltä hänen kanssaan. Jumala meitä uskovaisia armahtakoon, kun muut syyttävät ja häpäisevät.Kouluissa poliittiset opettajat hokevat:”Black lives matter.” Muinoin, kun minä opiskelin opettajaksi, meitä käskettiin sanomaan oppilaille:” You matter”. Oppilaat jäävät valistuneen agendan varjoon. Polvistuman heidän pitää asioista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa. Kyllähän sen jo pormestariehdokas Nasimakin meille julisti: “Suomi ei ole kenenkään omistama maa.” Oi maata siellä jossain, jonka kansa omakseen kokee, oi sitä onnea, missä kansalla ei ole “itsehävitysviettiä”! Black lives matter -liike johti väkivaltaan, pienyrittäjien omaisuuden tuhoamiseen ja patsaiden kaateluun. Toimintaa ei tuomittu, ei rajoitettu edes koronan takia. Sellainen ei olisi ollut soveliasta, koska ajatus oli ylevä. Sen sijaan mielenosoituksia ei pidetä suomalaisiin tyttöihin kohdistuvista raiskauksista, vaikka sitä tapahtuu tänään. Raiskauksista annetut tuomiot ovat surullista luettavaa. Vika ei ole pelkästään lainsäädännössä, mitä tulisi kyllä muuttaa, vaan myös tuomareissa. Eräs sanoi kerran:”Lait ovat kuin donitseja, niissä on reikiä. Se reikä antaa tilaa tulkinnalle.”Media on niin ihquuntunut hallituksesta, että se ei ole vaivautunut haastamaan pääministeriä elpymisrahastosta. Pääministeristä kyllä kirjoitetaan joka viikko kivajuttuja, joita sitten toimitus jakaa virallisilla sometileillään saatesanoinaan sydämiä. Somessa ja mediassa alkoi massiivinen tissivaon esittelykampanja, koska feministit olivat huolissaan siitä, että heitä ei oteta vakavasti. Tottahan se oli, kun oikein kissojen ja koirien kanssa hakemalla haki, löytyi muutama henkilö, jotka eivät pitäneet pääministerin kuvasta, jossa hän esiintyi bleiseri päällä. Siitäs saivat, ne kaikki 6 tyyppiä. Jokin asia oli myös tänä vuonna ennallaan. Iänikuinen puheenaihe: raha. Kuka saa tienata ja kuinka paljon. Parkkonen kummasteli Sara Siepin hyviä tuloja. No, jos se kerran on noin helppoa, niin kuka estää myös Parkkosta kokeilemasta “helpompia” tapoja tienata. Itse ehdotin miehelleni, että hänkin alkaa leikkimään päivät pitkät tyttäremme kanssa ja lataa siitä sitten videon YouTubeen. Tyttäremme katsoo sellaisia ohjelmia netistä, niitä katsoo kyllä kymmenet miljoonat muutkin. Laskimme, että hurjat ovat sen isän tulot. Asiat eivät aina ole niin helppoja kuin miltä näyttävät. Seuraavista Parkkosen teksteistä tulee puuttumaan terä, koska, no kyllä te tiedätte… hänen täytyy todistaa olevansa hyvä ihminen nyt jonkin aikaa. Jos kehuu hallitusta ja haukkuu persuja ja Trumpia, niin se saattaa auttaa. Eihän edes vitsejä ole saanut muista viime vuosina tehdä, koska niistä loukkaannutaan. Nykyiset huumoriohjelmat ovat muuttuneet agendahauskoiksi, siksi ne ovat joskus vähän puuduttavia. Aina luulen, että stoppi oli nyt tässä. Mutta yhä uudestaan löytyy uusi väärinajattelija, joka joutuu selittelemään ja anomaan armoa. Ei edes Anna Kontula osannut tänä vuonna ajatella oikein, vaikka kommunisti onkin. Hän meni ja murjaisi väärän vitsin.

Elpymispaketista puhutaan hyvin vähän. Ennen oli niin, että vaikka poliitikot puhuivat palturia, niin asiantuntijat kertoivat totuuden. Nyt poliittinen aktivismi on myös saavuttanut ekonomistit, jotka pokerinaamalla puolustavat pakettia. Heidän mielestään se on hyvä asia, että suomalaisten rahat heitetään maailman turuille ja toreille. Kun pääministeri ei antaudu julkiseen keskusteluun dosentti Malisen kanssa, haluaisin nähdä edes Korkmanin ja Malisen väittelevän asiasta. VTT Heikki Koskenkylä sanoo Suomen Uutisissa:” Suomi on pudonnut kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan.” Pitäisikö suomalaisten olla huolissaan? Elinkeinoelämä hehkuttaa EU:n yhä tiukkenevien päästötavoitteiden puolesta. Toki myöntävät, että:”Teknologiset ratkaisut eivät ole enää pullonkaula vaan se, miten se saadaan kannattaviksi” (HS). Ajatella, yritystoiminnan pitäisi siis olla kannattavaa!

Brexit on jo aiheuttanut muutoshaluja kahdessa valtiossa: Norjassa ja Sveitsissä on nyt jo aloitettu keskustelu mahdollisuudesta saada yhtä hyvä sopimus kuin UK sai. Taantumuksellinen vasemmisto säälii brittejä, koska he eivät enää pääse EU:n alueelle vapaasti. Ehkä heitä kuitenkin lohduttaa se tieto, että sentään EU:n raja pysyy auki yhä Välimereltä saapuville kymmenille miljoonille ihmisille.

Suomessa keskityttiin tänäkin vuonna rasismijahtiin. Partiossakin se on keskeinen teema. Suomalaiset ovat rasisteja joka päivä. Jatkuvasti tutut laulut, sadut, mainokset, kirjat, patsaat ja perinteet ovat läpivalaisun alla. Kukaan tai mikään ei ole rasismista vapaa, kaikkea ei ole vain tarpeeksi huolellisesti tutkittu. Mutta uskon, että järki voittaa vielä järjen puutteen. Joskus vain pitää mennä pohjaan saakka, mutta missä se pohja sijaitsee, se jää nähtäväksi.

Oli sekin jollain lailla koomista, kun Halla-aho piti paremman joulusaarnan kuin nykykirkon leipäpapit. Valtamedian vihaama Trump äänestettiin Yhdysvalloissa ihailluimmaksi henkilöksi.

Tämän vuoden ilopilkkuni on italialainen mastino, jonka viime kesänä sain. Kuningatar Kleopatra “pistää ojennukseen karuimmatkin urokset”. Miten voikaan koira tuoda niin paljon iloa ihmisen eloon? Minulla on aiemmin ollut lähinnä uroksia, koska nartuilla on ne menkat. Sen jälkeen kun Tampereen tiedeyliopiston kurssilta saa sillä perusteella potkut, jos väittää menkkojen olevan vain naisten juttu, niin samapa tuo sitten, ottaako sitä uroksen vai nartun. Vai onko ihminen muuttunut jo eläintäkin tyhmemmäksi?

Hyvää uutta vuotta ystäväni!

Yst. Laura

TIEDOTE 30.12.2020

Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen ihmettelee, miten kunnat voivat käyttää tiettyyn tarkoitukseen myönnettyjä määrärahoja ihan muihin kohteisiin.

Valtio antaa kunnille määrärahoja eri tarkoituksiin. Rahaa on kunnille annettu mm. koronan takia ja aiemmin esimerkiksi omaishoitoon. Kuitenkin esimerkiksi omaishoitoon varattuja rahoja käytettiin osassa kuntia täysin toisiin tarkoituksiin. Tämä kävi ilmi kyselyssä jälkeenpäin. Valtio ei siis seuraa, mihin kunta käyttää valtion antamat määrärahat.

Juha Sipilän hallitus kohdensi omaishoitoon merkittävästi lisärahaa vuosien 2016-2019 välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä 105 vastanneesta kunnasta vain 23 kuntaa kertoi, että lisäraha meni omaishoidon palveluihin. Todellisuudessa lukuisissa kunnissa rahat saattoivat mennä esimerkiksi rakentamiseen tai teidenhuoltoon. Syy määrärahojen valumiseen muualle on valtionosuusjärjestelmässä, jossa kunnille on taattu lailla laaja itsehallinto.

-Tämä omaishoidon määrärahojen käyttö muihin kohteisiin tuli ilmi, mutta kuinka paljon ja mitä muita määrärahoja kunnissa on käytetty muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen, kysyy Reijonen.

Reijonen teki kirjallisen kysymyksen, miten ja mikä taho ja millä aikataululla seurataan, mihin valtion antamat rahat kunnissa käytetään ja kuinka nämä raportoidaan.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Terveiset Bysselistä!

EU-maat päättivät joulukuun Brysselin huippukokouksessa nostaa unionin 2030 päästövähennystavoitteen 40 prosentista 55 prosenttiin vuoden 1990 päästötasoon nähden. Suomessa EK ja Teknologiateollisuus viestittivät välittömästi huippukokouksen jälkeen EU:n korkeamman päästövähennystavoitteen olevan kiistaton kilpailuetu Suomelle. Tämä on linjassa maamme vanhojen puolueiden tavoitteen kanssa tehdä Suomesta hiilineutraali 2035 mennessä.

Saksan teollisuuden keskusjärjestön puheenjohtaja Dieter Kempf varoitti joulukuun huippukokouksen jälkeen EU:n tiukemman päästövähennystavoitteen riskeistä Saksan teollisuuden kilpailukyvylle. Kempfin mielestä EU:n tiukentunut ilmastopolitiikka keskellä koronakriisiä asettaa yrityksille valtavia haasteita epävarmalla lopputulemalla. Kempf lisäksi totesi, että 55 prosentin päästövähennystavoite ei tule jakautumaan tasaisesti jäsenmaiden kesken, vaan Saksa joutuu kantamaan päästövähennystaakkaa toisten EU-jäsenmaiden puolesta. Herääkin kysymys, mitä suomalaiset teollisuusjärjestöt tietävät Saksan teollisuuden edunvalvojia paremmin, kun kriittiset puheenvuorot EU:n radikaalista ilmastopolitiikasta loistavat poissaolollaan?

Suomi on Nokia-vetoisen IT-klusterin romahtamisen jälkeen tullut yhä riippuvaisemmaksi erityisesti metsäteollisuuden tuomasta arvonlisästä. Metsäteollisuus on yksi harvoista toimialoista Suomessa, jossa on viime vuosina tehty ja lähivuosiksi harkitaan mittavia yksityisiä investointeja. Metsäteollisuutemme toimintanäkymiä uhkaa kuitenkin riski siitä, että Bryssel haluaa tehdä Suomesta EU:n kiristyneen päästövähennystavoitteen myötä koko Euroopan hiilinielun, jolloin puuraaka-aineen käyttöä rajoitetaan voimakkaasti. Samalla erivapauksia EU-neuvotteluissa lypsänyt Puola saa polttaa kivihiiltä.

Suomessa on monipuolistettava keskustelua siitä, minkälaisessa aikataulussa siirtymä hiilineutraalimpaan yhteiskuntaan on taloudellisesti mahdollisimman riskitöntä. Maailmanyhteisöä ei palvele se, jos Suomi ideologisessa hurmoshengessä taannuttaa ilmastopolitiikallaan itsensä köyhäksi ulkoilmamuseoksi.

Tässä vielä lisää luettavaa: https://www.express.co.uk/news/politics/1377351/brexit-news-mep-eu-parliament-trade-deal-brussels-michel-barnier-finland-nexit-spt

Toivotan kaikille hyvää ja menestyksekästä vuotta 2021!

Yst. Laura

TIEDOTE 17.12.2020

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan oppivelvollisuusiän nostamisesta. Tällä hetkellä suurin osa suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen opinnot ilman velvoitetta. Oppijoita on kuitenkin hyvin erilaisia.
-En ymmärrä, miten oppivelvollisuudella saadaan oppilas opiskelemaan, jos siihen ei alun perinkään ole kiinnostusta, motivaatiota tai tarvittavia taitoja, ihmettelee Reijonen.

Maksuttomat oppimateriaalit tai koulukyydit tuskin vaikuttavat koulupudokkaiden opiskelumotivaatioon. Syyt ovat ihan muualla. Perustaidot, opiskeluvalmiudet, mielenterveyden ongelmat ja elämänhallinta, näitä ei korjata koulupakolla tai maksuttomuudella.

Miksi ei kehitetä oppisopimuskoulutusta?

Osa ei välttämättä halua tai pysty käymään pitkään koulua. Osa nuorista voisi haluta opiskella ammattiin, vaikka käytännön tekemisellä eli oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuksella niidenkin, joilla on haasteita perinteisissä oppimismenetelmissä, voi päästä loistamaan osaamisellaan.
-Meillä on yritysmaailmastakin esimerkkejä niistä ”viitosenoppilaista”, jotka ovat päässeet vasta tekemisen kautta todella loistamaan ja luoneet menestyviä yrityksiä ja jopa miljoonaluokassa, huomauttaa Reijonen.

Oppisopimuskoulutus on tietyille aloille erittäin hyvä vaihtoehto. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vastaisi paremmin monen koulupudokkaan tarpeisiin, kuin ilmaiset oppimateriaalit.

Oppisopimus hyödyttää myös yrittäjiä

Oppisopimuskoulutus on helpottanut monen yrittäjän arkea. Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöään. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

TIEDOTE 15.12.2020

Helsingin Sanomat kertoi joulukuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön valmistelleen keväästä lähtien sovellusta, jolla voidaan luoda terveydenhuoltoalan työvelvollisuusrekisteri, mikäli valmiuslaki jälleen otettaisiin käyttöön. Huomionarvoista asiassa on se, että työvelvollisuusrekisterin saa lain mukaan perustaa ainoastaan poikkeusoloissa ja sen tiedot on poistettava puoli vuotta poikkeusolojen päättymisen jälkeen. Seuraavana päivänä ministeriö kertoi uutisoinnin olleen harhaanjohtavaa ja että rekisterin tiedot poistettiin marraskuussa.

”Ministeriön epäselvä tiedotuslinja herättää kysymyksiä sekä työvelvollisuusrekisterin valmistelun lainmukaisuudesta että mahdollisesta valmiuslain uudesta käyttöönotosta. Hallitus on pitänyt hoitajia löysässä hirressä keväästä lähtien, eivätkä vihjailut valmiuslaista ja hoitoalan työvelvollisuusrekisteristä paranna tilannetta ollenkaan. Hallituksen on syytä tarkastella tiedotuslinjaansa perinpohjaisesti. Tässäkin tapauksessa asiaan saatiin selvyyttä vasta Tehyn jättämän selvityspyynnön jälkeen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Hoitoalan ammattijärjestöt suhtautuvat kriittisesti valmiuslain mahdolliseen käyttöönottoon ja ovat useaan otteeseen muistuttaneet sekä kiihtyvästä alanvaihdosta että hoitajien kokemasta uupumuksesta. Epidemian kiihtyessä hoitohenkilökuntaa tarvitaan yhä enemmän koronapotilaiden hoitoon, mikä samalla vie resursseja muulta hoitotyöltä.

”Lukuisat hoitoalan ammattilaiset ovat lähiaikoina kertoneet julkisuudessa jatkuvasta henkilöstövajeesta ja kiireestä, mikä kuormittaa työvuorossa olevaa henkilöstöä entisestään. Myös jatkuva epävarmuus valmiuslain mahdollisesta käyttöönotosta aiheuttaa huolta. Miten hallitus aikoo paikata hoitoalan työvoimapulaa ja saada riittävästi uusia hoitajia hoitajamitoituksen toteutukseen, jos epämääräinen uhkailu valmiuslain käyttöönotolla karkottaa loputkin hoitoalan ammattilaiset?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien työvelvollisuusrekisterin käsittelyn lainmukaisuutta normaalioloissa. Hän esittää myös toimenpidealoitteessa 1000 euron kertakorvauksen maksamista hoitoalan työntekijöille koronapandemian aiheuttaman ylimääräisen työtaakan vuoksi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 15.12.2020

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan soteuudistuksesta.
-Koskaan meillä ei ole tehty niin suusta uudistusta kuin nyt annettu soteuudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia, toteaa Reijonen.
Muutos on myös hallinnollisesti suuri. Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.

Päätöksenteko siirtyy todellisuudessa hallituspuolueille

Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta. Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti.

-Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski, toteaa Reijonen.

Onko hallinnon kustannuksia laskettu

Onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan?
-Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty, ihmettelee Reijonen.

SDP:stä luvattiin kaikkien puolueiden yhteistä valmistelua – ei tullut

Näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan. Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa.

-On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa, toteaa Reijonen.

Säilyykö lähipalvelut?

Tämä uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan. Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?

-Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien, toteaa Reijonen.

Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä

Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Yliopistollisen sairaalan säilymisestä yliopistollisena ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Soteuudistuksessa pitää turvata ylipoistojen ja sairaaloiden yhteistyö.

-Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, että miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin, sanoo Reijonen.

Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa.

Maakuntavero

Tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.

Minna Reijonen
kansanedustaja (ps)
09 432 3135

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Juuso pitää vuorovapaajärjestelmää tärkeänä työkaluna vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi eläkeputken poistumisen yhteydessä.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Samalla se parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.

– Järjestelmän taustalla on tavoite, että 3—12 kuukauden vapaan jälkeen työntekijät ovat terveempiä ja jatkavat työuraansa pidempään kuin ilman mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Järjestelmällä on ollut myös erittäin myönteisiä vaikutuksia sijaisten työllistymiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin säästösyistä

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaasijaisena työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja taas voi sijaisen myötä saada uutta osaamista työyhteisöön.

– Voimassa oleva vuorotteluvapaalaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Vuorotteluvapaan ehtoja on muutettu useaan otteeseen järjestelmän olemassaolon aikana. Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin valtiontalouden säästösyistä.

– Vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettiin 180 kalenteripäivään, pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettiin ja se alennettiin samalle tasolle muiden vuorottelijoiden kanssa.

Työvoimapoliittisista palveluista paras työllistäjä

– Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuorotteluvapaa on kuitenkin kaikkien työvoimapoliittisten palvelujen joukossa paras työllistäjä. Sen vuoksi vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisikin parantaa ja järjestelmää kehittää, toteaa Juuso.

Työ- ja elinkeinoministeriö on säännöllisesti tehnyt selvityksen työvoimapoliittisten palvelujen jälkeisestä työllistymisestä. Selvityksessä tarkastellaan seitsemän eri aktiivisen työvoimapoliittisen palvelun työllistämisvaikutusta. Näitä ovat tuella työllistäminen, työvoimakoulutus, valmennukset, työ- tai koulutuskokeilut, vuorotteluvapaan sijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.

Tuoreimman selvityksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua edellä mainittujen palvelujen päättymisestä on avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ollut keskimäärin 25 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia on ollut avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.

Varteenotettava työkalu eläkeputken poistuessa

Selvityksen kohteena olleista työvoimapoliittista palveluista vuorotteluvapaasijaisuus on ollut paras työllistäjä. Kolmen kuukauden jälkeen vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisestä on 64 prosenttia henkilöistä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Noin 67 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on ollut avoimilla työmarkkinoilla 6 kuukauden kuluttua sijaisuuden päättymisestä.

– Tein eilen ministerille kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Eläkeputken poistumisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää kehittää työkaluja vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on siihen yksi varteenotettava vaihtoehto, painottaa Juuso.

SUOMEN UUTISET

Terveiset Brysselistä!

Eduskunta saa tällä viikolla käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen elvytyrahastosta. Kansalaisaloitteessa vaaditaan asiasta kansanäänestystä. Valitettavasti tämä kansalaisaloite tullaan todennäköisesti hautaamaan valiokuntaan, eikä siitä päästä siksi äänestämään eduskunnan täysistunnossa. Vain hallituksen mielestä tärkeät kansalaisaloitteet päätyvät saliin äänestykseen, kuten kävi sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevalle aloitteelle.

EU-johtajien heinäkuussa sopiman koronaelvytyspaketin voimaansaatto on jumissa Unkarin ja Puolan käyttämän veton vuoksi, sillä nämä kaksi maata eivät hyväksy monivuotisen rahoituskehyksen ja koronapaketin kylkiäisenä tulevaa uutta oikeusvaltiomekanismia. Riippumatta Unkarin ja Puolan motiiveista koronapaketin pysäyttämiselle, Suomen etu on koko paketin kaatuminen. Tällä hetkellä EU:ssa pohditaan kuumeisesti miten myös tätä yksimielisyysvaadetta, mikä perussopimuksiin on kirjattu, voitaisiin kiertää. Minkälaista hirviötä EU:sta ollaan luomassa, koska aina kun säännöt eivät miellytä, niitä manipuloidaan?

Fiskaalipoliittinen suvereniteetti on viimeisiä itsenäisyyden rippeitä, mitä EU-Suomella on enää jäljellä. Kansallisen fiskaalipolitiikan liikkumatilaa ovat leikanneet jo eurokriisin aikana sovitut tukipaketit, pankkiunioni ja EVM. Koronaelvytyspaketti jatkaa tätä eduskunnan budjettivallan nakertamista. Elvytyspaketti avaa oven EU:n omalle verotusoikeudelle, jolloin unionin ei enää tarvitse neuvotella jäsenmaiden kanssa rahankäytöstään, vaan se voi EU-veroilla suoraan nyhtää budjettivaransa eurooppalaisilta. Elvytyspaketti lisäksi johtaa Suomen EU-velkavankeuteen.

Elvytysrahaston sijaan Suomen olisi järkevämpi investoida Suomeen teollisen tuotantokapasiteettimme monipuolistamiseksi. Tällä olisi myös Eurooppaa elvyttävä vaikutus, sillä teollisuusyrityksemme tarvitsevat tuotantoprosesseissaan välituotteita toisista EU-maista.

Suomen valtapuolueiden vuoden 1994 EU-kansanäänestyksen alla esittämät väitteet EU-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle ovat kerta toisensa jälkeen osoittautuneet täysin vääriksi. Suomi on menettänyt 26 jäsenyysvuotensa aikana oman valuuttansa, rajavalvontaoikeutensa ja nyt vielä budjettipoliittisen päätäntävaltansa Brysselille. EU:n perusluonne on muuttumassa kovaa vauhtia federalistiseksi byrokratiaunioniksi, jonka päätöksenteossa Suomen sanalla ei ole mitään väliä. Tämän vuoksi olisi korkea aika kysyä Suomen kansalta kansanäänestyksessä, onko se valmis luopumaan viimeisestä itsenäisen kansallisvaltion tunnusmerkistään, fiskaalipolitiikasta, EU:n elvytyspaketin myötä.

Rauhallista joulun odotusta!

Laura Huhtasaari

Tiedote 30.11. 2020

Mielenterveysongelmat ovat olleet Suomessa jo pitkään kovassa kasvussa ja koronavirusepidemia on lisännyt ihmisten kokemaa ahdistusta, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Tämä käy ilmi muun muassa MIELI, Suomen Mielenterveys ry:n tiedosta, että kriisipuhelimeen on tullut syyskuussa 27 000 soittoyritystä, kun viime vuoden syyskuussa luku oli 19 000. Myös edellisen vuoden soittojen määrä 211 700 on ylittynyt jo lokakuussa. (Iltasanomat 28.10. 2020)

Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustilanne pahentaa monien mielenterveydeltään hauraiden ihmisten tilannetta entisestään, mutta tuo ongelmia myös heille, joilla vastaavia ei aiemmin ole ollut. Huoli terveydestä, toimeentulosta ja ihmissuhteista kuormittavat raskaasti, ahdistus ja synkkä mieli saavat vallan, Juvonen sanoo.

Terapiatakuu kansalaisaloitteen aika on juuri nyt. Ihmisten on päästävä nopeammin ja helpommin avun piiriin. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa, jossa hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa. Oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulisi alkaa kuukauden sisällä tästä.

Palvelujen kehittämisen tulisi kuitenkin alkaa jo ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistutusta eli mielenterveyspalvelujen kehittämisellä ja palveluiden resurssien lisäämisellä on kiire, Juvonen vaatii.

Juvonen on jättänyt mielenterveyspalvelujen kehittämisestä kirjallisen kysymyksen ja terapiatakuun voimaansaattamisesta toimenpidealoitteen.

Tänään julkaistussa perussuomalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa 2021 esitetään myös resursseja terapiatakuuseen.

Kirjallisessa kysymyksessä kysytään:
Miten hallitus huomioi terapiatakuu kansalaisaloitteen esittämät parannusehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämisessä?
Miten hallitus turvaa, että perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat riittävällä tasolla ja kaikenikäisillä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus hakeutua ja päästä palvelujen piiriin eli arvioon, tutkimukseen, hoitoon ja tarvittaessa erikoissairaanhoitoon ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaan?

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Perussuomalaiset Naiset ry vaatii tuntuvaa kohtuullistamista sähkönsiirtomaksuihin. Siirtomaksut ovat etenkin haja-asutusalueilla asuville ikäihmisille kohtuuton pala maksettavaksi.

– Vastuullisia sähköverkkojen päätymiseen ylikansallisille sijoittajille löytyy hallituksesta, sillä esimerkiksi SDP ja vihreät olivat tukemassa Caruna-kauppoja, Perussuomalaisista Naisista todetaan.

Siirtohinnat paisuneet valtavasti

Perussuomalaiset vastustivat aikanaan sähköverkon myyntiä ja varoittivat seurauksista. Siitä lähtien perussuomalaiset ovat vaatineet, että niin sanottua tuottoastetta madalletaan.

Siirtohinnat ovat paisuneet valtavasti viime vuosina. Esimerkiksi Caruna on nostanut hintojaan jopa yli 50 prosenttia vuodesta 2016.

– Siirtoja perustellaan vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeisillä kaapelointivaatimuksilla, mutta esimerkiksi Carunan talousluvut kertovat, että voittoja on kerätty häikäilemättömästi enemmän kuin lain vaatimat kaapeloinnit vaatisivat.

Hallitus hämää äänestäjiä nippelimuutoksella

Hallitus on esittämässä, että sähkönsiirron ja -jakelun vuosikorotuksen enimmäismäärää laskettaisiin nykyisestä 15 prosentista 12,5 prosenttiin. Tämän pitäisi hallituksen mukaan hillitä siirtohintojen korotusten vauhtia.

– Käytännössä muutos ei aiheuta muutoksia, vaan esimerkiksi 10 prosentin korotus vuosittain olisi edelleen mahdollinen. Hallitus hämää äänestäjiä pienellä nippelimuutoksella, joka ei käytännössä vaikuta korotuksiin mitenkään.

Korotuskatto alennettava viiteen prosenttiin

Perussuomalaiset Naiset vaatii, että vuosittainen korotuskatto tulisi alentaa korkeintaan viiteen prosenttiin.

– Ellemme tee näin, annamme ylikansallisen yhtiön rahastaa kansalaisia monopoliasemalla. Syyttävän sormen tulee osoittaa niin demareihin, keskustaan, kokoomukseen kuin vihreisiinkin. Tehtyä virhettä voi paikkailla hieman, mutta nykyinen hallitus ei tunnu edes yrittävän.

TIEDOTE 27.11.2020

Keskustelu oppivelvollisuusiän nostosta on käynyt kuumana sekä puolesta että vastaan syksyn mittaan. Keskiviikkona hallintovaliokunnan demarikansanedustajat iskivät lusikkansa soppaan kehumalla uudistuksen työllisyysvaikutuksia siteeraamalla STTK:n laskelmaa, jonka mukaan oppivelvollisuuden pidennys toisi jopa 150 000 uutta työllistä.

”Valtiovarainministeriön arvion mukaan oppivelvollisuusiän noston työllisyysvaikutus on noin 15 000 henkilöä ja sekin toteutuu vasta vuonna 2065. Mistä demarit näitä lukuja oikein taikovat? Edustajien olisi ehkä syytä tutustua oman hallituksena teettämiin laskelmiin sen sijaan että yrittävät myydä laajennettua oppivelvollisuutta kertomalla ministeriön arviot kymmenellä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Useat tahot suhtautuvat kriittisesti oppivelvollisuusiän nostoon, mukaan lukien Kuntaliitto sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Suurimpina haasteina nähdään rahoituksen riittävyys sekä perusopetuksessa heikosti pärjänneiden oppilaiden edellytykset selvitä toisen asteen opinnoista.

”Perusopetuksen ongelmat eivät korjaannu oppivelvollisuusiän nostolla. Vihervasemmiston visioimien työllisyyslukujen sijaan saadaan vain lisää keskeytyksiä pakottamalla peruskoulusta hädin tuskin selvinneet oppilaat toiselle asteelle. Pakko ei motivoi ketään opiskelemaan. Ammattikoulutus on jo ennestään kriisissä riittämättömän rahoituksen vuoksi eikä opiskelijamäärien nosto paranna tilannetta ollenkaan”, Antikainen huomauttaa.

Oppivelvollisuusiän nostoon koplattu toisen asteen maksuttomuus vaikuttaa negatiivisesti myös resurssien käyttöön.

”Sen sijaan, että hallitus olisi miettinyt, kuinka auttaa koulupudokkaita täsmätoimilla, se päätyi esittämään toisen asteen maksuttomuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa mittavaa tulonsiirtoa hyvätuloisten perheiden lapsille. Samaan aikaan kuitenkin ne, jotka tarvitsisivat perusopetuksessa oppimiseensa erityistä tukea, uhkaavat jäädä ilman apua, kun rahat käytetään lukiolaisten oppikirjoihin. Oppivelvollisuusiän nostoon laitettavat rahat tulisi kohdistaa nimenomaan peruskoulun tilanteen parantamiseen, tämän ovat tuoneet esille monet eri asiantuntijat. Miksi opetusministeri Li Andersson valitsi lähes hyödyttömän ideologisen hankkeen sen sijaan, että olisi panostanut oppimisen tukeen ja koulupudokkuuden torjuntaan siellä, missä rahat olisi voitu käyttää tehokkaasti?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 24.11.2020

Helsingissä lähes joka kolmas koronatartunta todetaan maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä. Ylen A-studion haastattelema Suomi-Somalia Seura ry:n projektikoordinaattori Yusuf M. Mubarak luettelee syyksi syrjinnän ja rasismin, sekä peräänkuuluttaa isompia asuntoja, muutoksia kotouttamispolitiikkaan sekä sosiaalista osallistumista ja osallisuutta. Perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Mari Rantanen eivät niele selitystä tai ratkaisuesityksiä.

– Asia on juuri päinvastoin. Se, että maahanmuuttajat ovat ylläpitäneet omaa kulttuuriaan ja käytänteitään on johtanut koronaviruksen suhteellisesti laajamittaisempaan leviämiseen heidän keskuudessaan. Maahanmuuttajilta tulee vaatia aivan samat varotoimenpiteet kuin muiltakin – maskin käyttö, sosiaalinen etäisyys ja huolellinen hygienia. Se ei ole rasismia, Jari Ronkainen perustelee.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) on myöntänyt Suomi-Somalia Seura ry:lle 197 656 euroa avustuksia vuodelle 2020. Rahoista 82 656 euroa on tullut poikkeustilanteessa järjestetyn ylimääräisen haun kautta ja kohdistuu Suomensomalialaisten terveysneuvontaan ja koronatilanteeseen liittyvään kriisiviestintään puhelinpalvelun, tiedotuskampanjan ja järjestöyhteistyön avulla.

– Valtio siis jakaa Veikkaus-rahaa, jotta kansalaiset kuulisivat olevansa rasisteja, ja että lisää rahaa pitäisi syytää kotoutumiseen ja isompiin asuntoihin. Perussuomalaiset ovat aiemminkin vaatineet STEA-avustusten perkaamista ja tämä ulostulo ainoastaan alleviivaa tuota vaadetta, Mari Rantanen kertoo.

Kansanedustajakaksikko kritisoi erityisesti Itä-Helsingin maahanmuuttajayhteisöjä virusepidemian vähättelystä.

– Asenne on lähtökohtaisesti pielessä, jos omaa käyttäytymistä ei olla valmiita muuttamaan edes mahdollisesti tappavan virusepidemian edessä. Sen sijaan, että puhutaan syrjinnästä, pitäisi järjestöjen nyt pikemminkin viestittää, että ihmiset pysyisivät kotonaan eikä Itiksessä ja Puhoksessa parveilemassa. Virus ei syrji ketään, Ronkainen ja Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Toimeksi

TIEDOTE 20.11.2020

Hoitoalan ammattiliitot ovat tänä vuonna useaan otteeseen vedonneet päättäjiin hoitoalan työntekijöiden jaksamisen puolesta raskaan koronakevään ja syksyn toisen aallon aikana. Liitot ovat esittäneet hoitoalan työntekijöille tuhannen euron kertakorvausta koronapandemian aiheuttaman lisääntyneen työtaakan vuoksi, mutta tähän mennessä vastakaikua ei ole kuulunut.

”Keväällä voimassa ollut valmiuslaki, suojavarusteiden puute ja epäselvät viranomaisohjeet ovat lisänneet hoitoalan työntekijöiden kuormitusta huomattavasti, mutta rahallista korvausta ylimääräisestä venymisestä ei ole tullut. Suorassa potilaskontaktissa työskentelevät asettavat itsensä ja lähipiirinsä alttiiksi vakavalle tartuntataudille joka ikinen päivä. Myös kutsumustyössä voi palaa loppuun heikkojen työolojen vuoksi”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.

Liittojen teettämien kyselyiden mukaan tyytymättömyyttä aiheuttavat muun muassa matala palkkataso suhteessa työn raskauteen ja vastuullisuuteen sekä arvostuksen puute. Alanvaihtoa harkitsevien työntekijöiden määrä on myös nousussa.

”Hoitoala on kriisissä työvoimapulan ja alanvaihdon vuoksi. Opiskelijoiden määrä on jyrkässä laskussa samalla, kun kuntapuolelta on kymmenen vuoden sisällä jäämässä tuhansia hoitajia eläkkeelle. Monet työuransa alussa olevat harkitsevat alanvaihtoa työuupumuksen vuoksi. Ikääntyvä väestömme kaipaa kipeästi lisää hoitoalan ammattilaisia samalla, kun pako alalta vain kiihtyy. On korkea aika osoittaa arvostusta hoitajien tekemälle työlle myös rahallisesti”, Antikainen vaatii.

Edustaja Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen tuhannen euron kertakorvauksesta hoitoalan työntekijöille koronapandemiasta aiheutuneen lisääntyneen työtaakan vuoksi.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 51431 40

Tiedote 9.11.2020

Lainsäädännön arviointineuvosto tiedotti tänään, että hallituksen luonnos sote-uudistukseksi ei huomioi riittävästi vaikutuksia julkiseen talouteen, yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

“Soteuudistuksen rahoituksen suunnittelu on paljastumassa flopiksi. Soteuudistuksen kustannusten arviointi on jäänyt tekemättä. Hallitus ei ole kertonut, että mistä se aikoo soterahan saada eli onko se olemassa vai tehdäänkö sen löytämiseksi säästöjä. Hallitus puuhailee soteuudistukseen maakuntaveroa, jolla haetaan rahoituspohjaa, mutta koko malli on vielä levällään ja epävarma. Maakuntaveron vaikutuksista kukaan ei tiedä, mutta se voi johtaa verotuksen kiristymiseen”, perussuomalaisten kansanedustajaArja Juvonen analysoi.

Jos rahat eivät riitä, jostain pitää karsia

“Hallituksen soteuudistuksen takana vaanii henkilöstön vähentäminen, palveluverkoston karsiminen ja asiakasmaksujen nostaminen. Kun jatkossa palvelut eivät ole enää yksittäisen kunnan vastuulla eikä maakunnilla riitä rahat, ainoa ratkaisu voi olla laittaa pienten kuntien osalta sote-palveluissa lappu luukulle. Sitten ihmetellään, miten ikäihmiset voivat enää elää näissä kunnissa, kun lähin terveysasema on sadan kilometrin päässä”, Juvonen pohtii.

Työllisyyskeskustelun keskiössä on kysyttävä hallitukselta, että tuoko sote-esitys sote-alalle työtä vai viekö se työpaikkoja.

“Sen lisäksi, että monien maakuntien rahoitus on tiukalla, on kysyttävä, turvaako esitys pk-yritysten toimintamahdollisuudet, muun muassa maaseutujen pienet, usein naisyrittäjien ylläpitämät hoivakodit? Näiden yrittäjien viesti on ollut se, että säästötavoitteet heikentävät heidän mahdollisuuttaan tuottaa palveluja, eli hoitaa vanhuksia. Vanhuksen hoivan hinnat halutaan polkea niin alas, että toimijat eivät kykene enää toimimaan”, Juvonen huomauttaa.

Vaikutusarviointien puuttuessa uhkana on, että tiedossa on sote-toimijoiden pudotuspeli.
“Arviointineuvosto nostaa esiin vaikutusarviointien puutteen myös yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen näkökulmasta. Kolmannen sektorin toimijoiden tulevaisuus jää täysin avoimeksi soteuudistuksessa, vaikka kaikki tietävät niiden yhteiskunnallisen merkityksen. Ketkä toimijat jäävät sotekentälle ja hyvinvointialueille, ketkä jätetään kentän laidalle, ja kuka muistaa palveluita tarvitsevan asiakkaan?”, Juvonen kysyy.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ps valiokuntavastaava
PS eduskuntaryhmän 2. vpj
050-5311 108

TIEDOTE 4.11.2020

Terveys-, pelastus- ja ensihoitoalan järjestöjen teettämästä tuoreesta kyselystä paljastuu, että lähes jokainen kyselyyn vastannut ensihoitoalan työntekijä oli kohdannut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen tekivät jo vuosi sitten lakialoitteen, jossa ensihoitajaan kohdistetusta väkivallasta tuomittaisiin ankarampia rangaistuksia.

– Odotamme, että hallitus ottaa kyselyn tulokset tosissaan. Näiden karujen lukujen perusteella voidaan kysyä, joko nyt löytyisi yhteisymmärrys lakimuutosten tekemiseksi. Auttajien pitää olla koskemattomia, Mari Rantanen sanoo.

Järjestöt vaativat päättäjiltä konkreettisia toimia ja esittävät kolmea toimenpidekokonaisuutta: kansallista ohjelmaa ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi, rikoslain rangaistusasteikon tiukentamista sekä väkivallan syiden tunnistamista ja panostamista väkivallan ennaltaehkäisyyn yhteiskunnassa.

– Päättäjien tulisi kuunnella alan ammattilaisia. Lakimuutoksen lisäksi olemme esittäneet, että ministeriöt käynnistäisivät yhteistyössä ensihoidon ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen. Tähän asti esityksemme ovat kaikuneet kuuroille korville hallituksessa, Jari Ronkainen kertoo.

Kyselyn mukaan työntekijöiden kohtaama sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Vastaajista 40 prosenttia kertoi saaneensa tappouhkauksia. Noin kolmasosaa oli uhattu teräaseella, ampuma-aseella lähes joka kymmenettä.

– Sinivalosabotaasin yleistymisen ja väkivallan raaistumisen myötä hankkeilla alkaa olemaan kiire. Asiassa ei pidä odotella, että joku loukkaantuu vakavasti tai kuolee, kansanedustajakaksikko päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Jari Ronkainen
09 432 3141
jari.ronkainen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 30.10.2020

Hallituksen suhtautuminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin on vähintään epäselvä. Kysymyksiä herättää erityisesti se, millä mandaatilla sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) toimii.

”Hallitusohjelmasta löytyy selkeä kirjaus siitä, että hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa ja jopa kirjaus kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön teknisestä valvonnasta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitä kirjauksia hallitus ei ole edistänyt juuri millään tavoin. Sen sijaan sisäministeri tuntuu tekevän kaikkensa, jotta kenenkään ei tarvitsisi poistua Suomesta, vaan kielteisen oleskelulupapäätöksen Suomeen voisi jäädä suurin piirtein millä tekosyyllä tahansa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pohtii.

Sisäministeriössä on käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely, jonka yhtenä ilmiönä ovat laittomasti maassa olevat henkilöt.

”Ohisalon mukaan halutaan estää varjoyhteiskunnan syntyminen. Käytännössä tämä vaikuttaa tarkoittavan sitä, että kansallinen turvallisuus unohdetaan ja kuka tahansa saa jäädä halutessaan Suomeen, jos itse niin haluaa. Minkäänlaista merkitystä ei ole sillä, minkä takia kielteinen päätös on tullut, ja sillä, paljonko veronmaksajat joutuvat maksamaan näiden henkilöiden oleskelusta Suomessa. Ohisalo kun haluaa varmistaa heille johdonmukaisen ja selkeän palvelujärjestelmän koko maassa, jotta heidän välttämätön toimeentulonsa ja huolenpito olisi turvattu. Kunpa Ohisalo kantaisi vastaavaa huolta myös suomalaisista syrjäytyneistä, kuten päihdeongelmaisista, kodittomista tai pienituloisista vanhuksista. Hallitukselle tuntuu kuitenkin olevan tärkeää varmistaa maksuttomat palvelut nimenomaan laittomille maahantulijoille”, Antikainen ihmettelee.

Toisaalla hallitus on huolissaan ihmiskaupasta ja työsyrjinnästä, mutta samalla hallitus kuitenkin on luomassa kannusteita laittomasti maassa oleskelevien käyttämiseen pimeänä työvoimana.

”Kun Ohisalo haluaa mahdollistaa Suomeen jäämisen niille laittomasti maassa oleskeleville, jotka ovat löytäneet työpaikan, on selvää, mihin tämä johtaa. Epärehelliset yrittäjät kauppaavat näille henkilöille näennäistyöpaikkoja, joissa palkkaa ei makseta käytännössä lainkaan, vaan ainoa tavoite on ostaa Suomeen jääminen. Kun maahan jääminen on varmistunut, sen jälkeen töitä ei tarvitse jatkaa, vaan voi keskittyä yhteiskunnan tukien nostamiseen. Vihreiden osalta en ihmettele, vaikka tätä ei ymmärrettäisi tai tätä jopa tietoisesti haluttaisiin, mutta sen sijaan en ymmärrä, miten keskusta voi hallituksessa hyväksyä tällaisen toiminnan. Ministeri Saarikko, annatteko vihreiden pyyhkiä keskustalla pöytää kerta toisensa jälkeen ja viedä puolueeltanne loputkin uskottavuuden rippeet?”, Antikainen kysyy.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 29.10.2020

Perussuomalaiset Naiset vaatii laajaa maksutonta terapia-apua psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron uhreille. Kymmeniä tuhansia terapiakeskuksen potilastietoja ja -kertomuksia joutui rikollisten käsiin tietomurrossa, jonka jälkeen rikolliset ovat yrittäneet kiristää rahaa vastineeksi tietojen poistamisesta verkosta. Rikolliset ovat uhanneet julkaista tietoja internetin niin sanotussa pimeässä osassa, TOR-verkossa.

Perussuomalaiset Naiset toivoo, että rikoksen uhreille annetaan terapia-apua maksuttomasti. Tietyt tahot ovatkin jo ilmaista kriisiapua tarjonneet. Kriisiavun tarjoajia ja ohjeita on listattu tietovuotoapu.fi -sivustolle.

– Tämä on rikoksista mitä alhaisin. Ihmisten yksityisyyttä on loukattu röyhkeällä tavalla varastamalla tietoja yksityiselämästä. Terapiaan turvautuneet ihmiset ovat tilanteessa takuulla ahdistuneita ja loukattuja, eikä heillä kaikilla ole ketään, kenelle puhua. On kohtuutonta, että he joutuisivat vielä maksamaan avusta, jos he haluavat puhua tilanteesta ammattilaisen kanssa, Perussuomalaiset Naiset toteaa.

Perussuomalaiset Naiset kannustaa ihmisiä tietomurrosta huolimatta käyttämään terapiapalveluita, mikäli elämäntilanne sitä vaatii. Pelkona on, että ihmisten luottamus palveluiden luotettavuuteen kärsii.

– Psykoterapiassa ei ole mitään hävettävää. Se on suotavaa monelle ihan normaaleissa elämän risteyskohdissa, joissa on hyvä kuulla ulkopuolista ihmistä, joka ei katso asioita lähipiiristä. Ulkopuoliselle voi olla jopa helpompi puhua.

– On teetettävä perusteellinen selvitys siitä, mikä psykoterapiakeskus Vastaamon vastuu on tässä asiassa.

Perussuomalaiset Naiset vetoavat kansalaisiin, ettei kukaan jakaisi tai edes lukisi mahdollisesti eteen tulevia potilastietoja. Naiset muistuttavat lisäksi, että rikollisin keinoin saadun yksityistiedon levittäminen on rikos itsessään.

– Me voimme voittaa nämä alhaiset rikolliset yhdessä tukahduttamalla tiedonkulun. Näiden rikollisten kanssa ei tule neuvotella – heidän rikoksensa tulee tehdä tyhjäksi.

Perussuomalaisten Naisten hallitus

Tiedote 28.10.2020

Hallitus on kertonut rahoittavansa vuonna 2023 voimaan tulevan 0,7 henkilöstömitoituksen kustannukset muun muassa lääkemuutoksiin tehtävillä säästöillä. Myös sote-uudistuksella tavoitellaan valtakunnallisesti kustannustehokkuutta eli säästöjä.

Nämä haaveet ovat jäämässä haaveiksi, toteaa kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen (ps).

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) on perustanut syyskuussa 2020 lääkeasioiden tiekartan, jolla on tarkoitus hakea henkilöstömitoituksen rahoitusta. (Iltalehti 27.10.20) Koordinaatioryhmän toimikausi on alussa ja tuloksia saamme odottaa vuoteen 2023, eli hallituskauden loppuun. Kiirettä pitää siis säästöjen löytymisen kanssa. Jos niitä ei löydy, uhkaa se vakavasti 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttamista, Juvonen varoittaa.

Epäilen vahvasti lääkemuutoksista, mutta myös soteuudistuksesta saatavia säästöjä. Tänään julkaistussa Valtion tarkastusviraston katsauksessa todetaan, että sote-uudistuksen rahoitusmalli luo palvelujen järjestäjille vain vähän kannustimia kasvun hillitsemiseksi. (Iltalehti 27.10.20). Karua, mutta totta, Juvonen toteaa.

Epäloogisten säästötavoitteiden sijaan sotesta on paisumassa sotekustannusten rahasampo, ei säästöporsas. Jotta yhtälöstä voisi saada toimivan, tarkoittaisi se henkilöstön vähentämistä ei lisäämistä, Juvonen huomauttaa.

Koska rahoituksen suunnittelu on näin epävarmaa, jatkuvat henkilöstömitoituksen ja soten ongelmat jatkuvat seuraavalle hallituskaudelle. Hallituksen tulisi kertoa nyt rehellisesti, miten se toteuttaa nämä suuret asiat. Olisiko sittenkin syytä laittaa ensin perusterveydenhuollon palvelut kuntoon ja minimoida ylimääräiset suuret linjaukset. Lääkärille pääsy ja hoitajaresurssit ovat nyt ne tärkeimmät, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 28.10.2020

Keskustelu hoitoalan työntekijöiden koronalisistä on noussut uutisotsikoihin useaan otteeseen kuluvan vuoden aikana. Muualla hoitajille maksetaan koronalisiä, mutta Suomessa hallitus tuntuu katsovan, että kiitos riittää.

”Useissa Euroopan maissa hoitoalan henkilöstölle on maksettu korvauksia koronaepidemian aiheuttaman kuormituksen vuoksi, mutta Suomessa asiasta on oltu hyvin vaitonaisia. Tehy vetosi koronalisän puolesta jo keväällä, mutta hallitus ei ota asiaan mitään kantaa. Hoitajille satelee kyllä kiitoksia, mutta taloudellisesta kompensaatiosta ei ole lausuttu halaistua sanaakaan. Hoitotyö on raskasta ja alipalkattua suhteessa työn vaativuuteen. Palkkataso on muita Pohjoismaita huonompi, mikä kertoo hoitotyön heikosta arvostuksesta Suomessa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Hoitoalalla jatkuvasti yleistyvä alanvaihto ja työvoimapula uhkaavat kiihtyä entisestään hoitajien uupuessa koronan tuoman ylimääräisen työtaakan vuoksi.

”Valmiuslain voimassaolon ajan valtiovalta suhtautui hoitajiin kuin orjatyövoimana. Sen sijaan, että olisi esimerkiksi puhuttu kolmikannasta, kuten hallitus tekee sysätessään vastuun muissa työmarkkina-asioissa muille, hoitajien osalta otettiin käyttöön ja pidettiin pitkään voimassa hoitohenkilökohtaa koskevat valmiuslain pykälät, joilla muun muassa henkilöstön oikeutta vaihtaa työpaikkaa tai pitää lakisääteisiä vapaitaan heikennettiin. Kuten ravintoloiden rajoitukset, nämäkin pykälät kohdistettiin koko maahan, siis sellaisiinkin maakuntiin, joissa ei ollut viikkoihin tai kuukausiin havaittu yhtään koronatartuntaa”, Antikainen muistuttaa.

Kuntapuolelta arvioidaan kymmenen vuoden sisällä jäävän eläkkeelle yli 30 000 hoitoalan ammattilaista eikä uusia hakijoita ole riittävästi paikkaamaan vajetta.

”Hoitajat kokevat, ettei heidän työpanostaan arvosteta, eikä alalle hakeudu riittävästi uusia opiskelijoita. Hoitajamitoituksen toteutumiseen tarvitaan lisää koulutettua työvoimaa, mutta pako alalta vain kiihtyy. Lisäksi moni Suomessa koulutettu hoitaja lähtee ulkomaille töihin paremman palkan tai parempien työolojen toivossa. Kuka huolehtii Suomen ikääntyvästä kansasta, mikäli hoitoalalle ei saada uusia työntekijöitä?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien hoitoalan koronalisää ja hoitoalan tulevaisuutta Suomessa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 27.10.2020

Iltalehti uutisoi, että sisäministeriössä on tänä vuonna käynnistetty ilmiöpohjainen työskentely, jossa etsitään keinoja oleskelulupien myöntämiseksi laittomasti maassa oleville. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kummastelee työn lähtökohtaa.

– Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen, tulisi etsiä kaikki keinot hänen palauttamiseksi kotimaahansa. Jos paluu ei onnistu, oikea osoite tällaiselle henkilölle on säilöönotto, Rantanen perustelee.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan yhtenä tarkoituksena on oleskeluvan edellytysten selvittäminen työllistyneille turvapaikanhakijoille. Hänen mukaansa on niin yrittäjien, yksilöiden kuin yhteiskunnankin edun mukaista, että kielteisen turvapaikan saaneet mutta työssä käyvät henkilöt saavat oleskeluluvan.

– On erikoista, että keskellä koronaepidemian aiheuttamaa lähihistoriamme vakavinta kriisiä ja valtavaa työttömyysaaltoa vihreitä kiinnostaa vain laittomasti maassa olevien työt, sanoo Rantanen.

Ohisalon mukaan selvitystyö perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden teknisestä valvonnasta, joka on julkisuudessa mielletty turvapaikanhakijoiden jalkapannoiksi. Erityisesti keskustapuolueen toivomia jalkapantoja ei ole hallituskaudella edistetty lainkaan.

– Muut hallituspuolueet ovat nähtävästi antaneet koko maahanmuuton vihreiden käsiin ja katsovat toisaalle, kun turvapaikkajärjestelmää romutetaan järjestelmällisesti. Keskustan jalkapannatkin ovat vaihtuneet oleskelulupiin, Rantanen päättää.

Lisätietoja:

Mari Rantanen
Kansanedustaja
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedote 26.10. 2020

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Arja Juvonen on jättänyt toisen kirjallisen kysymyksen hallitukselle liittyen kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön kohdemaissa. Se on jatkokysymys vuonna 2019 jätetylle kysymykselle. Juvonen nosti kehitysyhteistyövarojen väärinkäytön esiin myös Ulkoministeriön hallinnonalan keskustelussa eduskunnassa lokakuussa.

Vuoden 2019 kysymyksessä Juvonen totesi, että Ulkoministeriön vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin 27 kehitysyhteistyöhön liittyvää väärinkäyttöä tai väärinkäyttöepäilyä ja ulkoministeriöllä on perinnässä 1,2 miljoonaa euroa väärinkäytösten kohteeksi joutuneita kehitysyhteistyövaroja. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaan 30 000 euron edestä ja vuosina 2015—2018 ulkoministeriö sai kehitysyhteistyöhön liittyviä väärinkäyttöepäilyjä 16—28 kappaletta vuodessa.

Juvonen on tutkinut nyt Ulkoministeriön tilinpäätöstä 2019, jossa todetaan, että vuonna 2019 tuli ilmi 17 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä. Näistä seitsemän tapausta liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, seitsemän tapausta on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä, yksi tapaus kohdistuu maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön sekä kaksi tapausta humanitaariseen apuun.

Tilinpäätöksessä todetaan, että väärinkäytöksistä on tehty toimivaltaiselle tutkintaviranomaiselle ilmoituksia niiden asemamaassa, sekä niiden kohdalla on käytetty myös erilaisia hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi kerrotaan, että Ulkoministeriö jatkaa joidenkin edellisen vuoden toimintakertomuksessa kirjattujen tapausten käsittelyä.

Väärinkäytökset ovat kehitysyhteistyörahojen käytössä jatkuneet. Huijaukset ja väärinkäytökset on pysäytettävä. Rahaa ei saa eikä voi jakaa epämääräisiin kohteisiin.

Kysynkin hallitukselta, että miten hallitus reagoi kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöön ja miten väärinkäytettyjä varoja on saatu perittyä takaisin, kuinka paljon väärinkäytettyjä varoja Suomella on tällä hetkellä vielä saamatta takaisin ja miten hallitus valvoo kehitysyhteistyövarojen kohdentumista niille tarkoitettuun kohteeseen. Lisäksi pyydän kirjallisessa kysymyksessä selvitystä Suomen edelleen Sambialle myöntämistä kehitysyhteistyö rahoista, vaikka juurikin Sambiassa on todettu väärinkäytöksiä rahojen käytön suhteen. Miten on mahdollista, että rahahanat ovat edelleen auki, Juvonen kysyy.

Vuonna 2019 paljastui Sambian tekemät väärinkäytökset. Yle kertoi 18.2. 2019, että Suomi on päättänyt lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan. Viimeinen kehitysavun maksuerä kerrottiin maksettavan vuonna 2023. Suomen ja Sambian yhteistyötä ovat varjostaneet kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytökset Suomen tukemaan sosiaaliturvaohjelmaan. Ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät ole menneet kotitalouksille.

Väärinkäytöksiä todettiin myös Kirgisian kohdalla, jossa maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen, Juvonen kertaa.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen toimenpiteitä ja auttaa hädässä olevia. Kehitysyhteistyövarojen väärinkäytökset romuttavat täysin kehitysyhteistyömallia ja heikentävät kansalaisten luottamusta kehitysyhteistyöhön. Siksikin on tärkeää, että asiasta kysytään edelleen ja epäkohtiin puututaan heti, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311108

20.10.2020

Oikeusministeriön alainen työryhmä on ehdottanut kyseenalaisia muutoksia lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuuteen. Lausunnoissa asiantuntijat ovat olleet huolissaan siitä, että erityisesti 12-15-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten rangaistukset lievenisivät.

Myös Perussuomalaiset Naiset tyrmäävät työryhmän esityksen.

– Keitä tällä pyritään oikein suojelemaan – lapsia vai esimerkiksi kulttuureja, joissa solmitaan lapsiavioliittoja? Perussuomalaisista Naisista kysytään.

Pedofiilien suojasatamaa rakentamassa?

Työryhmän esitystä on jopa tulkittu niin, että käytännössä nykyinen 16 vuoden suojaikäraja laskisi 12 vuoteen. Tällaista kehitystä Perussuomalaiset Naiset pitävät käsittämättömänä.

– Meidän tulee kaikissa tilanteissa suojata lasta, eikä ole mitenkään perusteltavissa, että 12-vuotias olisi kyllin kypsä päättämään seksuaalisesta kanssakäymisestä. Lapsi on helposti vanhempien pedofiilien hyväksikäytettävissä, ja tämä esitys heikentäisi merkittävästi lapsen suojaa. Pedofiilien suojasatamaako tässä ollaan rakentamassa?

Perussuomalaiset Naiset vaativat, että hallitus niin ikään heittää työryhmän esityksen romukoppaan lapsen edun vastaisena.

TIEDOTE 20.10.2020

Itä-Suomen poliisin strategiatyöryhmän vastikään julkaistu raportti esittää merkittäviä muutoksia Itä-Suomen poliisin toimintaan. Lakkautuslistalla olisi muun muassa Nurmeksen poliisivankila sekä Outokummun ja Lieksan lupapalvelut. Valtaosa kenttäväestä keskitettäisiin suurimpiin kaupunkeihin, mikä väistämättä vaikuttaa vasteaikoihin.

”Poliisin vasteajat Itä-Suomessa ovat jo ennestään maan pisimpiä eikä henkilöstön keskittäminen todellakaan paranna tilannetta. Tämä esitys on suoraan ristiriidassa sisäministeriön vaatiman vasteaikojen parantamisen kanssa. Harvaan asuttujen alueiden avuksi on esitetty nettipoliisia, mistä tuskin on suurempaa iloa siinä vaiheessa, kun on oikeasti hätä”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Itä-Suomen poliisin kenttäväessä esitys on herättänyt ihmetystä, sillä vuoden 2021 talousarvioon on ehdotettu lisämäärärahaa poliisin henkilöresurssien kasvattamiseen.

”Henkilöresursseihin ehdotettiin lisämäärärahaa, jotta harvaan asuttujen alueiden palvelut pystytään turvaamaan, mutta Itä-Suomessa aiotaan toimia täysin päinvastaisella tavalla. Herää kysymys, miksi näin toimitaan? Onko hallituksen tavoitteena koko Itä-Suomen alasajo?”, Antikainen kysyy.

Sanomalehti Karjalaiselle mielipiteitään esittänyt Itä-Suomen poliisin kenttäväki suhtautuu skeptisesti keskittämissuunnitelmiin ja epäilee poliisin näkyvyyden ja vasteaikojen kärsivän muutoksesta. Usea itäsuomalainen poliisi kokeekin, ettei Itä-Suomen poliisi toimi Suomen hallituksen ja Poliisihallituksen linjausten mukaisesti suunnitellessaan toimintojensa keskittämistä.

”Poliisiasemia voidaan lakkauttaa ainoastaan sisäministeriön päätöksellä, mutta mikään ei estä toimintojen siirtämistä muualle. Jäljelle jää ainoastaan näennäisesti toimivia pieniä asemia, kun valvonta- ja hälytystehtäviä hoitavat poliisit on siirretty muualle. Poliisin katoaminen katukuvasta heikentää sekä asukkaiden turvallisuutta että luottamusta poliisiin. Tätä kehitystä ei missään tapauksessa voi sallia. Harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelut on ehdottomasti turvattava ja on hallituspuolueiden tehtävä säilyttää palvelut ja noudattaa omaa hallitusohjelmaansa ”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 20.10. 2020

Juuri tulleen tiedon mukaan Apulaisoikeuskansleri moittii sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että STM pyysi Vantaan kaupunkia osallistumaan koronatorjuntatoimiin Hki-Vantaan kentällä hyvin myöhäisessä vaiheessa. Lisäksi Apulaisoikeuskansleri pitää kyseenalaisena, että STM päätyi ensin käyttämään yksityistä palveluntarjoajaa. Oikeuskansleri toteaa, että ratkaisu ei tartuntatautilain mukainen. (STT 20.10.20).

Oikeuskanslerin kannanotto on pysäyttävä ja kertoo sen, että sosiaali- ja terveysministeriön johtajuus on täysin hukassa ja se on laiminlyönyt ja ollut liki tietämätön tehtävistään, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kritisoi.

Tein 24.1.2020 ensimmäisenä kansanedustajana ministerille kirjallisen kysymyksen (KK 464/2019 vp ), jossa kysyin, että toimiin hallitus ryhtyy varautuakseen koronavirusepidemiaan Suomessa. Tilanne oli vakava, mutta kukaan ei ollut asiaan vielä reagoinut julkisesti. Ministerin vastaukset esitettyyn kysymykseeni osoittautuvat kerta toisensa jälkeen katteettomiksi, mikä on erittäin huolestuttavaa. Kuka oikein johtaa ja organisoi sosiaali- ja terveysministeriön toimintaa? Onko siellä ketään vastuuhenkilöä? Onko ministeriö avustajien hotteilla, Juvonen kysyy.

Ministeri Krista Kiuru vastaa 17.2. 2020 kirjalliseen kysymykseen muun muassa näin:

Tilanteen seurannan ja analyysien perusteella on muun muassa toteutettu kansalais- ja viranomaisviestintää, kehitetty materiaalista valmiutta, nostettu omaa johtamis- valmiutta ja tiivistetty viranomaisten välistä yhteydenpitoa.

Materiaali eli maski tilanteeseen ministeri Krista Kiuru vastasi, että materiaalista valmiutta on lisätty. Miten sitten kävikään? Huoltovarmuusvaraston tuotteet paljastuivat päivämääriltään vanhoiksi ja Suomessa havaittiin laajoja puutteita materiaalisissa suojavälineissä. Lisäksi paljastui ohjeistusten sekametelisoppa, kun kukaan ei tiennyt, että mistä ohjeita tulee vai tuleeko, esimerkiksi maskien käyttöön.

Kun nyt oikeuskansleri toteaa, että STM on toiminut hyvin myöhäisessä ohjeistaessaan Vantaata liittyen lentokentän toimintaan koronakriisissä, paljastaa se sen, että sosiaali – ja terveysministeriössä on nukuttu ruususen unta. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty, vaikkakin kirjalliseen kysymyksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tilanne oli hallussa. Koronakriisissä toiminta oli lentokentän osalta liian hidasta.

Nyt on syytä kysyä, että mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö ja sen ministerit ryhtyvät näiden asioiden tultua julki? Miten he aikovat parantaa ministeriön toimintavalmiutta? Onko se edelleen täysin hukassa, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050-5311 108

Terveiset Brysselistä!

Euroopan parlamentti hyväksyi 8.10.2020 valiokunta-aloitteisen mietinnön eurooppalaisesta metsästrategiasta. Koska asiasta on tullut paljon palautetta, haluan avata sitä hieman lisää tässä.

Kysymyksessä on mietintö, joka ei ole laillisesti sitova säädös, vaan ehdotus, joka ei pakota komissiota tekemään lakiesitystä tai muutakaan tointa. Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (art. 225) säädetään seuraavaa: “Euroopan parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että on valmisteltava unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön. Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa Euroopan parlamentille perustelunsa.”

On totta, että mietinnössä oli paljon hyviä asioita, mutta myös esimerkiksi 14 viittausta EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal), jota perussuomalaiset eivät kannata. On tosiasia, että Suomi on EU:n nettomaksaja ja jäsenmaksumme kasvaa, joten kaikki saamamme tuki myös maataloudessa ja metsänhoidossa on Brysselin kautta kierrätettyä rahaa. Päätöslauselmassa mainitaan mahdolliset uudet tukimuodot, ja onkin oletettavaa, että niistä ja rakennerahastoista saavat eniten eteläisen ja itäisen Euroopan maat. Kaiken maa- ja metsätalouden tukemisen tulisi olla kansallista eikä rahaa ole mielekästä kierrättää Brysselin kautta. Lisäksi paperi suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2020 työohjelmaan, kehuu yhteisen maatalouspolitiikan vaikutuksia metsiin ja haluaa korostaa komission pysyvän metsäkomitean roolia. Tekstissä “kehotetaan” komissiota tekemään erilaisia asioita 19 kertaa, osaa voi kannattaa, osaa taas ei.

Oma äänestyspäätökseni oli nolla. Toki mietintö myös aivan oikein korostaa paikka paikoin jäsenvaltioiden oikeutta päättää metsistään ja metsätalouden merkitystä sekä metsien luontoarvoja. Siinä on siis sekä myönteistä että kielteistä, hiukan kaikille kaikkea. Yleisenä huomiona todettakoon, että pohdin, miksi Suomen metsistä edes puhutaan Brysselissä? Moni tuntuu nielevän tämän purematta. Mielestäni Suomen metsistä tulee puhua Suomessa, me suomalaiset varmasti osaamme hoitaa metsiämme, kuten olemme osanneet jo tuhansia vuosia, emme tarvitse ohjeita Brysselistä. Olisi mielestäni todellakin pohtimisen arvoista, miksi niin harva kyseenalaistaa EU:n liittovaltiokehityksen ja ottaa lähes annettuna sen, että Suomen asioista päätetään muualla kuin Suomessa.

Hyvää lokakuun jatkoa toivottaa
Laura

TIEDOTE 12.10.2020

”Hallituspuolueiden edustajat ovat kertoneet, että he esittelevät uuden sotelakipaketin hallituksen eduskuntaryhmille tiistaina. On hämmästyttävää, että hallituspuolueet eivät ole lähestyneet oppositiota eivätkä näin aio esitellä mallia meille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän 2.vpj Arja Juvonen kummastelee.

Mihin unohtui hallituksen lupaama parlamentaarinen valmistelu?

”Hallituskauden alussa puhuttiin parlamentaarisesta valmistelusta, joka kuitenkin on loistanut poissaolollaan myös tämän lopullisen sotelakipaketin luonnostelun kanssa. Hallituksen saavuttaman sovun yksityiskohdista ei haluta kertoa oppositiolle, vaan tiedotus rajoittuu hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin. Oppositio on täysin julkisuuteen vuotaneiden tietojen varassa. Tilanne alkaa muistuttaa parlamentarismin irvikuvaa”, perussuomalaisten kansanedustaja ihmettelee.

Hallituslähteet ovat kertoneet, että asiantuntijalausunnot noin 800 kappaletta käytiin läpi viime viikolla kahden illan ja yön tunteina. Tämä kuulostaa varsinaiselta soten pikajunalta, joka voi törmätä vielä moneen asemalaituriin.

”Sotelakipaketti on kirjoitettu viikonlopun aikana kasaan ja se esitellään tällä viikolla hallitukselle. Oppositio on tästä ulkona, vaikka soteuudistusta tehdään koko kansalle ja kaikille suomalaisille. Ulkopuolisia näkemyksiä soteen ei ole haluttu, sillä hallitus haluaa suhmuroida keskenään heille parhaimmat lakisisällöt. Siellä on muun muassa kepun maakuntamalli, joka on pitänyt säilyttää ratkaisun pohjana hinnalla millä hyvänsä. Ihmettelen, jos näin nopealla tahdilla tehty malli tulee läpäisemään eduskuntakäsittelyä”, Juvonen pohtii.

Salamyhkäisyys herättää kysymyksiä siitä, kestääkö saavutettu ratkaisu kriittisen tarkastelun.

”Viime kaudella edellisen hallituksen sote-ratkaisu kaatui keskeisiltä osin siihen, että ehdotetun mallin perustuslaillisuutta ei selvitetty ajoissa. On mahdollista, että Marinin hallituksen sote-ratkaisu kaatuu täsmälleen samoista syistä. Tuntuu, ettei viime kauden virheistä ole opittu mitään. Jotta vältytään toistamiseen tilanteelta, jossa kokonainen eduskuntakausi ja lukematon määrä asiantuntijoiden työtunteja tuhlataan vialliseen sote-ratkaisuun, nyt on toimittava paremmin. Hallituksen on jo tässä kohtaa tuotava kaikkien eduskuntaryhmien tietoon mallinsa yksityiskohdat. On kerrottava, mitä muutettiin ja miksi, jotta julkisuudessa voidaan arvioida, kuinka lausuntopalautteeseen on vastattu. Lisäksi tarvitaan tieto muutosten rahoituksesta ja juridisesta pohjasta”, Juvonen vaatii.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 531 1108

TIEDOTE 5.10.2020

Poliisin voimankäyttö nousi otsikoihin Helsingin poliisin hajotettua Elokapina-liikkeen mielenosoituksen lauantaina Kaisaniemessä kaasusumutteen avulla.

”Syynä mielenosoituksen hajottamiseen oli merkittävä haitta liikenteelle mielenosoittajien tukkiessa Kaisaniemenkadun liikenteen sekä poistumiskäskyjen noudattamatta jättäminen. Oikeus osoittaa mieltään on perusoikeus, mutta haitanteko ja niskurointi viranomaisten määräyksiä vastaan ei ole”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Poliisin on virkansa puolesta puututtava mielenosoitukseen silloin, kun siitä aiheutuu merkittävää haittaa sivullisille.

”Poliisi toimi tässä oikein. Paikalla olleet poliisipartiot sekä käskivät mielenosoittajia siirtymään että varoittivat sumutteen käytöstä etukäteen. Kun mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin käskytystä, he saavat syyttää vain itseään sumutteen käytöstä. Mieltään voi osoittaa myös haittaamatta sivullisten liikkumista. Tässä tapauksessa häiriöitä koitui etenkin joukkoliikenteelle, jonka olettaisi olevan ilmastoaktivistien suosiossa”, Antikainen ihmettelee.

Haitanteko työllisti suuren osan Helsingin poliisipartioista.

Tilanteessa otettiin kiinni 51 henkilöä, jotka vapautettiin myöhemmin lauantai-iltana. Sakkoja kirjoitettiin 53 henkilölle. Tapahtumassa oli osallisena 24 poliisipartiota, mikä poliisin tiedotteen mukaan haittasi muiden virkatehtävien hoitamista.

”Poliisille jäi hälytystehtäviä jonoon, koska aktivistit eivät kehotuksista huolimatta siirtyneet muualle häiritsemästä liikennettä. Sivummalle siirretyt mielenosoittajat palasivat takaisin ajoradalle. Poliisilla ei ole loputtomasti aikaa ja resursseja siirtää uppiniskaisia aktivisteja pois liikenteen tieltä samalla, kun apua kaivataan toisaalla. Jos käyttäytyy typerästi, siitä on seuraamuksia, eikä silloin uhriutuminen ole perusteltua. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja tässä kohtaa uhriutumisen sijasta aktivistit voisivat katsoa peiliin: miten meni, noin niin kuin omasta mielestä?”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 5.10.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitukselle kissojen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän säätämistä pakolliseksi eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Eläinten päivää vietettiin taas 4. lokakuuta, joten Elomaan mielestä on nyt erittäin sopiva hetki nostaa eläinten oikeuksiin liittyvä epäkohta esille.

-Eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä on kaavailtu rekisteröintipakkoa koirien osalta. Rekisteröintiin ja tunnistusmerkintään liittyvän uudistuksen tulisi koskea myös kissoja, koska niidenkin oikeuksia on vaalittava. Nyt laajemman lakiuudistuksen yhteydessä olisi luonteva paikka tehdä kissojen rekisteröinnistä pakollista.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröintipakko olisi suuri edistysaskel kissojen hyvinvoinnille. Käytännössä tunnistusmerkintä toteutettaisiin siruttamalla kissat. Elomaa näkee uudistuksessa lukuisia hyviä puolia.

-Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin lisääminen edistäisi esimerkiksi löytöeläinten päätymistä takaisin omistajilleen. Lisäksi se vaikeuttaisi laitonta eläinkauppaa sekä vähentäisi eläintenpitoon liittyviä väärinkäytöksiä. Merkitseminen on ennaltaehkäisevää eläinsuojelua, kun löytöeläimet saadaan tehokkaasti takaisin omistajilleen. Nykyistä laajamittaisempi eläinten merkitseminen säästäisi myös eläinsuojelun resursseja ja pelastaisi vuosittain monen eläimen hengen.

Lemmikkien merkitseminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä rajoittaa osaltaan pentutehtailua ja laittomia salakuljetuksia.

-Pentutehtailu ja salakuljettaminen ovat suuren mittaluokan ongelma varsinkin koirien ja kissojen kohdalla. Laiton eläinkauppa on merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle, joten rekisteröintipakko tehostaisi muiden hyötyjen lisäksi rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa, Elomaa korostaa.

-Ennen kaikkea rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisi vastuullista eläintenpitoa ja lisäisi myös eläinten omistajien sitoutumista lemmikkeihinsä. Hallitsemattomasti kasvavat kissapopulaatiot ovat Suomessa suuri ongelma. Tämän taustalla on leikkaamattomat kissat, jotka lisääntyvät holtittomasti. Jos rekisteröinti ja merkitseminen olisivat pakollisia ei voitaisi enää tuosta vain ottaa kissoja kasapäin lemmikeiksi ja ehkä entistä useampi leikattaisiinkin. Tämä olisi valtava harppaus kissojen oikeuksille Suomessa, Elomaa päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
kansanedustaja
050 512 0806

Tiedote 5.10.2020

Sairaanhoitajaliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet sen vastaajista miettii koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas on pohtinut sitä jo aiemminkin. Yli 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupuneita. (Iltalehti 5.10.2020)

Hoitajien vastaukset kertovat, että hoitoalan kentällä uupuminen on hiuskarvan varassa ja että hoito-alalla tikittää aikapommi, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen varoittaa.

Jatkuva henkilöstövaje, kiire, työvuoroissa joustaminen ja äkillisiin työvuoromuutoksiin henkilöstöpuutosten vuoksi joustaminen syövät hoitohenkilöstöä. Vuorotyön rasite, suuri vastuu ja vallalla oleva koronaepidemia aiheuttavat henkilöstössä huolta. Hoitajien ääni katoaa maskien taakse, sillä he haluavat näyttää rohkeutensa kriisin keskellä. Hoitajat ovat tällä hetkellä kuin sotiemme lottia hieman erilaisessa sodassa – sodassa koronaa vastaan ääriväsyneinä, Juvonen sanoo.

Hoitajat kertovat, että heitä pelottaa, että saako työmaalta koronatartunnan ja vie sen myös kotiinsa tai tartuttaako muita potilaita tai työkavereita. He haluavat jo näillä perusteilla pois alalta. Tätä huolta tulee myös päiväkotien hoitohenkilöstöltä, Juvonen kertoo saamistaan viesteistä.

Hallituksen tulisi ymmärtää hoitoalan työntekijöiden korona-ahdinko. Koronan keskellä työskentelee moniammatillinen tiimi erilaisia hoitoalan työntekijöitä kätilöistä sairaanhoitajiin ja lähihoitajiin. Lisäksi on muut työntekijät kuten siivoushuollon ja välinehuollon henkilöstö.

He kaikki ovat sankareita koronan keskellä, mutta sellainen meriittitunnustus ei yksin riitä. Hoitajille tulee maksaa koronalisää vaarallisen työn vuoksi. Korvausta voi hyvällä omallatunnolla vaatia, he ansaitsevat sen. Hallitus, teidän on nyt aika toimia ja tehdä merkittävät panostukset nyt vuorostaan hoitoalan ihmisiin. On heidän vuoronsa saada koronakorvausta. Hoitoalan henkilöstö ei voi tehdä työtään etänä neljän seinän sisällä turvassa kuten me monet muut, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 5.10.2020

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Kansaneläkelaitoksen (Kela) valtuutettujen puheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo jättivät tänään eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa esitetään Kelalle vakuutustutkinnan kaltaista toimintaa, ensin kokeiluluontoisesti pääkaupunkiseudulle. Yksityiset vakuutusyhtiöt paljastavat maksamiensa korvauksien väärinkäytöksiä vakuutustutkijoiden (nk. vakuutusetsivät) työskentelyn seurauksena.

– Kelalla on huonosti mahdollisuuksia tutkia paljastavasti etuuksien väärinkäyttöepäilyjä. Pelkkä tiedustelu tai lomakkeen lähettäminen kotiin harvoin ratkaisee tapauksia, jolloin väärinkäytökset saavat jatkua, Rantanen perustelee.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 väärinkäytösepäilyä, kun vuosittain ratkaistujen väärinkäytösten määrä on ollut noin kahdentuhannen molemmin puolin. Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä, joiden yhteenlaskettu arvo oli yli 8 miljoonaa euroa.

– Toimintaan panostetut henkilöstöresurssit maksavat nopeasti itsensä takaisin. Seurauksena myös ihmisten luottamus Kelan toimintaan paranee. Suuri osa väärinkäyttöepäilyistä herää ulkopuolisten ilmiantojen ansiosta, Slunga-Poutsalo kertoo.

Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneet etuusväärinkäytökset liittyvät työttömyysetuuksiin, mutta myös perustoimeentuloturvaan liittyvät tapaukset ovat jatkuvasti kasvussa. Helsingissä on paljastunut jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat, joihin epäillään liittyvän etuuksien väärinkäyttöä.

– Ruotsissa pystyttiin puuttumaan ns. valeavioliittoihin, joissa pariskunta eroaa virallisesti, mutta asuu samassa taloudessa epävirallisesti. Kumpikin osapuoli saa tahollaan tukea asumiseen. Muun muassa tällaiseen toimintaan puuttumalla säästetään tukirahoja, helpotetaan asuntotilannetta ja estetään rikollista toimintaa, kansanedustajakaksikko summaa.

“Toimenpidealoite vakuutustutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan (nk. vakuutusetsivät) ottamista osaksi Kansaineläkelaitoksen (Kela) toimintaa. Kela vastaa Suomessa asuvien sekä ulkomailla asuvien Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvien henkilöiden perusturvasta. Kelan etuuksien väärinkäyttöä epäiltäessä yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla olisi mahdollisuus aiempaa laajemmin selvittää etuuksien oikeaa käyttöä paljastavalla toiminnalla ja täten täydentää Kelan väärinkäytöksiä arvioivan tiimin toimintaa. Lisäksi tutkinnalla voidaan nähdä olevan ennaltaehkäisevä vaikutus petoksiin ja muuhun Kelan maksamiin etuksiin liittyvään rikollisuuteen.

PERUSTELUT

Lakisääteisten vakuutusten osalta julkista hallintotehtävää toteuttavat yksityiset vakuutusyhtiöt käyttävät vakuutustutkintaa oikeellisten korvausratkaisujen tekemiseen. Tätä tehtävää varten vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa ja heidän apunaan neljä assistenttia. Vertailuna esim. Ruotsissa on n. 150 tutkijaa sekä molempien Tanskan ja Norjan kohdalla arviolta 75 tutkijaa. Suomessa työskentelevillä vakuutustutkijoilla on kaikilla poliisitausta. Vakuutustutkintaa ei säädetä laeissa ja vakuutustutkijat toimivat Suomessa jokamiehenoikeudella. Vakuutusyhtiöiden vakuutustutkintamenettelyn yhdenmukaisuudesta linjaa Finanssialan vahinkovakuutuksen johtokunta ja sen alainen vakuutusrikostoimikunta. Vakuutustutkinta ei ole julkisen vallan käyttöä, sillä kyseessä on tietojenhankinta päätöksentekoa varten. Vakuutustutkinnan ensisijaisena tavoitteena ei ole vakuutusyhtiön taloudelliset intressit korvausmenon pienentämiseksi tai epäillyn tekijän toteaminen syylliseksi. Tutkinnan tarkoituksena on kerätä kaikki tarvittava puolueeton tieto ja välittää se korvauspäätöksen tekemistä varten, jolloin toiminnasta hyötyy niin yhtiö, asiakas kuin yhteiskuntakin.

Vuonna 2019 Kelassa havaittiin 6 467 etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä, joista Kela teki poliisille 1 309 tutkintapyyntöä. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8 317 241 euroa. Väärinkäytöksiin liittyy usein harmaan talouden ilmiöitä, kuten pimeää palkan maksua ja väärennettyjä tositteita. Kelan tekemissä tutkintapyynnöissä n. 90 % johtaa tuomioon. Yleisemmin tuomiot tulevat lievästä petoksesta tai petoksesta. Lisäksi tuomioita on tullut törkeistä petoksista ja väärennyksistä. Kokonaan hylättyjen syytteiden määrä on ollut vähäinen. Kelan etuuksiin liittyvä väärinkäytösepäilyt ovat kasvussa. Vuonna 2018 epäilyjä oli 2 344, vuonna 2017 toimeentulotuen aiheuttama ruuhkan ja töiden priorisoinnin vuoksi 1 150 ja vuonna 2016 epäilyjä oli 1 953. Yleisimmin tutkintapyyntöön johtaneista etuusväärinkäytöksistä liittyy työttömyysetuuksiin, joissa vuoden 2019 alusta voimaan tullut tulorekisteri on helpottanut väärinkäytösten valvontaa ja tutkintaa. Perustoimeentuloturvaan liittyvät väärinkäyttötapaukset ovat kuitenkin jatkuvasti kasvussa.

Verotoimisto on raportoinut uudenlaisesta rikosepäilystä poliisille. Helsinkiin on syntynyt arviolta jopa satojen asuntojen pimeät vuokramarkkinat. Yösija pimeästi vuokratussa asunnossa saattaa maksaa 200 – 300 euroa kuussa. Yösijoille päätyy pääosin paperittomia ihmisiä eli yleensä kielteisen päätöksen Maahanmuuttovirastosta saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Asujan oikeudet tämän tyyppisessä asumismuodossa ovat pääsääntöisesti heikot. Pimeiden vuokramarkkinoiden muodostumiseen on mahdollista puuttua esim. Kelan asumiseen liittyvien etuuksien valvonnalla ja tarkastamisella.

N. 75 000 asukkaan Södertäljen kunnassa Ruotsissa sosiaalitoimi on systemaattisesti torjunut tukien väärinkäyttöä ja asuntojen pimeää alivuokrausta. Vuonna 2016 Södertäljessä oli maan korkein riippuvuus tulonsiirroista suhteessa väkilukuun. 80 % kunnan asumistuen saajista oli yksinasuvia talouksia. Tarkastelussa osoittautui, että korkea yksinasuvien määrä liittyi ns. valeavioeroihin. Pariskunnat erosivat paperilla, mutta todellisuudessa jatkoivat asumista samassa taloudessa. Pariskuntien molemmille osapuolille osoitettiin tukea asumiseen, jolloin asuntoja vuokrattiin pimeästi eteenpäin. Asumisolojen tarkastuksilla ja yhteistyöllä poliisin kanssa tukikustannukset Södertäljessä ovat laskeneet 40 miljoonaa kruunua vuositasolla.

Yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisella toiminnalla Kelan olisi mahdollista puuttua paremmin yhä kasvaviin etuuksien väärinkäyttöepäilyihin. Tutkinnasta saavutettava puolueeton tieto tukee oikeellisen etuuspäätöksen tekemistä ja hyödyttää kaikkia osapuolia. Lisäksi esim. Kelan maksamien etuuksien aiempaa laajemmalla valvonnalla ja tarkastamisella voitaisiin puuttua aivan uudenlaisiinkin rikollisuuden muotoihin. Malli olisi mahdollista toteuttaa ensin kokeiluna erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tukien väärinkäytön ja pimeän vuokraustoiminnan voi olettaa olevan vilkkaampaa muuhun maahan verrattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksityisten vakuutusyhtiöiden harjoittaman vakuutustutkinnan kaltaisen tutkinnan ottamiseksi osaksi Kelan toimintaa.

Helsingissä 05.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________
Mari Rantanen [ps]

_______________________________
Riikka Slunga-Poutsalo [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo
09 432 3057
riikka.slunga-poutsalo@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 2.10.2020

Kouluväkivalta on jälleen noussut otsikoihin eri puolella maata kouluissa tapahtuneiden pahoinpitelyiden jälkeen. Ainakin yhdessä tapauksista pahoinpitely myös kuvattiin videolle ja videota jaettiin Snapchat-palvelussa. Epäiltyjen nuoren iän vuoksi tapauksesta ei ole käynnistetty rikostutkintaa.

”Näitä tapauksia on ollut nyt ainakin Vantaalla, Liperissä ja Joensuussa. Yksikin tapaus on liikaa, ja pahoinpitelyiden kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien kokeman väkivallan suoranaista vähättelyä. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa oppilas voidaan kuristaa tajuttomaksi, mutta tekijät pääsevät kuin koira veräjästä ikänsä vuoksi. On myös täysin kohtuutonta ehdottaa, että ongelmat ratkaistaan siirtämällä uhri toiseen kouluun”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Etelä-Karjalan malli mahdollistaa tehokkaan puuttumisen
Etelä-Karjalassa vuosi sitten käyttöön otettu malli koulupäivän aikana tapahtuviin lainvastaisiin tekoihin puuttumisesta on osoittautunut tehokkaaksi.

”Mallin mukaan lainvastaisia tekoja ilmoitetaan sosiaaliviranomaisille ja poliisille matalalla kynnyksellä, eikä niitä käsitellä pelkästään koulun sisäisenä asiana. Toiminnan tukena on moniammatillinen työryhmä, jonka tavoitteena on ehkäistä alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten uusintarikollisuutta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana tiettävästi yksikään ryhmään lähetetty nuori ei ole uusinut tekoaan. On selvää, että tämä malli tuottaa oikeastikin tuloksia, toisin kuin uhria vähättelevät näennäistoimintaohjelmat”, Antikainen painottaa.

Antikainen ehdottaa toimenpidealoitteessaan mallin valtakunnallistamista
Edustaja Antikainen on jättänyt eduskunnalle mallin valtakunnallistamista koskevan toimenpidealoitteen.

”Etelä-Karjalassa käytössä oleva toimintamalli on osoittanut toimivuutensa ja tulisi ottaa käyttöön kaikissa kouluissa. Olen jättänyt toimenpidealoitteen toimintamallin valtakunnallisesta käyttöönotosta, sillä koulut tarvitsevat ehdottomasti yhtenäiset ohjeet voidakseen mahdollisimman hyvin puuttua ongelmiin. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja koulujen tulee tehdä kaikkensa tämän varmistamiseksi. Koulujen käytössä oleva keinovalikoima on varsin rajallinen, joten onnistumisen varmistamiseksi on syytä ottaa mukaan ongelmia ratkomaan sosiaaliviranomaiset ja poliisi, koska usein kiusaaminen ei rajoitu pelkkään kouluun, vaan jatkuu myös kouluajan ulkopuolella”, Antikainen korostaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 2.10.2020

Eduskunnan kyselytunnilla 1.10.2020 perussuomalaisten pääkysymys nosti salikeskusteluun myös laittomasti maassa oleskelevat henkilöt. Sisäministeri Ohisalon vastaukset aiheeseen olivat kuitenkin tyhjiä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

On outoa, että laittomasti maassa oleskelevat henkilöt eivät herätä hallitusta toimimaan. Kukaan ei tunnu tietävän heidän määrää Suomessa eikä sitä, miten paljon heille annetaan esimerkiksi maksusitoumuksia erilaisiin palveluihin. Laittomasti maassa oleskelevat ja paperittomat henkilöt tulee rekisteröidä, Juvonen vaatii.

Laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä esittäneestä lausumasta on myös äänestetty kerran eduskunnassa ja sitä kannatti silloin myös vihreiden kansanedustajat.

Asia juontaa vuoteen 2017, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin sosiaalihuoltolakia, johon kirjattiin, että valtio korvaa laittomasti maassa oleskelevien palvelut kunnille. Korvattavia palveluita olisivat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Vuodesta 2018 lähtien näihin palveluihin on kohdennettu vuosittain valtion budjetissa noin 5.4 miljoonaa euroa.

Asian valiokuntakäsittelyssä esitin lausumia, joissa esitettiin laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiä, heistä aiheutuvien kustannusten seurantaa, vetovoimatekijöiden sijaan kannustusta heidän maasta poistumiseen ja kansainvälistä selvitystä siitä, että miten muissa maissa paperittomille annetaan ja kustannetaan palveluja. Eduskunnan täysistunnon äänestyksessä 8.12. 2017 perussuomalaisten lausumat sai tukea vihreiltä ja kristillisdemokraateilta. Lausumaa laittomasti maassa oleskelevien rekisteröinnistä tuki 14 vihreiden kansanedustajaa, Juvonen kertaa joulukuun 2017 eduskunnan äänestyksen tapahtumia.

Eduskunnassa käsitellään juuri lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Lain nykytilan arvioinnissa kerrotaan, että Suomessa vailla kotikuntaa olevien henkilöiden lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa, koska tähän ryhmään kuuluvien henkilöiden tietoja ei ole esimerkiksi väestötietojärjestelmässä tai muussa rekisterissä (Hallituksen esitys 129/ 2020 vp). Esityksessä paperittomia arvioidaan olleen vuoden 2018 alussa noin 2000- 4000, ja että paperittomien henkilöiden määrä on jonkin verran noussut viime vuosina, kun Suomeen tulleet, mutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt eivät ole poistuneet Suomesta.

Vihreät olivat viime kaudella oppositiossa kannattamassa lausumaa liittyeen laittomasti maassa oleskelevien rekisteröintiin. Kysynkin, että aikooko sisäministeri Ohisalo nyt hallituksessa ollessaan käynnistää tuon rekisteröintihankkeen?

Meidän tulee tietää keitä Suomessa oleskelee laittomasti ja mitä palveluja ja millä kustannuksilla he niitä yhteiskunnalta hakevat.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Tiedote 1.10. 2020

Tänään 1.10. 2020 astuu voimaan laki, jolla säädetään henkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Voimaan astuva henkilöstömitoitus 0,5 on huolestuttavan matala, eikä se tuo lisää henkilöstöä vanhustenhoitoon. Vanhustenhoidon kriisin selättäminen jää siis edelleen odotustilaan, kansanedustaja ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen toteaa.

Laissa säädetään, että mitoitus nousee asteittain. Kun laki tulee voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan ja kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää.

Henkilöstömitoitukseen liittyy siirtymäaika, jolla suurempaa mitoitusta jarrutellaan vasta vuoteen 2023, Perussuomalaiset esittivät omassa vaihtoehdossaan, että mitoitus olisi ollut jo vuoden 2021 alusta 0,7, jolloin henkilöstön määrä olisi todellisesti lisääntynyt.

Hallitus jättää vastuun hoitajamäärän kasvusta vuoteen 2023, jolloin edessä on myös muita isoja asioita kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpano. Rahoitusta hallitus aikoo hakea henkilöstömitoitukselle muun muassa yksityisten lääkärikäyntien kela- korvausten leikkaamisella.

Hallitus ei ole kyennyt kertomaan henkilöstömitoituksen rahoituksesta mitään järkevää. Rahoja ei ole, joten tulevien vuosien mitoituksen korotuksiin liittyy hyvin suuria epävarmuustekijöitä. Sote on täysin auki ja senkin rahoituksessa on suuret porsaan reijät. Elämme myös koronakriisin keskellä, mikä luo suuret varjot talouteen, Juvonen muistuttaa.

Vanhustenhoidon henkilöstön palkkaaminen on ydinkysymys. Vanhustenhoidon kentälle tarvitaan vakituista henkilöstöä, jolla henkilöstöä saadaan sitoutumaan työhönsä ja työpaikkaansa. Jatkuvat pätkäsijaisuudet ovat epävarmuustekijöitä, jotka ajavat henkilöstön pois. Hoitoalan henkilöstö äänestää niin sanotusti jaloillaan, mikäli heidän työsuhteitaan pätkitään ja niiden solmimisessa viivytellään. Viisas työnantaja aloittaisikin palkkaamisen pian ja nostaisi mitoitusta jo heti korkeammaksi. Se takaisi myös hoidon laatua ja antaisi vanhuksille todellisesti hoitajan aikaa, Juvonen sanoo.

Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät, joita ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät sekä toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.

Henkilöstön skaala on laaja. On tärkeää, että lain toimeenpanoa ja toteutumista seurataan, jotta välittömän työn tekijät saavat tehdä sitä työtä ja työvuoroa, mihin heidät on nimetty. Vaarana voi olla, että esimerkiksi hoiva-avustajat ja hoitoapulaiset joutuvat osan työvuoroistaan tekemään vanhusten hoidollista työtä ja osan avustettavia tukitoimia, kuten siivoamista, pyykinpesua ja ruuanlaittoa. Hoitajien heittopussi- efektiä tulee varoa. Henkilöstön on tiedettävä toimenkuvansa ja vastuunsa selkeästi ja esimiehen tehtäväksi jää valvoa lain toteutumista ja viestiä eteenpäin, mikäli asioissa havaitaan ongelmia. Esimiehille jää siis suuri paine vanhustenhoidon kentällä, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja
Sosiaali- ja terveysvalokunnan jäsen
050 531 1108

Tiedote 23.9.2020

Kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen on valittu Espoon kaupunginhallituksen jäseneksi. Juvonen on kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Espoosta.

Asiasta piti kuitenkin äänestää, sillä sinisten valtuustoryhmän mielestä kaupunginhallituksen paikka kuului heille. Äänestys oli historiallinen, sillä se suoritettiin suljettuna lippuäänestyksenä etäyhteydellä.

Äänestykseen liittyi jännitysmomentteja jo siksikin, ettei kokemusta järjestelystä ollut myöskään muualta Suomesta. Suljettu lippuäänestys toteutettiin sähköisellä lomakkeella, jolloin valtuutettujen äänet voitiin pitää vaatimuksen mukaisesti salassa. Äänestys sujui moitteettomasti, eikä tekniikan kanssakaan ollut ongelmia.

Juvonen voitti äänestyksen selvin luvuin ääniin 42 – 21. Sinisten ehdokas paikalle oli Jonna Löflund.

Erikoinen ruletti Espoon kaupunginhallituksen paikkajaosta sai alkunsa jo vuonna 2017, kun perussuomalaisista erosi kesken kauden joukko valtuutettuja, perustaen oman sinisen valtuustoryhmänsä. Kaupunginhallituksen paikoista sovittiin kuitenkin tarkkaan jo heti viime kuntavaalien jälkeen eli paikka sovittiin perussuomalaisille.

Perussuomalaisille oli itseasiassa sovittu alkujaan valtuustokauden viimeiseksi vuodeksi kaupunginhallitukseen kaksi paikkaa, joista toisella istuu alun perin perussuomalaisena valtuustoon valittu Simon Elo. Elo kuitenkin siirtyi ensin vuoden 2017 hajaannuksessa siniseen valtuustoryhmään, josta sieltäkin hän on ehtinyt loikata jo kokoomukseen.

Perussuomalaisten paikoista toinen on siis siirtynyt jo kokoomukselle Elon loikkauksen myötä, mutta sinisille tämäkään ei olisi riittänyt. He katsoivat, ettei perussuomalaiset olisi tarvinneet kaupunginhallituksessa tätä ainoatakaan paikkaa, vaan myös se olisi tullut ohjata siniselle tulevaisuudelle. Espoon valtuuston selkeä enemmistö asettui kuitenkin tällä kertaa perussuomalaisten taakse niin kuin kuuluikin.

Perussuomalaiset saivat siis lopultakin oman edustajansa myös Espoossa kaupunginhallitukseen, vaikkakin kovin myöhään ja vain lyhyeksi aikaa, seuraavien kuntavaalien ollessa jo ovella. Tällöin kuitenkin mitataan ryhmien ja ehdokkaiden kuntalaisilta nauttima luottamus ja tämän hetken todellinen kannatus.

Juvonen valittiin myös kaupunginhallituksen ensimmäisessä kokouksessa valvojan rooliin Espoon vammaisneuvoston kokouksiin.

Lisätietoja
Arja Juvonen
050 531 1108

Tiedote 11.9.2020

EU:n koronaelpymispaketista on käyty laajaa keskustelua kuluneella viikolla eduskunnassa. Elpymispaketin mukaan Suomi saa takaisin 3,2 miljardia euroa, mutta maksaa 6,6 miljardia euroa. Elpymispakettia on perusteltu suomalaisille muun muassa sillä, että se tukisi Suomen vientiteollisuutta.

Kansanedustaja Arja Juvonen kaipasi keskiviikon keskusteluun enemmän keskustelua koronan vaikutuksista, koronakriisin juurisyistä ja seurauksista sekä koronatartuntojen ennaltaehkäisystä paitsi maailmanlaajuisesti myös valtakunnallisesti. Juvonen ei saanut kuitenkaan täysistunnossa puhemieheltä puheenvuoroa, mikä hämmästytti monia salikeskustelun kuuntelijoita. Tästä on tullut hänelle monia yhteydenottoja.

– Elpymispakettia on perusteltu terveydenhuollon kriisillä. Elpymispaketin perusteluksi sanotaan covid19-virusta, jonka julmaa riehumista ja tuhoa olemme seuranneet koko vuoden. Covid19- on yllättänyt monet maat ja Suomi oli myös yksi yllätetyistä. Olemme valtiona kuitenkin onnistuneet hyvin torppaamaan tautia, ja siitä kuuluu valtaisa kiitos maan kansalaisille. Tämä on oikeasti ja todellisesti terveydenhuollon kriisi, mutta sitä ollaan kääntämässä huonosti talouttaan ja koronakriisiä hoitaneiden maiden pelastuspaketiksi. Punainen lanka on kadonnut täysin ja suomalaisia viedään kuin litran mittaa, Juvonen kritisoi.

Juvonen olisi keskiviikon elpymiskeskustelussa kysynyt hallitukselta sitä, että miten elpymispaketin on tarkoitus vaikuttaa tavallisen Suomen kansalaisen tilanteeseen ja elämään ja onko vaikutusarviointeja suomalaisten kannalta tehty. Hän olisi kysynyt myös Suomeen palautuvan “jättipotin” eli takaisin saatavan vajaan puolikkaan Suomen maksamasta elpymispakettirahasta käytöstä.

Onko tarkoitus puhaltaa se raha ilmaan puhumalla ja kehittämällä vihreitä työpaikkoja ja unelmia ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisystä vai tartutaanko elpymisrahalla niihin todellisiin ongelmiin, joita korona on suomalaisille aiheuttanut, Juvonen kysyy.

Olisin myös nostanut esiin sen faktan, että koronakriisissä keskiössä on loppujen lopuksi terveydenhuolto, sen kapasiteetti ja sen työntekijät. Päättäjät vaativat lisää testejä ja testaamisia, mutta terveydenhuollosta puuttuu niitä työntekijöitä, ihmisiä, tekemään testejä ja laatimaan tuloksia. Tämän on tuonut esiin myös Tehyn luottamusmies, joka totesi, että koronakuormitus hipoo kestävyyden rajoja HUS:ssa (Tehy 4.9.2020). Kuormitusta syntyy työn määrästä, henkilöstöpulasta, osaamisvajeesta sekä lisääntyneestä ylityöstä, Juvonen muistuttaa.

Jos Euroopasta on jotakin hyvää haettava, niin koronakriisin järkyttävä totuus henkilöstöpulasta ja henkilökunnan kadosta ymmärrettiin siellä heti.

Ylimääräistä koronalisää hoitajille on maksettu muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Ranskassa. Suomessa korvauksiin ei oteta mitään kantaa, ei pihaustakaan. Hallitus on tässä erityisen ymmärtämätön ja eksyksissä, se ei näe metsää puilta, Juvonen kritisoi.

Pohjois-Savosta kotoisin olevana olen syvästi huolissani alueen ihmisitä. Kun puhutaan Pohjois-Savon maaseudun kehittämisestä, niin mitä sillä todellisuudessa tarkoitetaan? Miten sinne luodaan työpaikkoja, kun siellä asukkailla ei ole kohta vara edes lämmittää taloaan? Samalla kun suljetaan paperitehdas mm Kaipolassa, tyrmättiin taannoin Finpulpin Kuopioon kaavailema sellutehdas, joka olisi ollut suuri työllistäjä alueellisesti. Mitä Suomen hallitus oikein haluaa, eivätkö työpaikat suomalaisille kelpaa, Juvonen kysyy.

Koronavirusepidemiaa on käytetty perusteluna laajalle rahanjaolle, mutta todellisuudessa elpymispaketti on suoraa tulonsiirtoa valtioiden budjetteihin, erityisesti niiden, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan jo vuosien ajan. Tämä kävi ilmi myös eduskunnan salikeskustelussa hallituksen vastauksissa. Terveydenhuollon kriisi unohdettiin täysin, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050 531 1108

TIEDOTE 11.9.2020

Kansanedustaja Leena Meri on huolissaan kunnissa muhivassa työttömyyspommista. Meren mukaan koronasta aiheutuva työttömyys tulee näkymään erityisesti kunnissa, sillä kunnat maksavat valtiolle työttömyysturvan kuntaosuutta, eli niin sanottuja sakkomaksuja pitkittyneestä työttömyydestä. Esimerkkinä Meri mainitsee kotikuntansa Hyvinkään, jossa on viime keväänä sakkomaksut nousseet 30% (tammi-heinäkuu summa oli 2,2 miljoonaa euroa).

Meri jätti asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi.

-Kunnille sälytetään koko ajan lisää tehtäviä ja menot kasvavat kasvamistaan, vaikka korona on aiheuttanut lisäkuluja monilla sektoreilla. Kun valtio ei tule hätiin, kunnat joutuvat korottamaan kuntaveroa, mikä näkyy suoraan kuntalaisen kukkarolla.

-On kuntia kohtaan kohtuutonta, että työttömyydestä kyllä rankaistaan, mutta toisaalta työllisyystoimet tulevat, tai pitäisi tulla, hallitukselta. Kunnat ja kuntalaiset eivät voi tehdä juuri mitään parantaakseen tilannetta, mutta rahoittajaksi he kyllä kelpaavat, Meri sanoo.

Meri on nostanut aihetta esille myös eduskunnan täysistunnossa sekä suullisella kyselytunnilla.

-Ministerien vastauksista on ilmennyt, että sakkomaksuihin ei ole tulossa helpotuksia. Nyt haluan mustaa valkoisella ja siksi jätin kirjallisen kysymyksen asiasta.

-Kysyin ministeriltä suoraan, aikooko hallitus poistaa työttömyyden sakkomaksut kunnilta, edes väliaikaisesti ja mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä kuntien auttamiseksi. Ensi viikollahan on hallituksen budjettiriihi, jossa kuntien auttamiseksi voisi tehdä tuntuvia päätöksiä, mukaan lukien sakkomaksuhelpotukset, Meri huomauttaa.

Leena Meri
Kansanedustaja
050 513 2330

TIEDOTE 10.9.2020

Iltalehden kolumnissa kerrotaan, kuinka Keskusrikospoliisin (KRP) päällikön virkaa hakee yllätysnimi, vastaanottokeskuksen johtaja Niina Mitikka. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on huolissaan, sillä poliittisista virkanimityksistä näyttää tulleen tapa nykyisen hallituksen aikana.

– Ministeri Maria Ohisalo nimitti jo Migrin ylijohtajan ja sisäministeriön kansliapäällikön ohi kokeneempien hakijoiden. Mikäli KRP:n päälliköksi on nousemassa vastaanottokeskuksen johtaja, voi Ohisalon toiminta olla jo riski sisäiselle turvallisuudelle, Rantanen perustelee.

Sisäministeri Ohisalo on itse kritisoinut poliittisia virkanimityksiä Uudessa Suomessa ennen ministeriksi nousemistaan.

– Ohisalo on oikeassa siinä, että poliittiset virkanimitykset ovat korruptiota. Hän ei vain näytä itsekään olevan immuuni niille. Onko Ohisalolla lähtenyt vallan myötä mopo käsistä? Kenelle vastaanottokeskuksen johtajalle tulee edes mieleen hakea KRP:n päälliköksi, Rantanen ihmettelee.

KRP:n päällikön nimittää valtioneuvosto. Rantanen vetoaa vihreiden hallituskumppaneihin, ettei sisäisen turvallisuuden paikkoja miehitettäisi poliittisesti.

– Odotan, että SDP tai edes keskusta vetää hätäjarrusta nimitysasiassa, jos tarpeen. Tällä kertaa meidät pelastanee kuitenkin laki poliisin hallinnosta 12 §, jossa KRP:n päälliköltä vaaditaan perehtyneisyys poliisitoimeen. Tähän ei nähdäkseni voi riittää muu, kuin käytännön kokemus poliisin hallinnosta, Rantanen summaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Eurooppa-neuvosto päätti EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä heinäkuussa. Suomea edusti pääministeri Sanna Marin (sdp). Suomen tavoite oli monien muiden maiden tavoin jäsenmaksualennuksien lakkauttaminen. Tavoite ei onnistunut, koska nuuka nelikko osoitti jälleen kykynsä neuvotella. Nelikon jäsenmaksualennukset nousivat entisestään. Nuukan nelikon neuvottelemat alennukset ovat suuria: Itävalta 565 miljoona euroa per vuosi, Hollanti 1,921 miljoonaa euroa per vuosi, Ruotsi 1,069 miljoonaa euroa per vuosi ja Tanska 377 miljoonaa euroa per vuosi sekä Saksa 3,671 miljoonaa euroa per vuosi. Nuuka nelikko onnistui neuvottelemaan huomattavasti korkeammat jäsenmaksualennukset verrattuna komission pohjaesitykseen. Lisäksi nuukan nelikon tiukka neuvottelutaktiikka johti siihen, että jäsenmaksualennukset eivät lopukaan vuonna 2025, vaan ne jatkuvat vuoteen 2027.

Monet EU-maat saavat myös muoviverosta alennusta. Suomi ei saa. Eurooppa-neuvosto sopi myös uudesta verosta, eli yhdenmukaisen verokannan soveltamisen kunkin jäsenvaltion tuottaman kierrättämättömän muovipakkausjätteen painoon. Verokanta on 0,80 euroa kilogrammaa kohti. EU kahmii itselleen verotusoikeutta ja kehittyy kohti velka- ja tulonsiirtounionia. Kesän neuvottelut osoittavat, että Suomen päättävä eliitti haluaa EU-liittovaltiota. Miten on mahdollista, että Suomessa on vain yksi puolue, perussuomalaiset, joka ainoana vastustaa vallan siirtoa Brysseliin ja EU:n liittovaltioprojektia?

Laura Huhtasaari

TIEDOTE 4.9.20

Perussuomalaiset Naiset eivät voi hyväksyä hallituksen aikeita nostaa elämisen kustannuksia muun muassa lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Naisjärjestön hallitus huomauttaa, että tällaiset korotukset osuvat pahimmin juuri maaseudun asujiin ja yrittäjiin.

– Ajatteleeko hallitus, että mummonmökissä eläkevuosiaan viettävä ihminen tekee valtavan maalämpöinvestoinnin öljylämmityksen tilalle? Sellaisiin ei ole kuin harvoilla varaa.

Maataloudelle kunnianpalautus

Polttoaineveronkorotukset ovat myrkkyä myös maataloudelle, jonka kannattavuus entisestään heikkenee. PS-Naiset vaativatkin omavaraisen ruoantuotannon kunnianpalautusta ja panostusta puhtaaseen lähituotantoon.

– Hallituspuolue vihreistä sanottiin juuri, että suomalaisia eläintuotteita tulisi boikotoida. Tällaiset hallituspuolueiden linjaukset ovat myrkkyä vastuulliselle ja puhtaalle maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle. Mitä he oikein miettivät?

– Lisäksi tulisi miettiä keinoja elintarvikekaupan liiallisen keskittymisen kitkemiseksi. Alkutuottajan osuus aina vain pienenee, kun välikädet ja kauppa vievät sievoisen osan.

EU ei pelasta maataloutta

Hallituksesta usein perustellaan, että ilman EU:n tukea maatalous ei pyörisi. Tämä on naisjärjestönkin mukaan totta, mutta on huomioitava, että Suomi maksaa EU:lle valtavasti enemmän kuin sieltä saa.

– Jos me saisimme kansallistaa tukemme ilman EU:n ohjausta, meillä olisi varaa tukea maataloutta paremmin. EU:n selän taakse meneminen on vastuutonta. Valitettavasti Suomi on kuitenkin ottanut linjan, jossa kiltisti maksetaan EU:lle, kumarretaan jopa päättömille määräyksille ja odotetaan, jos itsellekin jäisi jotain, PS-Naiset jyrähtää.

Eettisesti tuotettua puhdasta ruokaa

PS-Naiset huomauttaa lisäksi, että suomalainen ruoka on eettisesti tuotettua ja puhdasta.

– Eläinten hyvinvointi on joitain yksittäistapauksia lukuun ottamatta prioriteetti. Toisekseen lihamme on puhdasta ja antibioottitasot erittäin alhaisia vertailumaihin nähden.

Lisäksi PS-Naisten mukaan viimeistään koronakriisi on osoittanut, kuinka tärkeää oma ruoantuotanto on.

– Huoltovarmuus on avaintekijä. Alkuvuodesta naapurimaassa Ruotsissa tähän herättiin koronan alkaessa jyllätä. Siellä omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia, kun se suomessa on noin 80 prosenttia. Korkeasta omavaraisuudesta on syytä pitää kiinni, naiset toteavat.

Maaseudulle elinvoimaa

PS-Naiset vaatii, että hallitus peruu polttoaineveronkorotukset ja aloittaa työn maaseudun elävöittämiseksi. Koronakriisin myötä muuttoliike maaseudulle kaupunkikeskuksista onkin kasvanut.

– Hallituksen tulee tukea tätä ilmiötä muun muassa erilaisin työssäkäyntiporkkanoin ja lopettamalla asumis- ja liikkumiskustannusten korottamisen.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja
050 512 0806

TIEDOTE 1.9.2020

Helsingin sanomat uutisoi lausuntokierroksella olevista uusista lakiesityksistä terrorismin kriminalisoimiseksi. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pohtii, voiko terroristiryhmää auttava lääkäri tai ruoka- ja vesihuollosta vastaava henkilö saada tuomion. Perussuomalainen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Rantanen ihmettelee oikeusasiamiehen näkemystä.

– Oikeusasiamies runoilee aivan kuin terroristiorganisaatioissa tehtäisiin jopa humanitääristä työtä vesihuollosta huolehtimalla ja lääkäritoiminnalla. On kuitenkin herttaisen yksinkertaista, että jo terroristiryhmään kuulumisesta tai sen toimintaan osallistumisesta pitäisi voida asettaa yksilö vastuuseen, Rantanen esittää.

Toinen olennainen lakimuutosesitys koskee julkista kehottamista terrorismiin. Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin mukaan kehottamispykälä on sanavapaussäännöksen vastainen. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto ihmettelee, miksi kehottaminen terrorismin pitäisi kriminalisoida, jos kehottamisesta seuraa vain vähäinen vaara terroristitekoihin.

– Täysin samat argumentit pätevät myös olemassa olevaan pykälään kansaryhmää vastaan kiihottamisesta. Kiihottamisesta on annettu jo lukuisia tuomiota ilman, että itse kiihottaminen olisi johtanut mihinkään rikokseen, Rantanen toteaa.

Julkisessa keskustelussa terrorismilainsäädäntöä peilataan terroristijärjestö Isisin kalifaatista palanneisiin naisiin, joiden uskotaan turvallisuusviranomaisten toimesta olleen hyvin sitoutuneita järjestön ideologiaan. Naisten uskotaan toimineen kalifaatissa useissa eri tehtävissä, mutta yhtään Suomesta Syyriaan tai Irakiin matkustanutta ei ole tuomittu terrorismilainsäädännön mukaisista rikoksista.

– Jo se, että Isis-naisia ei saada tilille heidän toimistaan todistaa sen, että terrorismilainsäädäntömme on jäänyt auttamatta jalkoihin ja kaipaa uudistamista, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 31.8.2020

Metsäyhtiö UPM:n ilmoitus Jämsässä sijaitsevan Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta on noussut valtakunnan ykkösuutiseksi lähipäivinä sekä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen avoimen kirjeen että pääministeri Sanna Marinin (sd.) UPM:n toimintaan kohdistaman kovasanaisen kritiikin vuoksi.

”Tehtaan sulkemista perustellaan ulkoisten kustannusten nousulla, mutta pääministeri Marin ei vaikuta huomaavan mitään yhteyttä veronkorotuksilla ja tuotannon siirtämisellä halvempiin maihin. Sekä polttoaineveron nosto että turpeen energiakäytön rajoitukset nostavat teollisuuden kustannukset pilviin. Nyt menetetään 450 työpaikkaa. Montako lähtee, kun seuraava tehdas siirtää tuotantonsa muualle?”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kysyy.

Polttoaineveroa korotettiin viimeksi elokuun alussa, mikä nostaa sekä dieselin että bensiinin litrahintaa lähes 7 sentillä.

”On täysin järjetöntä korottaa polttoaineveroa maantiekuljetuksista riippuvaisessa maassa. Pitkistä etäisyyksistä johtuen logistiikkakustannukset hipovat pilviä ja jatkuvat veronkorotukset heikentävät yritysten kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna entisestään. Maantiekuljetukset eivät ole huviajelua, vaan korkeammat kustannukset siirtyvät raaka-aineiden hintoihin ja lopulta kuluttajien ja asiakkaiden maksettavaksi. Globaalissa mittakaavassa Suomen päästötavoitteet ovat pelkkää näpertelyä ja viherpesua”, Antikainen huomauttaa.

Kaipolan paperitehdas on Suomen ainoa sanomalehtipaperin valmistaja, joten tehtaan alasajo vaikuttanee myös useisiin mediataloihin sekä alihankkijoihin.

”Tehtaan sulkeminen on valtava isku pienelle paikkakunnalle ja sen välilliset vaikutukset osuvat satoihin ihmisiin työnsä menettävien lisäksi. Koko kunnan elinvoimaisuus on vaarassa. Jämsää ei saa jättää yksin vaikean tilanteensa kanssa, vaan kaupunki tarvitsee ehdottomasti tukipaketin valtiolta selvitäkseen tästä”, Antikainen vaatii.

Moni muukin kunta joutuu kuitenkin vielä kokemaan vastaavaa, ellei hallitus tee täyskäännöstä politiikassaan.

”Hallitus ei tunnu ymmärtävän, kuinka tärkeää työllisyyden nostaminen on Suomen tulevaisuuden kannalta. Sen sijaan, että hallitus panostaisi siihen, että Suomessa on kannattavaa yrittää ja työllistää tulevaisuudessa, hallitus tuntuu keskittyvän moittimaan yrityksiä ja yrittäjiä. Hallituksen tulisi alentaa yritystoiminnan kustannuksia eikä lisätä veroja, jotta luottamus suomalaiseen päätöksentekoon palautuisi. Jos näin ei tehdä, Kaipolan tehtaan sulkeminen on vasta alkua ja Marinin hallitus jättää perinnöksi suomalaisille massatyöttömyyden, valtavan velkataakan ja köyhyyden”, Antikainen varoittaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 31.8.2020

Koraanin polttamisesta seuranneissa mellakoissa on poltettu autoja ja nähty väkivaltaisuuksia Ruotsin Malmössä. Iltalehden eilisen uutisen mukaan Helsingin yliopiston poliittisen ekstremismin ja populismin tutkija Emilia Palonen kertoi mellakoiden johtuneen osaltaan mm. korona-ahdistuksesta. Iltasanomien uutisissa lainatun imaamin mukaan kyse ei ollut muslimien mellakoista. Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen ei hyväksy selityksiä suoralta kädeltä:

– Täyttä potaskaa! Muslimit ovat mellakoineet ennen koronaa ja tulevat mellakoimaan, vaikka korona vielä joskus loppuisi. Aivan kuin Tanskan Muhammed-pilakuvista seuranneissa mellakoissa, kyse on muslimien herkkähipiäisyydestä islamkritiikkiin, Rantanen jyrähtää.

Rantasen mukaan Perussuomalaisten kritiikki tehottoman kotouttamisen ja tietyiltä alueilta tulevan maahanmuuton haitallisuudesta on kaikunut kuuroille korville:

– Perussuomalaiset ovat tuoneet esiin maahanmuuton haittoja jo ainakin 20 vuotta, mutta mitään ei ole otettu opiksi. Ruotsia on pidetty kotouttamisen mallimaana, mutta myös Suomessa pitää viimeistään nyt tunnustaa tosiasiat, että kotouttamiseen käytetyt miljardit ovat hukkaan heitettyä rahaa, Rantanen sanoo.

Rantanen näkee, että Malmö on varoittava esimerkki myös Suomelle:

– Malmön tilanne todistaa jälleen kerran, että näin laaja maahanmuutto täysin erilaisesta maasta ja yhteiskuntajärjestelmästä ei toimi. Etenkään jos vastaanottava yhteiskunta ei vaadi tulijoilta mitään, jolloin arvomaailma, asenteet ja käytös seuraavat mukana uuteen maahan, Rantanen summaa.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ollaan sysäämässä miljoonia euroja, jopa tällaisena aikana, kun uusia turvapaikanhakijoita tulee vähemmän koronan seurauksena. Asia käy ilmi valtiovarainministeriöstä valmistuneesta budjettiehdotuksesta.

Meillä on tärkeämpiäkin kohteita, jotka suorastaan huutavat rahoitusta. Samalla rahalla saisi esimerkiksi keliakiakorvauksen takaisin, tuettua ruoka-apujärjestelmiä, panostettua koululaisten mielenterveyshankkeeseen tai korvattua diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet pienituloisille. Nämä ovat arvovalintoja.

Olen saanut palautetta siitä, miten oikeusaputoimistot ovat jo nyt ruuhkautuneita ja avustajan saaminen on hankalaa. Kun rahoitus suunnataan suoraan maahanmuuttajien asioihin, oikeusavustajien työpöydille tulee nimenomaan näitä maahanmuuttajien asioita ja taas kantasuomalaiset joutuvat siirtymään sivuun odottamaan.

Ulkomaalaisasiat pidentää jatkossa entistä enemmän muiden asioiden käsittelyaikoja

Esityksestä käy ilmi, että turvapaikanhakijoiden odotusajat ovat olleet muita lyhyempiä ja tulevaisuudessa ero tulee kasvamaan. Vuonna 2019 ulkomaalaisasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli noin 5 kuukautta, kun taas muissa asioissa yli 9 kuukautta. Tulevaisuudessa tämä ero tulee vain kasvamaan, sillä vuoden 2021 arvion mukaan ulkomaalaisasiat tulee kestämään keskimäärin 6 kuukautta siinä missä muut asiat jopa 11 kuukautta.

Hallintotuomioistuimien ruuhkautumista on pyritty ratkaisemaan lappaamalla niihin lisää ja lisää ulkomaalaisasioihin korvamerkittyä rahaa. Valtavasta asiamäärästä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kaikista käsiteltävistä asioista jopa puolet on ulkomaalaisasioita. Puolet asioista on siis veroasioita, sote-asioita, kuten lastensuojeluun, toimeentulotukeen, vammaistukeen ja muita asioita, kuten ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioita sekä viranomaismaksuihin ja elinkeinon harjoittamiseen liittyviä viranomaispäätöksiä, ja puolet pelkästään ulkomaalaisasioita. Tapausten määrä on siis valtava.

Miksei vastaavaa korvamerkittyä rahaa löydy muihin asioihin? Haluisinpa nähdä vastaavan korvamerkityn rahan esimerkiksi lastenhuolto- ja tapaamisriita- sekä huostaanottoasioissa. Jälleen kerran arvovalintoja.

Ruuhkat eivät purkaudu syöttämällä rahaa lisää ja lisää. Ulkomaalaisasioiden ruuhkan purkaminen pitäisi ehdottomasti aloittaa sieltä mistä ruuhkat syntyvätkin – turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädännöstä. Kun turvapaikanhakijoiden määrä vähenee ja kielteisen päätöksen saaneet poistetaan pikaisesti maasta, vapautuu resursseja meidän omien kansalaistemme asioiden käsittelyyn.

Leena Meri
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
050 513 2330

—

TIEDOTE 14.8.2020

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli keskiviikkona valtiovarainministeriön esitystä vuoden 2021 talousarvioksi.

”Hallituksen rahankäyttö on täysin edesvastuutonta. Budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen ja valtionvelan arvioidaan nousevan 132 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa. Tänä vuonna budjetin alijäämä on noin 19 miljardia euroa. Hallitus velkaannuttaa Suomen holtittomasti ja jättää jälkipolvien maksettavaksi mittavat velat”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Kehitysyhteistyöhön käytetään melkein 1,2 miljardia euroa ja kehitysapuun tehdään yli 25 miljoonan euron ”tasokorotus” samaan aikaan, kun Suomen oma talous sakkaa.

”Korona sysäsi Suomen taantumaan, mutta kehitysapua nostetaan silti. Samaan aikaan lämmityspolttoaineiden veroja korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Tämä iskee etenkin öljylämmitteisissä taloissa asuviin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa muuhun lämmitysmuotoon. Tämä yhdistettynä liikennepolttoaineiden veronkorotukseen nostaa haja-asutusalueiden asukkaiden kulut pilviin. Ensin rahastetaan liikkumisella ja nyt isketään vielä asumiseenkin. Ilmeisesti keskustalle ei ole kovin tärkeää pitää maaseutua asuttuna”, Antikainen pohtii.

Taantumasta huolimatta rahaa riittää jaettavaksi entistäkin suurempia summia niin muille EU-maille kuin sekä kehitysapuun että kehitysyhteistyöhön.

”Ensin neuvoteltiin Suomelle historiallisen huono EU-tukipaketti ja nyt laitetaan lisää rahaa kehitysapuun ja kehitysyhteistyöhön samalla, kun suomalaisten työssäkäyntiä ja asumista verotetaan kuoliaaksi. Kehitysapua korotetaan 25 miljoonalla eurolla ja kehitysyhteistyöhön on varattu 164 miljoonan euron korotus. On käsittämätöntä, että rahaa syydetään ulkomaille, vaikka oman maan talous on kuralla. Hallituksen prioriteetit ovat täysin pielessä”, Antikainen ihmettelee.

Ennusteiden perusteella Suomi kuuluu EU-maista niihin, jotka elpyvät taantumasta hitaimmin.

”Valtio velkaantuu ja suomalaisten kulut kasvavat, mutta kehitysapua jaetaan auliisi suoraan avunsaajamaiden korruptoituneiden virkamiesten taskuihin. Rahanjako maailmanparantamisen hengessä on punavihreälle hallitukselle itseisarvo, maksajilta ei kysytä mitään. Tässä taloudellisessa tilanteessa Suomen on ensisijaisesti pidettävä oma taloutensa kunnossa, koska muuten Suomi on tulevaisuudessa kehitysmaa, jonka täytyy kerjätä kehitysapua muilta mailta”, Antikainen varoittaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 12.8.2020

Vihreiden ministeriryhmän linjaus 80 000 työperäisen maahanmuuttajan houkuttelemisesta Suomeen kestävyysvajetta paikkaamaan herättää ihmetystä kansan keskuudessa.

”Puheet uusista veronmaksajista ja riittävästä määrästä työntekijöitä näyttäytyvät erikoisessa valossa koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin ja lomautusten keskellä. Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuun työllisyyskatsaus kertoi, kuinka Suomessa on tällä hetkellä 416 900 työtöntä työnhakijaa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.

Tavoite mittavan massamaahanmuuton käynnistämisestä juuri, kun Suomen talous sakkaa pahasti, herättää monia kysymyksiä taustalla vaikuttavista motiiveista.

”Suomessa on jo ennestään yli 40 000 työtöntä ulkomaan kansalaista ja vihreät haluavat vielä 80 000 lisää työperäisen maahanmuuton varjolla. Mistä he aikovat taikoa lisää työpaikkoja, kun niitä ei riitä maassa olevillekaan, suomalaisista puhumattakaan? Suomen sosiaaliturva on taloudellisesti jo äärirajoillaan. Vihreiden maailmanpelastusfantasiat ja haihattelut heikentävät huoltosuhdetta entisestään. Tavoitteena lienee uusien äänestäjien houkuttelu hyvällä sosiaaliturvalla samalla, kun vanhat pakenevat muiden puolueiden riveihin”, Antikainen pohtii.

Vihreä politiikka tarkoittaisi toteutuessaan kylmää kyytiä kantasuomalaisille.

”Samaan aikaan massamaahanmuuton kanssa vihreä politiikka heikentäisi suomalaisten työttömien, eläkeläisten ja asutuskeskusten ulkopuolella asuvien toimeentuloa merkittävästi. Työllisyyden parantamiseksi vihreät esittävät myös muun muassa eläkeputken poistoa, mikä leikkaisi iäkkäiden pitkäaikaistyöttömien oikeutta ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviin. Ilmastotoimia puolue haluaa vauhdittaa korottamalla lämmityspolttoaineiden veroja sekä ruuhkamaksujen käyttöönotolla. Kurjistetaan suomalaisten elämä ja taataan työttömille maahanmuuttajille kissanpäivät, tämäkö on vihreiden tavoite?”, Antikainen ihmettelee.

Se, kenen osalta ja miten vihreät haluavat puolittaa köyhyyden, jää myös epäselväksi.

”Vihreiden tavoitteena on köyhyyden puolittaminen samalla, kun nostetaan veroja ja vaaditaan ruuhkamaksuja. Pienituloisten aseman heikentämiselläkö köyhyyttä olisi tarkoitus vähentää? Vihreiden tavoittelemassa Suomessa työnteko ei ole kannattavaa ja erityisesti maaseudun asukkaat joutuvat maksamaan kalliin hinnan vihreän ideologian laskuna”, Antikainen tiivistää ongelman.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 11.8.2020

Riskialueilta Suomeen palanneiden henkilöiden on tähän saakka oletettu noudattavan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenisuositusta. Jatkossa suosituksen sijaan käytössä on määräys, jolloin karanteenia rikkovat voidaan tuomita tartuntatautilain mukaiseen terveydensuojelurikkomukseen. Suomen rikoslain mukaisesti rangaistukseksi voidaan määrätä sakkoja tai jopa kolme kuukautta vankeutta. Tiukempi karanteenimääräys otetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salmisen mukaan käyttöön, koska omaehtoista karanteenia ei ole otettu ulkomailta saapuvien keskuudessa riittävän vakavasti.

Viime viikkoina päivittäisten uusien tartuntojen määrä on lähtenyt jälleen nousuun ja valtaosa uusista tartunnoista on kerrottu tulleen Suomeen rajojen ulkopuolelta. Maanantai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi pakkoperusteisten koronatoimien alkavan rajoilla ja satamissa mahdollisimman pian.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on nostanut karanteenia koskevia kysymyksiä esille pitkin kevättä. Hän jätti muun muassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle, jossa kysyttiin karanteenin rikkomisesta annettavien sanktioiden perään.

– Olen yrittänyt herätellä hallitusta useamman kerran näistä karanteenia koskevista ohjeista ja määräyksistä sekä laiminlyönnin seuraamuksista jo maaliskuusta lähtien. Karanteenin rikkomisesta seuraavat tiukat sanktiot eivät ole eilen ministeriön keksimiä, vaan ne ovat olleet lain mukaan mahdollisia ottaa käyttöön koko ajan. Sanktioita ei ole kuitenkaan nostettu pyynnöistä huolimatta kertaakaan ennen tätä esille. Miksi hallitus herää pakkokaranteeniinkin vasta nyt?

Välinpitämättömyydellä kova hinta

Juvonen pitää täysin käsittämättömänä uutisia tartunnoista ja altistumisista, joissa henkilö on osallistunut tilaisuuteen tai yleisötapahtumaan, vaikka hänellä on ollut jo koronan oireita tai hän on juuri palannut matkalta. – On aika laittaa kova kovaa vastaan ja ne ajattelemattomat ja välinpitämättömät ihmiset, jotka piutpaut viittaavat karanteenille muita altistaen, saavat sanktionsa. Ravintoloita on jopa suljettu ja henkilökuntia asetettu karanteeniin, kun hiljattain ulkomailta saapuneella asiakkaalla on todettu koronavirustartunta, mutta henkilö on jo tässä välissä ehtinyt illallistaa ravintolassa pitkän kaavan kautta. Tällaisella vaarallisella välinpitämättömyydellä on monin tavoin kova hinta.

– Karanteenin merkityksestä taudin hallinnassa olisi tullut pitää ääntä pandemian alusta saakka ja ministeriön olisi pitänyt jo tuolloin saattaa yleisesti tietoon, että mikäli rikkoo karanteenimääräystä ja altistaa lukuisia ihmisiä tarttuvalle taudille, on siitä seuraamuksia.

– Nyt näyttää siltä, että myös tämä toinen aalto on päässyt yllättämään sekä päättäjät että näitä päätöksiä pohjustavat asiantuntijat. Koronavirusepidemian annettiin jo ensimmäisessä aallossa levitä matkailijoiden mukana ympäri maata täysin rajoituksetta. Tätä myös hallitus on myöhemmin pahoitellut. Nyt se kuitenkin annettiin tapahtua vielä toistamiseen.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 5311 108

TIEDOTE 7.8.2020

Heinäkuun lopussa kerrottiin harvinaista SMA-lihassairautta sairastavasta 5-vuotiaasta Roopesta, joka ei saa sairauden etenemistä hidastavaa lääkehoitoa Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston tiukkojen suositusten vuoksi. Roopen äiti Siru Heikkinen kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että neurologit kyllä puoltavat lääkehoitoa, mutta nykyisten kriteerien perusteella sitä ei anneta. Sen sijaan avuksi oli ehdotettu ulkomaille muuttoa, sillä monet muut maat tarjoavat hoitoa kaikille SMA-potilaille. Suomessa hoitoa tarjotaan ainoastaan alaikäisille kahta vaikeinta tautityyppiä sairastaville SMA-potilaille, vaikka hoidon on todettu hyödyttävän lähes kaikkia potilasryhmiä. Roope sairastaa taudin lievintä muotoa ja on siten rajattu hoidon ulkopuolelle.

”Usein sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, mutta SMA-potilaiden kohdalla näin ei todellakaan ole. Lääkärit noudattavat palveluvalikoimaneuvoston suosituksia siitä huolimatta, että lääkehoidon on osoitettu auttavan useimpia potilaita tautityypistä riippumatta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus on otettava uudelleen tarkasteluun”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

SMA eli spinaalinen lihasatrofia on harvinainen perinnöllinen sairaus, joka edetessään heikentää potilaan liikuntakykyä huomattavasti. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston arvion mukaan Suomessa potilaita on noin 180. Sairaus jaetaan vaikeusasteen perusteella kolmeen tyyppiin, joista kaksi ensimmäistä todetaan jo alle 18 kuukauden iässä. Sairauden edetessä potilaan liikehermosolut lakkaavat välittämästä viestejä selkäytimestä lihaksiin, mikä johtaa niiden surkastumiseen. Sairauden hoitoon on kehitetty nusinerseeni-lääke, jota myydään Suomessa kauppanimellä Spinraza. Lääke sai Suomessa myyntiluvan 1.7.2017, mutta Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen vuoksi sitä ei tarjota julkisessa terveydenhuollossa kaikille potilaille. Lääke ylläpitää SMA-potilaiden kykyä tuottaa liikehermosolujen tarvitsemaa SMN-proteiinia ja siten voi jopa pysäyttää taudin etenemisen. Suomessa kompastuskivenä on lääkkeen korkea hinta, sillä yhden annoksen arvioidaan maksavan noin 83 000 euroa. Lääkealan turvallisuusvirasto Fimean vuonna 2017 tekemän arvion mukaan yhden potilaan hoito maksaisi noin 250 000 euroa vuodessa.

”Suurin osa Euroopan maista tarjoaa hoitoa kaikille SMA-potilaille iästä ja tautityypistä riippumatta, mutta Suomessa vedotaan hintaan. On irvokasta rajoittaa elämänlaatua ja liikuntakykyä ylläpitävää lääkehoitoa sen aiheuttaminen kustannusten perusteella samalla kun syydetään miljardikaupalla tukea ulkomaille. Omien kansalaisten hyvinvoinnin tulee olla etusijalla. Lääkehoito on kiistatta kallista, mutta niin on myös hoidotta jäävien SMA-potilaiden kokema tuska menetetystä liikuntakyvystä. On erittäin kyseenalaista asettaa rahallinen arvo ihmisten elämänlaadulle ja liikuntakyvylle, kun toimiva lääke olisi saatavilla, ja siksi olenkin jättänyt kirjallisen kysymyksen SMA-potilaiden epätasa-arvoisesta kohtelusta lääkehoidon suhteen”, Antikainen kertoo.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Tiedote 28.7.2020

Polttoainevero nousee elokuun ensimmäinen päivä. Bensiini kallistuu tuolloin noin 6.3 senttiä litralta ja diesel noin 6.9 senttiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan, kun autoilun hintalappu nousee jälleen kerran.

-Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet bensan hinnankorotuksia, mutta se ei tunnu hillitsevän tippaakaan hallituksen intoa nostaa autoilun kustannuksia, Elomaa päivittelee.

Elomaa näkee punavihreän hallituksen päättämät polttoaineveronkorotukset kohtuuttomina ja vaikutukset laajoina.

-Nyt toteutettava uudistus vaikuttaa yksityisautoilijoiden lisäksi laajalla rintamalla kuljetusalan yrittäjiin. Kun yrittäjien kustannukset nousevat, näkyy muutos kuljetusten ja tavaranjakelun hinnoissa. Polttoaineen hinnankorotukset iskevät pahasti myös maanviljelyyn. Nämä ovat seurauksia, jotka koskettavat myös niitä suomalaisia, jotka eivät itse autoile, Elomaa pohtii.

Koronan myötä talouden kokonaistilanne on synkkä. Yksityishenkilöillä ja yrittäjillä on tiukkaa ja Elomaa katsoo polttoaineveron noston osuvan äärimmäisen huonoon saumaan.

-En voi käsittää miten talouden elvyttämisestä ja yritysten pelastamisesta sekä tavallisten suomalaisten tukemisesta puhuvat ministerit antavat tämän riistoveronkorotuksen tulla voimaan, Elomaa hämmästelee.

Suomessa autoilun kustannukset ovat kansainvälisessä vertailussa todella korkeat ja samanaikaisesti pitkien välimatkojen takia autoilu on monille välttämätön osa arkea.

-Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat tietysti tärkeitä, mutta suomalaiset autoilijat eivät voi kantaa siitä vastuuta kohtuuttomasti. Todellisuus Suomen kaltaisessa maassa on se, että tavara ja ihmiset kulkevat kumipyörillä. Eikö riitä, että meillä on tiet kuoppaisia ja sillat huonossa kunnossa? Silti pitää polttoaineen hintaa korottaa. Ja nämä miljoonien ratikkahankkeet helpottavat vain pienen ihmisjoukon elämää, päivittelee Elomaa.

-Nyt pitäisi ajatella niitä miljoonia suomalaisia, joille auto on välttämätön arjen toimivuuden kannalta sekä suurta joukkoa kuljetusalan yrittäjiä, jotka ovat koronan takia jo entuudestaan kovissa vaikeuksissa, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

TIEDOTE 24.7.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) kieltäytymistä valtioneuvoston tiedonannon antamisesta liittyen EU:n elvytysrahastoon.

”Pääministeri ilmoitti Twitterissä olevansa aina käytettävissä EU-asioissa, mutta kieltäytyy kuitenkin antamasta valtioneuvoston tiedonantoa koskien juuri päättyneitä elvytysrahastoneuvotteluita. Ehkä pääministeri itsekin on julkisuudessa käydyn keskustelun ja asiantuntijoiden kritiikin perusteella ymmärtänyt, ettei neuvottelutulos ollut Suomen osalta kovinkaan onnistunut”, Antikainen pohtii.

Marinin toiminnan lisäksi Antikainen ihmettelee eduskunnan puhemies Anu Vehviläisen (kesk.) vastentahtoisuutta eduskunnan koollekutsumisessa.

”Puhemies Vehviläinen ilmoitti varsin nopeasti kantanaan, että asia ei juuri nyt vaadi kiireellisiä päätöksiä eduskunnalta, vaan käsitellään vasta syksyllä. Onko todella näin, ettei yli kolmen miljardin euron suomalaisten verorahoja lahjoittaminen ulkomaille tai 13 miljardin euron takausvastuisiin sitoutuminen perustuslakivaliokunnan kannan vastaisesti ole sellainen asia, joka vaatisi kiireellistä huomiota eduskunnalta?”, Antikainen ihmettelee.

Sekä kansallisen edun sivuuttanut Suomen strategia neuvotteluissa että perustuslakivaliokunnan kannan sivuuttaminen ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä sekä kansalaisilta että lainoppineilta.

”Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati torstaina puhemiestä kutsumaan eduskunta koolle, mutta pääministeri ei halua vastata eduskunnan kysymyksiin ja puhemies suojelee hallitusta sen sijaan, että antaisi eduskunnalle mahdollisuuden hoitaa tehtäväänsä. Koska pääministeri ei suostu antamaan valtioneuvoston tiedonantoa, olen jättänyt hänen vastattavakseen kirjallisen kysymyksen asiasta. Tarvitsemme vastauksia, emme piileskelyä ja salailua. Pääministeri luonnehtii neuvottelutulosta onnistuneeksi, muttei halua saapua eduskunnan kuultavaksi asiaan liittyen. Mitä neuvotteluista on jätetty kertomatta?”, Antikainen kysyy.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien valtioneuvoston tiedotuspolitiikkaa EU:n elvytysrahaston suhteen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 23.7.2020

Vastikään päättyneet neuvottelut EU:n elvytysrahastosta ovat kohdanneet kovaa kritiikkiä Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että pääministeri Sanna Marin (sd.) ei käytä istuntotaukoa piileskelyyn, vaan tulee vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin.

”Suomea neuvotteluissa edustanut pääministeri Marin luonnehti lopputulosta onnistuneeksi, vaikka useat asiantuntijat pitävät sopimusta Suomen kannalta epäedullisena. Perustuslakivaliokunta suhtautui lausunnossaan kielteisesti velkapainotteiseen tukeen ja esitti huolensa Suomen budjettisuvereniteetista. Huomionarvoista asiassa on se, että sekä pääministeri että pääministerille neuvottelumandaatin antanut suuri valiokunta hallituspuolueiden enemmistöllä sivuuttivat perustuslakivaliokunnan kannan koskien elvytysrahastoa. Nyt ei ole piileskelyn aika, vaan nyt on vastausten aika”, Antikainen vaatii.

Erityisen outoa on se, että pääministeri on yrittänyt julkisuudessa selittää voitoksi ja nettomaksuaseman pienentymiseksi sen tosiseikan, että Suomen EU-jäsenmaksut kasvavat yli 600 miljoonalla eurolla.

”Pääministeri Marin on antanut julkisuuteen erikoisia lausuntoja, joissa vääristellään neuvottelutuloksen käytännön merkitystä. Todellisuudessa saimme neuvotteluissa lisää maksettavaa, takausvastuita ja vuosikymmenien velkavankeuden. Ilmeisesti hallitus katsoo, ettei Suomen valtiontaloudella tai perustuslakivaliokunnan mielipiteellä ole suurtakaan merkitystä, kunhan pysytään EU:n mallioppilaina”, Antikainen ihmettelee.

Neuvotteluiden tuloksena elvytyspaketin 750 miljardia euroa muuttuu aiempaa esitystä lainapainotteisemmaksi. Uuden esityksen mukaan lainaa on jaossa 360 miljardia euroa ja avustuksia 390 miljardia euroa.

”Muutos oli kokonaisuuden kannalta lähinnä kosmeettinen. Perustuslakivaliokunta piti velaksi rahoitettuja avustuksia erittäin ongelmallisina ja katsoi, että elpymisrahaston hyväksyminen muuttaisi sekä omista varoista päättämistä että EU:n luonnetta perustavanluonteisella tavalla. Marin jätti huomioimatta perustuslakivaliokunnan kannan ja hyväksyi allekirjoituksellaan Suomelle 13 miljardin kokonaisvastuun, joka ei sido pelkästään hänen omaa hallitustaan, vaan ulottuu seuraavan yhdeksän eduskuntakauden mittaiselle ajanjaksolle. Tämä oli äärimmäisen vastuuton ja kevytmielinen päätös”, Antikainen moittii.

Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) jättää pääministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ”Pääministerin toiminnasta EU:n hätärahoituspakettineuvotteluissa”:

”Taloutensa huonosti hoitaneille maille jaetaan miljardeja euroja vastikkeetonta tukea. Italiassa viranomaiset ovat jo varoittaneet tukirahojen päätymisestä järjestäytyneen rikollisuuden käsiin, mutta sehän ei tahtia näytä haittaavan. Koko tukipaketti olisi pitänyt hylätä heti alkuunsa. Nyt ei ole mitään takeita siitä, että tukia saavat valtiot tekisivät korjausliikkeen oman taloudenpitonsa suhteen. Tukien saajat eivät joudu korottamaan omia, matalia verojaan, mutta suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan entistä kovempia veroja auttaakseen kevytmielisesti velkaantuneita Etelä-Euroopan maita. Marin hyväksyi allekirjoituksellaan järjestelyn, jossa Suomesta tehdään koko EU:n sosiaalitoimisto”, Antikainen kiteyttää.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 17.7.2020

Eduskunnan suuri valiokunta päätti torstaina Suomen kannasta EU:n elvytysrahaston suhteen. Tavoitteena on esiteltyä pienempi ja lainapainotteisempi paketti.

”Kun EU-johtajat neuvottelevat paketista perjantaina Brysselissä, pääministeri Sanna Marinin (sd.) pitäisi ymmärtää, että hänen tehtävänsä on valvoa Suomen etua. Hänen tehtävänsä ei ole valvoa Italian, Ranskan tai saksalaisten pankkien etua. Niillä riittää kyllä edunvalvojia muutenkin. Typerintä on, ettei Suomi liittoutunut neuvotteluissa Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa. Yksin neuvotteluasema on erittäin heikko ja todennäköistä on, että tällä taktiikalla mainitut neljä maata saavat myönnytyksiä, joita Suomi ei saa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Sekä hallitus että suuren valiokunnan enemmistö pitävät pakettia Suomelle tarpeellisena. Kriittisimmin asiaan suhtautuvat perussuomalaiset sekä kristillisdemokraatit.

”Perussuomalaiset esittivät koko paketin hylkäämistä epäedullisena Suomelle. Hallituspuolueiden edustajat ovat esittäneet, että paketti ja rahan syytäminen Etelä-Eurooppaan on välttämätöntä Suomen vientiteollisuuden pelastamiseksi. On naiivia kuvitella, että avustettavat maat käyttäisivät saamansa rahat tilaamalla tuotteita Suomesta. Jos tarkoituksena on nimenomaan suomalaisten yritysten pelastaminen, Suomen kannattaisi ennemmin tukea näitä yrityksiä suoraan, niin kaikki raha tulisi Suomen eduksi”, Antikainen ihmettelee.

Eduskunta äänestää rahastosta syksyllä, mikäli elvytyspaketista syntyy sopu. Elvytysrahasto lisäisi Suomen saamisia EU:lta, mutta kasvattaisi myös vastuita.

”Suomi saa ehdotettuun hätärahoituspakettiin maksamistaan rahoista takaisin erittäin vähän. Nyt meille on tiedossa pelkkä maksajan rooli. Emme ole saamapuolella, jos maksamme kymmenen miljardia siitä, että saamme miljardin takaisin. Suomen on uskallettava sanoa ei epäedullisille sopimuksille. Sopu ei todellakaan ole vuosikymmenien velkavankeuden arvoista. Muiden maiden heikon taloudenhoidon seuraukset eivät ole Suomen vastuulla ja Suomen ainoa tavoite tulee olla suomalaisten pelastaminen, ei konkurssikypsän euroalueen tai eurovaluutan pelastaminen”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

Perussuomalaiset Naiset vaatii, ettei Suomen länsirajaa avata Ruotsiin pitkään aikaan koronatilanteen vuoksi. Tällä hetkellä rajarajoitukset ovat voimassa 14.7. saakka ja niitä tulee naisjärjestön mukaan jatkaa. Ruotsi on Euroopan pahimpia koronapesäkkeitä ja virus on levinnyt koko maahan. Viime aikoina korona on iskenyt Pohjois-Ruotsiin, joka hehkuu koronakartalla punaisena.

Länsi-Pohja otti osansa Ruotsin tilanteesta koronaepidemian alkuaikoina, kun virus levisi Ruotsista. Sittemmin tilanne Pohjois-Suomessa on rauhoittunut. Ruotsin puolella Jällivaaran alueella tilanne kuitenkin vain pahenee, ja alueella on jopa kolminkertainen määrä tartuntoja muuhun Ruotsiin verrattuna. Koko Suomessa on raportoitu tällä hetkellä 328 koronakuolemaa, kun Ruotsissa niitä on yli 5300.

– Tässä kohtaa ihmisten terveyden suojelu menee kaupan ja mukavuuden edelle. Vain välttämätön rajaliikenne tulee sallia. Ruotsin rajan matkustusrajoituksia on siis syytä jatkaa ainakin pari kuukautta ja tarkkailla tilannetta.

Suomen tilanteeseen naisjärjestö on tyytyväinen ja siksi toivoo, ettei nyt tilanteen rauhoituttua omilla toimilla aiheuteta uutta aaltoa.

TIEDOTE 22.6.2020

Perussuomalaiset Naiset vaatii hallitukselta välittömiä toimia virkavaltaa kohdistuvan väkivallan ja vandalismin kitkemiseksi. Juhannuksena tapahtunut Hietaniemen nuorisomellakka, jossa poliisia kivitettiin, ja ammuttiin ilotulitteilla, on tuttu näky Ruotsista. Vaikka poliisien määrä on Ruotsissa jopa nelinkertainen Suomeen verrattuna, poliisi on länsinaapurissa helisemässä lähinnä maahanmuuttajalähiöiden väkivaltarikollisuuden kanssa.

– Rangaistusasteikkoa virkavaltaa vastaan kohdentuvasta väkivallasta on hilattava ylöspäin nopeasti. Tämä ei toki yksin ratkaise ongelmia, perussuomalaisten naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

– Suurin ongelma on asenteissa. Vihervasemmistolainen eliitti hiljaisesti hyväksyy toiminnan ja mielipiteet, jotka johtavat virkavaltavastaisiin asenteisiin. Jo vuonna 2011 Li Andersson ja Sanna Marin olivat Ylen väittelyssä puolustamassa syitä poliittiseen väkivaltaan, vaikka itse väkivallan tuomitsivatkin, Elomaa huomauttaa.

Asenteet auktoriteetteja kohtaan kovenevat
Vasemmistonuoret vaati viime viikolla Black lives matter -liikkeen jälkimainingeissa muun muassa Mannerheimin patsaan poistamista Helsingin keskustasta. Epäselväksi jää, miten vasemmiston tavoite liittyy Yhdysvalloista lähteneeseen liikkeeseen. Varttuneempi ja päättävissä asemissa oleva poliittinen vasemmisto on ollut asiasta hiljaa.

– Nimenomaan tämä hiljainen hyväksyntä on myrkkyä. Mannerheim oli auktoriteetti, jonka johdolla Suomi säilyi itsenäisenä. Joko vasemmistonuoret eivät käy kouluja tai he oppivat pimeät asenteensa isänmaata ja auktoriteetteja vastaan esimerkistä. Veikkaan jälkimmäistä, perussuomalaisten naisten varapuheenjohtaja Sari Henriksson arvioi.

– Poliitikon on vaikea puuttua kasvatukseen ja asenteisiin muuten kuin esimerkillä. Poliiseja tulee kouluttaa ja palkata lisää sekä lakeja vandalismin ja virkavallan väkivaltaisen vastustamisen suhteen kiristää, mutta suurin vastuu on esimerkin näyttäjissä, järjestön 2. varapuheenjohtaja Eila Aavakare korostaa.

– Toivommekin, että myös suomalainen vasemmisto ymmärtää sitä näyttää, eikä ole vain hiljaa, saati selittele syitä, 3. varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki lisää.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa, 050 5120 806
Sari Henriksson, 040 5959 202
Eila Aavakare, 044 2730 610
Auli Kangasmäki, 040 5569 159

TIEDOTE 15.6.2020

Toiveet SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen lupaamasta vappusatasesta kuivuivat lopullisesti kokoon pääministeri Sanna Marinin (sd.) kerrottua Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, ettei riittäviä määrärahoja ole. Vuonna 2018 Rinne lupasi vappupuheessaan alle 1400 euron eläkettä saaville sadan euron korotuksen, minkä uskotaan vaikuttaneen puolueen menestykseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Rinne valittiin pääministeriksi, mutta joutui eroamaan jo joulukuussa 2019 Postin omistajaohjauksen sotkujen vuoksi.

”Ennen vaaleja Rinne lupasi vappusatasen ja Kiuru hoitajamitoituksen lisäämisen vanhuspalvelulakiin yhdellä lauseella. Kumpaakaan ei ole näkynyt eikä kuulunut. Määrärahojen puutteeseen vedotaan jatkuvasti, vaikka kehitysapuun löytyy satoja miljoonia euroja. Pelkästään tänä vuonna kehitysapuun on budjetoitu miljardi euroa samalla kun vanhukset ja hoitajat kärsivät terveydenhuollon resurssipulasta ja pienituloiset eläkeläiset seisovat leipäjonoissa”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Yle arvioi vuonna 2018 että vappusatasen kohderyhmässä olisi jopa 700 000 eläkkeensaajaa. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden arviot eläkeuudistuksen kustannuksesta vaihtelevat 300 miljoonasta eurosta jopa miljardiin. Rinne itse arvioi hinnaksi noin 500 miljoonaa euroa.

”Vappusataseen ei riitä rahaa, mutta oman taloudenpitonsa sotkeneita euromaita voidaan kyllä lähteä pelastamaan miljardeilla euroilla. Hallituksen prioriteetit ovat täysin hukassa. Oma kansa näyttää jääneen maailmanpelastuksen jalkoihin”, Antikainen toteaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

Tiedote 10.6.2020

Hallituksen 5.6.2020 eduskunnalle antama vuoden neljäs lisätalousarvioesitys lisää valtion menoja siten, että nettolainanotto nousee kuluvana vuonna 18,8 miljardiin euroon. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan voimakkaasti, työllisyys heikkenee, työttömyys lisääntyy ja lomautukset jatkuvat. Kokonaiskuva julkisen talouden tilasta on perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvosen mukaan pysäyttävä.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhoitomenojen nopea kasvu kiristää entisestään kuntien taloutta ja vaikeuttaa jo peruspalveluiden järjestämistä. Myös koronakriisistä ja siihen varautumisesta aiheutunut patoutunut palvelutarve on hoitojonoissa odottamassa jatkotoimia. – Kiireettömiä aikoja on siirretty ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on olleet ”korona-horroksessa” koko kevään ajan, kun epidemiaan on varauduttu. Nyt näitä hoitojonoja on alettava purkaa ja se tulee vaatimaan paljon resursseja, Juvonen sanoo.

Velanottoa ja tulevia veronkiristyksiä

Velkaa otetaan ja sitä käytetään. Juvosen mielestä vaikuttaa siltä, että velan otolle ja sen jakamiselle ei nyt ole rajoja. Rahaa kauhotaan eri suuntiin, mutta suunnitelmallisuus ja logiikka uupuu. – Hallituksen tulisi nyt pian huomata, että vaikka velka on näennäisen halpaa, niin sitä ei enää voi ottaa kuin aidosti kannattaviin sijoituksiin. Toiminta vaikuttaa hyvin lyhytnäköiseltä ja tyyli laahata asioiden perässä jatkuu

– Suomi on nyt, jos koskaan, todellisen priorisoinnin edessä. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulee pidättäytyä ja kaikki toissijaiset toimet lopettaa. Syksyn budjettiriiheen on löydyttävä kasa aidosti vaikuttavia toimenpiteitä, joilla taloutta lähdetään tasapainottamaan. Toimien on oltava tänä aikana korostuneesti kotimaista tuotantoa ja työvoimaa suosivia ja kansallisen etumme mukaisia. Kansalaisten oikeudentajun rajat tulevat helposti vastaan ja silloin lupaukset punnitaan ja kokonaiskuva selviää, Juvonen huomauttaa.

– Nyt tulisi olla selvä näkymä siitä, millä toimin koronasta aiheutunutta laskua lähdetään maksamaan. Hallituksen tulisi päättää kuntataloutta tukevista toimenpiteistä jo ennen syksyä. Laskua ei saa maksattaa eläkeläisillä, vanhustenhoidossa, omaishoidossa, eikä saattohoidossa ja hoitajamitoitus on saatettava maaliin. Velkaraha on priorisoitava oikeudenmukaisesti, eikä valtavalla velanotolla tule ”ostaa” seuraavien gallupien tuloksia tai vaalivoittoja.

Koronan toinen aalto

– Myös suunnitelmat sen varalta, että koronavirusepidemian toinen aalto syksyllä Suomea kohtaa, tulisi olla jo pitkällä. Eri skenaarioihin on syytä olla varautunut ja vahingoista viisastunut. Koronaviruksen aiheuttamalla uudella aallolla olisi jälleen hyvin merkittäviä vaikutuksia Suomen talouskehitykseen ja julkisiin menoihin. Näihin tulee varautua huolellisesti juuri nyt, kun sekä valtiovalta että ihmiset itse alkavat purkaa rajoituksiaan kesää vasten.

Lisätietoja:
050 531 1108
Arja Juvonen (ps.)
Kansanedustaja

TIEDOTE 9.6.2020

Euroaluetta koettelee ennennäkemätön talouskriisi. Koronapandemia on syössyt Euroopan vakavaan taantumaan, joka kurittaa etenkin pahasti velkaantuneita euromaita.

”On huomattava, että kyseessä on kaksi eri asiaa: koronan vaikutukset jäsenmaiden talouteen sekä koronaa edeltänyt tilanne. Esimerkiksi Italian kohdalla velkaantuneisuus ei johdu koronakriisistä, vaan jo vuosia jatkuneesta holtittomasta taloudenpidosta ennen koronaa. Nyt nämä maat yrittävät saada paremmin asiansa hoitaneet maat maksumiehiksi koronakriisin varjolla”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Italiassa talouskriisi on lisännyt myös EU- ja eurovastaisuutta, koska maa kokee jääneensä yksin taloudellisten ongelmiensa kanssa.

”Italia on yksi euroalueen suurimmista talouksista velkaantuneisuudestaan huolimatta. Maan irtautuminen yhteisvaluutasta saattaisi johtaa koko euroalueen hajoamiseen. Yhteisvaluutan lisäksi maiden maksunvälitysjärjestelmät ovat voimakkaasti integroituneita. Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, jos euroalue hajoaa ja euromaat ottaisivat omat valuuttansa uudestaan käyttöön. Onko Suomi varautunut tähän skenaarioon: onko meillä valmius ottaa käyttöön oma valuutta sekä hoitaa tilisiirrot ja korttimaksut?”, Antikainen kysyy.

Euroopan komissio yrittää pelastaa tilannetta esittelemällään 750 miljardin euron pelastuspaketilla, josta 500 miljardia euroa on suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa.

”On huomattava, että vaikka Italiassa valtio on köyhä, yksittäiset kansalaiset eivät ole köyhiä. Jos valtio ei pysty sopeuttamaan menojaan, se voi itse kerätä niihin lisää veroja. Sen sijaan Suomen ei kuulu toimia myös toisen jäsenmaiden sosiaalitoimistona. Meidän ei pidä antaa senttiäkään talouttaan huonosti hoitaneille maille! Tällä menolla suomalaiset ovat hallituksen hyväksymässä velkavankeudessa maksamassa eteläeurooppalaisten velkoja vielä sukupolvien ajan. Tällaista perintöä ei missään nimessä saa jättää jälkipolville”, Antikainen vaatii.

Euroalueen voimakas integraatio näyttäytyy suomalaisten arjessa sekä yhteisvaluuttana että esimerkiksi maksunvälitysjärjestelmien kautta. Suomen Pankki lopetti maksuliikenteen käsittelyn eli clearingin marraskuussa 2013, minkä jälkeen siirryttiin euroalueen yhteiseen järjestelmään.

”Suomalaisten maksuliikenteen hoitava järjestelmä ei ole fyysisesti suomalaisten hallussa. Vakava häiriö maksunvälityksessä heijastuisi välittömästi miljoonien suomalaisten elämään ja halvaannuttaisi pahimmillaan elinkeinoelämän lähes täysin. Suomi tarvitsee ehdottomasti varajärjestelmän, jonka palvelinkeskukset sijaitsevat Suomen maaperällä. Käteisen käyttö vähenee vuosi vuodelta eivätkä kortit ja tilisiirrot toimi ilman verkkoyhteyksiä. Laaja verkkohyökkäys voisi pahimmillaan pysäyttää kotimaisen maksuliikenteen täysin. Tarvitsemme Suomeen valmiuden selvitä kotimaan maksuliikenteestä tarvittaessa omin voimin”, Antikainen painottaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt kirjalliset kysymykset koskien Suomen varautumista sekä euroalueen hajoamiseen että maksuliikenteen häiriöihin.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 8.6.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy poliisin osallistumisesta mielenosoituksiin kesken virkatehtävien. Kaksi vanhempaa konstaapelia kuvattiin Senaatintorin mielenosoituksessa keskiviikkona mielenosoittajien kylttien ja iskulauseiden kanssa.

– Luottamus poliisiin on kansalaisten keskuudessa korkealla. Suomessa poliisi on nähty puolueettomana virkamiehenä, jonka toiminta perustuu lakiin. Mielestäni ei ole soveliasta, että poliisi osallistuu virkapuvussa mielenosoitukseen riippumatta siitä, kuinka hyvästä asiasta on kysymys. Ne poliisit, jotka haluavat osallistua mielenilmauksiin, voivat tehdä sen siviilinä ilman virkapukua, Rantanen kertoo.

Senaatintorin mielenosoitukseen osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä. Koronavirustilanteen vuoksi tällä hetkellä yli 500 henkilön kokoontumiset ovat kokonaan kielletty. Poliisilta kesti kuitenkin yli tunti keskeyttää mielenosoitus.

– Peli olisi pitänyt viheltää heti poikki, kun selvisi, että osallistujia on liikaa. Kaikilla on oikeus osoittaa mieltä, mutta valitettavasti korona ei katso hyviä aikomuksia tarttuessaan, Rantanen sanoo.

Kirjallisessa kysymyksessään Rantanen tiedustelee, miten asiasta vastaava ministeri aikoo varmistaa, että jatkossa poliisi pidättäytyy osallistumasta mielenilmauksiin virkatehtävissä ollessaan.

– Poliisilla ei ole tarvetta tehdä politiikkaa virkatyössään. Ottaen huomioon sisäministeriön tilanteen, on aivan varmaa, että poliisin toimintaa kuitenkin politisoidaan tällä kaudella. Toivon lämpimästi, että suomalainen poliisi pysyy sellaisena kuin se on ja pitää leijonansa edelleen riippumattomana, arvostettuna ja kirkkaana, Rantanen päättää.

“Kirjallinen kysymys poliisin osallistumisesta mielenosoituksiin

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin Senaatintorilla järjestettiin 3.6.2020 klo 17 mielenosoitus, johon osallistui poliisin arvion mukaan yli 3 000 henkilöä. Mielenosoituksen taustalla oli muun muassa halu reagoida Yhdysvaltain tapahtumiin. Poliisi huomautti Twitterissä pian mielenosoituksen alkamisen jälkeen, että Senaatintorilla on enemmän ihmisiä kuin tämänhetkiset kokoontumisrajoitukset sallivat. Aluehallintovirastojen mukaan 50–500 henkilön tilaisuuksia voi järjestää, jos järjestelyissä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamaa ohjetta koronavirustartuntojen ehkäisemisestä ja julkisten tilojen käytöstä. Ohjeessa mainitaan mm. turvaetäisyyksistä, jotka eivät tapahtumasta saatujen kuvien perusteella täyttyneet.

Kello kuuden aikaan alkuillasta poliisi kertoi Twitterissä, että se on kehottanut mielenosoituksen järjestäjiä päättämään tapahtuman kohonneen koronavirustartuntariskin vuoksi. Poliisin mukaan järjestäjä kuulutti tämän jälkeen yleisölle mielenosoituksen päättyneen. Seitsemän aikaan illalla poliisi tiedotti ihmisten liikkuvan edelleen kulkueena Punavuoren ja Ullanlinnan alueella.

Mielenosoituksen jälkeen mediassa lähti leviämään kuvia, joissa kaksi mielenosoitusta valvonutta vanhempaa konstaapelia osallistuivat mielenilmaukseen pitämällä mielenosoittajien kylttejä ja olemalla kuvauskohteina ennen tilaisuuden keskeytystä.

Suomalaisen poliisin luottamus on korkealla kansalaisten keskuudessa. Tämä johtunee pitkälti siitä, että suomalainen poliisi on puolueeton virkamies, joka perustaa toimintansa lakiin sekä on riippumaton ja tasapuolinen. Tähän luottamukseen ja puolueettomuuden kuvaan ei sovi se, että poliisi osallistuu virkapuvussa mielenilmaukseen riippumatta siitä, millaisesta asiasta on kysymys. Ne poliisit, jotka haluavat osallistua mielenilmauksiin, voivat tehdä sen siviilinä ilman virkapukua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi 3 000 henkilön mielenilmauksen annettiin jatkua yli tunnin ennen sen keskeyttämistä aikana, jolloin yli 50 henkilön kokoontumisilla on rajoituksia ja yli 500 henkilön kokoontumiset on kielletty, miksi poliisi, jonka tehtävänä mielenosoituksessa on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito sekä kokoontumisrajoitusten valvonta, esiintyy mielenosoittajien kylttien kanssa ja millä tavoin ministeri aikoo varmistaa, että jatkossa poliisi pidättäytyy osallistumasta mielenilmauksiin virkatehtävissä ollessaan?

Helsingissä 08.06.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Mari Rantanen [ps]”

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

TIEDOTE 5.6.2020

Valtioneuvosto piti tänään perjantaina tiedotustilaisuuden, jossa kertoi lausuntokierrokselle lähdössä olevasta sote-esityksestään.

”Viime kauden lopulla ja tämän kauden alussa nykyiset hallituspuolueet korostivat sote-uudistuksen parlamentaarista valmistelua. Nyt lausuntokierrokselle lähdössä oleva esitys on kuitenkin raakile, jota ei näytetty oppositiolle missään vaiheessa ennen lausuntokierrokselle lähettämistä. Parlamentaarinen valmistelu tuntuu rajoittuvan niihin asioihin, joita hallitus ei saanut itse ratkaistua, eli keskeisiltä osin maakuntien rahoitusmalliin”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen pohtii.

Viime kauden sote-mallista jätettiin pois kokoomuksen valinnanvapausmalli, mutta se sisältää keskustan maakuntamallin entisestään paisutettuna.

”Hallitusohjelmassa puhuttiin 18 maakunnasta, nyt maakuntia on 21 + Helsinki erillisenä. Viime kauden sote-mallin keskeinen ongelma oli maakuntien liian suuri määrä. Tästä seurasi se, ettei kaikkien maakuntien asukas- ja rahoituspohja ollut riittävä. Nyt hallitus kuitenkin laittoi mallinsa lausuntokierrokselle jättäen rahoituspuolen avoimeksi. Rahoitus olisi pitänyt miettiä ennen lausuntokierrosta ja kysyä perustuslakivaliokunnan kantaa etukäteen, jotta ei tehtäisi taas turhaa työtä. Eivätkö hallituspuolueet muista, että viime kauden sote-malli kaatui nimenomaan rahoitukseen”, Juvonen ihmettelee.

Juvosen mukaan vaarana onkin edelleen se, että malli kaatuu perustuslaillisiin ongelmiin, ellei ongelmia pohdita ja niihin etsitä ratkaisuja etukäteen.

”Tiedotustilaisuuden loppuvaikutelma oli se, että hallitus suhtautuu rahoitukseen ja verotukseen pikkuasioina, joihin kyllä keksitään ratkaisut myöhemmin. Kuntien ja sairaanhoitopiirien talous on kuitenkin jo nyt tiukalla ja koronakriisin synnyttämä hoitovelka kasvaa koko ajan. Sairaanhoitopiirit ja kunnat tarvitsevat lisärahoitusta selvitäkseen. Isot organisaatiomuutokset eivät myöskään ole ilmaisia. Kun osana esitystä on vielä nykyisten ulkoistamissopimusten mitätöinti, on varmaa, että rahoitus ja perustuslain mukaisuus tulevat muodostumaan esityksen keskeisiksi ongelmiksi”, Juvonen huomauttaa.

Myös kokonaisuuden arvioiminen on vaikeaa ja aikataulu on vaarassa muodostua haasteelliseksi.

”Lausunnot on pyydetty syksyyn mennessä, hallituksen esityksen pitäisi valmistua jouluun mennessä ja koko sadan lain paketin pitäisi tulla voimaan ensi vuoden puolessavälissä. Nyt lausunnoille lähti kuitenkin vain noin puolet kokonaispaketista. Tämä asettaa suuria haasteita asiantuntijoille, kun heidän pitäisi pystyä arvioimaan yksittäisiä lakeja kokonaisuudesta irrallisena. Aikataulu uhkaakin muodostua erittäin ongelmalliseksi, ja pahimmillaan tulossa on kevään 2019 toisinto, kun lakeja yritettiin juntata läpi keskeneräisinä ja ne kaatuivat lopulta perustuslakivaliokunnassa”, Juvonen varoittaa.

Juvonen näkee hallituksen sote-esityksessä myös uudistuksia, jotka oikein toteutuessaan ovat hyviä ja tervetulleita.
”Oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtyminen sivistystoimesta sotepuolelle voi helpottaa merkittävästi lasten ja nuorten avuntarpeeseen vastaamista ja tarvittaviin jatkotoimiin siirtymistä. Tämä tietysti edellyttää sen, että tarvittavat resurssit jatkotoimissa on olemassa.”

Lisätietoja:
Arja Juvonen
kansanedustaja
050 531 1108

TIEDOTE 5.6.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen kysyy, onko valmiuslain terveydenhuollon henkilöstöä koskevat asetukset enää perusteltuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön oikeutta vuosilomiin, ylityörajoihin ja irtisanoutumiseen on rajoitettu valmiuslain perusteella.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ilmoituksen mukaan hoidossa on valtakunnallisesti tällä hetkellä 51 koronapotilasta, joista kahdeksaa hoidetaan teho-osastolla. Tällainen määrä potilaita pystytään hoitamaan terveydenhuollossa ilman poikkeusaikojen erityisvalmiuksiakin, Rantanen kertoo.

Hidastuneen epidemiatilanteen vuoksi rajoituksista on välttämättömyysperiaatteen mukaisesti pystytty luopumaan hyvin nopeallakin aikataululla. Esimerkiksi Uudenmaan rajoitustoimenpiteet lopetettiin etuajassa ja koulut avattiin ennen kesälomien alkua.

– Miksi terveydenhuollon henkilöstöä pidetään yhä löysässä hirressä? Herää kysymys, toteutuuko valmiuslain välttämättömyysperiaate tilanteessa, jossa muista rajoituksista on pystytty luopumaan, Rantanen sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eilisessä tilannekatsauksessa kerrottiin, että epidemiatilanne on Suomessa edelleen hidastunut.

– Nähdäkseni valtioneuvoston ja oikeuskanslerin on katsottava, pitääkö valmiuslain toimet purkaa ja epidemian kiihtyessä tarvittaessa perustaa uudelleen. Vaikka epidemian kiihtyminen on riski, ei valmiuslakia pidä käyttää “varmuuden vuoksi”, ei tähän asti, eikä jatkossakaan, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Tiedote 2.6.2020

Eduskunta hyväksyi tiistaina hallituksen esityksen ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta. Muutoksella laajennettiin väliaikaisesti kansainvälistä suojelua hakeneen työnteko-oikeutta. Työnteon aloittamista rajoittava karenssiaika poistettiin sellaisilta kansainvälistä suojelua hakeneilta, joilla on lain voimaan tullessa kansainvälistä suojelua koskeva asia vireillä joko Maahanmuuttovirastossa tai hallintotuomioistuimessa.

Myös työnteko-oikeuden kestoa laajennettiin niin, että oikeus työskennellä jatkuu täytäntöönpanokelpoisesta maastapoistamispäätöksestä huolimatta niin kauan kuin ulkomaalaiselle annetaan vastaanottopalveluja.

– Hallituksen esitys on puhtaasti ideologinen. Se sotkee sekä turvapaikkajärjestelmään kuin myös työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät prosessit. Muutos murentaa entisestään turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta, eikä kannusta kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita noudattamaan paluuvelvoitettaan ja poistumaan maasta, kritisoi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Juvonen kysyikin tänään eduskunnan täysistunnossa, että, miten hallitus voi antaa tällaisen signaalin laittomasti maassa oleville ja miksi hallitus haluaa pitää laittomasti maassa oleskelevat Suomessa.

Se ei ole kenenkään etu, Juvonen totesi keskustelun päätteeksi.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 5311 108

TIEDOTE 2.6.2020

Al-Holin leiriltä saapui sunnuntaina Suomeen kolmen naisen ja yhdeksän lapsen ryhmä. Jihadistinaisten paluu Suomeen tuskin tuli monille yllätyksenä, sen sijaan erikoisempaa oli ulkoministeriön tiedotuslinja.

”Ensin ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen kertoi sunnuntai-illan tiedotustilaisuudessa, että Suomeen saapuneet henkilöt ovat paenneet leiriltä ja saapuneet Turkkiin omatoimisesti. Alivaltiosihteerin mukaan ulkoministeriö tarjosi Turkkiin saapuneille henkilöille vain matkustusasiakirjat. Maanantaina ulkoministeri Pekka Haavisto kuitenkin myönsi, että osaa Suomen viranomaiset ovat avustaneet heitä rajan ylityksessä. Suomalaisviranomaisten osuuteen operaatiossa on saatava selvyys ja tästä on kerrottava sekä eduskunnalle että kansalle rehellisesti”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii.

Sen lisäksi, että vähintään epäselväksi jää, mikä Suomen viranomaisten osuus operaatiossa todella oli, epäselväksi jää, kenen maksettavaksi kulut jäävät.

”Kun Suomen osuus operaatiossa tuntuu muutenkin olevan vielä tarkentumassa, on mahdollista, että myös operaation kulut ovat tarkentumassa. Alivaltiosihteeri Puustinen kertoi tiedotustilaisuudessa, että tulijat maksavat itse oman matkansa kulut. Asian selvittämiseksi olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään muun muassa sitä, paljonko tästä palautusoperaatiosta aiheutui Suomelle kustannuksia”, Antikainen kertoo.

Palautusoperaation yksityiskohtien lisäksi epäselväksi jää, miten jihadistinaisten mahdollisesti jo tekemiin rikoksiin sekä heidän aiheuttamaansa terroriuhkaan Suomessa suhtaudutaan.

”Suomi auttoi jihadistinaiset rajan yli ennen kuin paikallinen tuomioistuin ehti tutkia koko asiaa. Suojelupoliisi on arvioinut, että naiset todennäköisesti tulevat jatkamaan terroristista toimintaa Suomeen palattuaan. Suomi on tähän mennessä ollut harvinaisen hampaaton tuomitsemaan ketään terrorismirikoksista. Vaikuttaa myös siltä, että aktiivisuus tutkia näitä rikoksia ei ole kovin korkea. Tähän on tultava muutos, Suomen on tutkittava näiden jihadistien mahdollisesti jo tekemät hirmuteot sekä varmistettava, että he eivät pääse jatkamaan toimintaansa ja radikalisoimaan muita Suomessa”, Antikainen painottaa.

Antikainen on jättänyt maanantaina eduskunnassa palautusoperaatiota koskevan kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 29.5.2020

Tilastokeskuksen julkaisemasta viime vuoden rikos- ja pakkokeinotilastosta käy ilmi, että viime vuonna selvitetyistä 1056 raiskausrikoksesta 397 tapauksessa epäilty oli ulkomaalainen. Lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset olivat lisääntyneet peräti 413 tapauksella ja 26,9 % epäillyistä oli ulkomaalaisia, kun edellisvuonna osuus oli 19 prosenttia.

”Ulkomaalaisten osuus epäillyistä on huomattavan korkea ja prosenttiosuus on voimakkaassa nousussa. Lähes 38 prosenttia epäillyistä raiskaajista oli ulkomaalaisia, kun edellisvuonna osuus oli vain 27 prosenttia. Erityisen huolestuttavaa oli lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten voimakas kasvu, sekä prosentuaalisesti että määrällisesti. Raiskausepäilyt painottuvat voimakkaasti tiettyjen maiden kansalaisiin. Kun afrikkalaistaustaisten ja Lähi-idästä tulleiden miesten rikollisuustaso oli 17-kertainen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin, asiaa ei enää voi selittää parhain päin, vaan tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. On käsittämätöntä, ettei valtiovalta ole herännyt tähän tilanteeseen”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.

Suurin ryhmä epäillyistä oli irakilaiset (114), seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat afgaanit (60), iranilaiset (25) ja somalit (24).

”Irakista on tullut Suomeen turvapaikanhakijoina lähinnä nuoria miehiä. Samaan aikaan konfliktialueilla heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset eivät pysty matkustamaan Suomeen. Sen sijaan, että auttaisimme hädänalaisimpia, autamme heitä, jotka pystyvät vahvimman oikeudella pakenemaan kotimaistaan ja tulemaan Suomeen. Turhan moni näistä henkilöistä kuitenkin kiittää suomalaista yhteiskuntaa vieraanvaraisuudesta raiskaamalla tai syyllistymällä muihin rikoksiin. On selvää, että suomalaiset rangaistukset eivät toimi näille henkilöille minkäänlaisena pelotteena”, Antikainen pohtii.

Tehokkain pelote olisi Antikaisen mukaan tieto siitä, että tuomiosta seuraisi automaattisesti paluu kotimaahan.

”Henkilö, joka pakenee ulkomailta Suomeen väittäen tarvitsevansa suojelua, mutta sitten raiskaa suomalaisia, ei kuulu Suomeen. Turvapaikkaan ei kuulu oikeus vaarantaa vastaanottavan yhteiskunnan turvallisuutta. Tällaisille henkilöille tulisi tehdä kristallinkirkkaasti selväksi, että jos olette Suomessa, joko noudatatte Suomen lakeja tai palaatte kotiin. Varmin tapa hillitä ulkomaalaisten rikollisuutta on se, että kaikista väkivalta- ja seksuaalirikoksista säädetään oheisseuraamukseksi oleskeluluvan menettäminen tai turvapaikkastatuksen peruminen sekä automaattinen karkotus. Erityisesti Suomen kansalaisuuden saamisen edellytykseksi tulee säätää nuhteettomuus ja puhdas rikosrekisteri”, Antikainen vaatii.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

Mielipidekirjoitus 29.5.2020

Korona on riepotellut jo muutaman kuukauden ajan Euroopan ja Suomen taloutta oikein olan takaa. Maiden pitää räpiköidä vielä pitkään ennen kuin pää on turvallisesti pinnan yläpuolella. Vahvemmat ja viisaammat pärjäävät tässäkin asiassa paremmin. Vahva taloustilanne kriisiä edeltäneeltä ajalta antaa voimaa ja oikeat poliittiset päätökset edustavat viisautta. Valitettavasti Suomen tilanne ei ole häävi. Viime vuosien talouskasvu on ollut eurooppalaisessa vertailussa pohjakastia, eikä politiikan keinoin ole löydetty ratkaisuja myöskään pitkään tiedostettuihin haasteisiin esimerkiksi työllisyyden tai soten osa-alueilla. Suomi on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia 2000-luvulla eikä rakenteellisiin ongelmiin ole löydetty kestäviä ratkaisuja. Velkataakka tulee koronan seurauksena paisumaan väistämättä ja jo olemassa olevat poliittiset haasteet räjähtämään käsiin nykymenolla. Hallituksen koronapäätöksentekoakin on leimannut sekavuus ja ennakoinnin puute. Kriisistä nouseminen edellyttää ryhtiliikettä hallitukselta monin tavoin. Nyt on aika tarkastella mikä toimii ja mikä ei ja luotsata sitä kuuluisaa Suomi-laivaa kohti parempaa tulevaisuutta.

Yksi olennainen uudelleentarkastelun kohde on Suomen eurooppapolitiikka. EU on käynyt läpi valtavan muodonmuutoksen siitä, kun Suomi päätti hypätä mukaan kelkkaan viime vuosituhannen loppupuolella. Asiansa paremmin hoitaneet jäsenvaltiot ovat joutuneet kasvavissa määrin pelastamaan ongelmissa rypeviä jäsenmaita. Kuilu pohjoisen ja eteläisen euroalueen välillä on kasvanut. Lisäksi unionin laajentumisen myötä niin sanottujen nettosaajien määrä on lisääntynyt ja maksajien lasku kasvanut. Koronan seurauksena käytännössä kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat enemmän tai vähemmän vaikeuksissa. Se miten pitkään ongelmat jatkuvat ja mikä on niiden, lopullinen hintalappu selviää vasta lähitulevaisuudessa. Tästä johtuen Suomen on päivitettävä eurooppapolitiikan linjaansa. Olemme pienenä jäsenmaana olleet kiltin nettomaksajan roolissa, joka ei vääryyksistä ärähdä ainakaan virallisia kanavia pitkin. Tarvittava rohkeus puolustaa Suomen etua on loistanut poissaolollaan. Tämä nähtiin taas kun EU-komissio esitti 750 miljardin euron elpymisrahastoa, josta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Kaupan päälle rahojen jakoon ja käyttöön liittyen ilmassa on paljon kysymysmerkkejä rahojen nyhtämisestä puhumattakaan. Nousevatko jäsenmaksut vai alkaako EU perimään veroja? Näihin kysymyksiin odotetaan kuumeisesti vastauksia. On sanomattakin selvää, että Suomi ottaa tässä miljardeja euroja takkiin.

Mutta mitä tekee Suomi? Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) totesi yllättyneensä siitä, kuinka suuri osa komission esittämästä rahoituspaketista on tukia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta vastustivat esitystä, mutta Suomi ei. Nämä maat tulevat todennäköisemmin asettamaan omia ehtojaan rahoituspakettiin liittyen. Ne eivät purematta tule nielemään rahan lappaamista etelän pelastamiseksi. Mutta mitä tekee Suomi? Jatkammeko perinteisellä eurooppapolitiikan linjallamme ja hyväksymme mukisematta kaiken ja maksamme laskut kiltisti sitä mukaa kun niitä tupsahtelee? Onko loputtoman nettomaksajan tie se minkä suomalaiset äänestäjät ovat ansainneet? Tähän on tultava muutos. Perussuomalaiset ovat ainoa selvästi EU-kriittinen eduskuntapuolue. Suomi tulee ottamaan koronan takia kymmeniä miljardeja lisää velkaa. Tässä tilanteessa emme voi hyväksyä miljardien heittämistä EU:n elvytyspakettiin. Äänestäjät ja veronmaksajat ansaitsevat parempaa eurooppapolitiikkaa.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 29.5.2020

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen teki huhtikuussa kantelun oikeuskanslerille koskien Suomen strategiaa COVID-19-epidemian vastaisessa toiminnassa. Kantelussaan erityisenä huolenaiheena Rantanen ilmoittaa valtioneuvoston käyttämien asiantuntijoiden lausunnoissa ilmi tulleen nk. laumaimmuniteetin hakemisen ja sen, onko tämä tartuntatautilain mukaista toimintaa. Mm. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on ollut sitä mieltä, että Suomi on rajoittanut viruksen leviämistä jo vähän liikaakin.

– Asiantuntijalausunnot ovat ristiriidassa tartuntatautilain kanssa, joka edellyttää yleisvaarallisen taudin leviämisen tehokasta estämistä, Rantanen sanoo.

Hallitus on joutunut korjaamaan myös omien virkamiestensä ulostuloja. Toukokuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät. Hämmennystä aiheutti myös valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen exit-työryhmän raportti, jossa puhutaan epidemian hallitusta muttei liian voimakkaasta hidastamisesta.

– Ministerit joutuivat kuorossa selittelemään, että virkamiehet eivät edusta hallituksen linjaa, joka on koronaviruksen leviämisen ehkäisy. Samalla kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhelan mielestä poliitikot ”käyttävät vähän eri sanoitusta” Suomen linjan viestimiseen, Rantanen kertoo.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kertoo vastauksessaan ottaneen oma-aloitteisesti tutkittavaksi COVID-19-epidemian hoitoa koskevan päätöksenteon ja siinä käytetyn tietoperustan eri lakien näkökulmasta. Asian tutkimiseksi oikeuskansleri on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan asiassa selvityksensä.

– On tärkeää, että oikeusvaltiossa voidaan käydä läpi hallituksen ratkaisujen lainmukaisuus. Epidemian hoidossa erityisesti yleisvaarallisen tartuntataudin osalta on oltava äärimmäisen tarkka, ettei tehtäisi ihmisten terveydelle haitallisia ratkaisuja, Rantanen päättää.

Lisätietoja:
Kansanedustaja Mari Rantanen
09 432 3178
mari.rantanen@nulleduskunta.fi

Lataa tästä oikeuskanslerin vastaus (pdf)

TIEDOTE 28.5.2020

Kansanedustaja Leena Meri kritisoi sosiaalisen median päivityksessään EU:n komission esittämää 750 miljardin euron elvytyspakettia, joka aiheuttaisi Suomelle miljardivastuut.

Komission esittämä elvytyspaketti toimisi EU-maiden yhteisvastuulla ja siitä osa annettaisiin suorana tukena jäsenmaille, osa lainana.

-Tähän asti EU:n keskeinen periaate on ollut, ettei se elä velaksi ja nyt sitä oltaisiin muuttamassa. Saajana ovat maat, joiden talous on heikossa kunnossa, kuten Espanja ja Italia sekä maat, joille kyseiset valtiot ovat paljon velkaa, kuten Ranska ja Saksa, Meri kertoo.

-Pohjoiset EU-maat, eli nettomaksajat, vastustavat komission esitystä – mutta mitä tekee Suomi? Suomi tekee harkintaa ja yhteistyötä. Eli pahoin pelkään, että Suomi tulee suostumaan tähän muiden maiden laskujen maksuun, vaikka omakin maksukyky on pahasti vaarantunut.

-Kyseessä on valtava päätös. Koko Suomen velat on reilut 100 miljardia euroa ja tässä ollaan päättämässä 750 miljardi euron paketista, Meri sanoo.

Liittovaltio perussopimuksia kiertämällä
-Suomen perustuslaki edellyttää, että omien kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen pitää olla varaa. Pystytäänkö näistä velvollisuuksista huolehtimaan, jos Suomi tähän suostuu? Minusta tällaisesta velkavankeudesta tulee pysyä poissa. Suomalaisten palvelut ja maksukyky ovat vakavassa vaarassa.

-Liittovaltio aiotaan perustaa käytännössä keittiön kautta vastoin perussopimusten muuttamista eli yhteisen velan kautta, Meri jatkaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Leino-Sandberg pohti Ylen haastattelussa ajatusta siitä, että pitäisikö asian saada eduskunnalta 2/3 enemmistön hyväksyntä asian suuren mittaluokan vuoksi.

-Tämä on iso harppaus kohti liittovaltiota ja tätä ei tulisi missään tapauksessa hyväksyä. Ja joka tapauksessa tämä on sen kokoluokan asia, että hallitus tarvitsi päätökselle vahvan tuen. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei saa riittää näin suuressa asiassa, johon sitoudutaan hyvin pitkäksikin aikaa, Meri huomauttaa.

Väliaikaiset verot pysyväksi menoksi
Meri ei sulata myöskään kaavailtuja lisäveroja suomalaisille. Komissio nimittäin esittää, että EU keräisi jäsenmaksujen lisäksi muita tuloja verotuksen kautta. Esityksessä kaavaillaan muun muassa hiiliveroa, digiveroa ja muoviveroa sekä isompia päästökauppatuloja.

-Suomi maksaa jo nyt suuria summia jäsenmaksuja. Näiden jäsenmaksujen rinnalle tulevat ”väliaikaiset” verot eivät todellisuudessa olisi väliaikaisia, vaan jäisivät pysyviksi ja taas Suomen menot kasvaisivat. Suomella ei ole varaa hyväksyä näitä liittovaltiopyrkimyksiä, Meri kritisoi.

Leena Meri
Kansanedustaja
050 513 2330

—

TIEDOTE 28.5.2020

EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin euron kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.

”EU-komission ehdotus oli vielä pahempi kuin pelkäsin. Mukana on satoja miljardeja LAHJARAHAA, siis SUORAA TUKEA huonosti talouttaan hoitaneille maille. Bonuksena satoja miljardeja velkaa ja superbonuksena vielä EU-vero”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kauhistelee.

Suomen osuudesta ei ole vielä tietoa, mutta se tulee olemaan vähintään miljardeja euroja. Kaikkien vastuiden kanssa, joihin Suomi kirjoittanut nimensä, tulevat vastuut olemaan enemmänkin kymmeniä miljardeja kuin miljardeja.

”Olen tällä hetkellä kateellinen Iso-Britannialle. Sen ei tarvitse taata tai lahjoittaa puntaakaan talouttaan huonosti hoitaneille maille. Sen sijaan Suomi lahjoittaa ja takaa, kiitos hallituksen. Me Perussuomalaiset emme lahjoittaisi tai lainaisi senttiäkään. Hallituksen tulee alkaa valmistelemaan suunnitelmia EU:sta ja eurosta eroamisen varalle”, Antikainen vaatii.

Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo kerkesi heti tuoreeltaan ottaa kantaa elpymisrahastoon. Hän vaatii euron ja EU:n pelastamista.

”Vihreät haluavat pelastaa valuutan ja byrokraattisen virkakoneiston ihmisten sijaan. Suomen tulee pelastaa suomalaiset lapset ja nuoret EU:n ikuiselta velkataakalta”, Antikainen huomauttaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 514 3140

TIEDOTE 26.5.2020

Ylen (27.5.2020) tietojen mukaan EU-komissio esittää EU-maille 750 miljardin kokoista elpymisrahastoa, jotta unioni toipuisi koronan aiheuttamasta talouskriisistä nopeasti. Elpymisrahastosta 500 miljardia jaettaisiin tukina ja 250 miljardia lainoina. Rahastosta merkittävä osa menee koronakriisistä pahimmin kärsineille Italialle ja Espanjalle.

”500 miljardin tuki tarkoittaa käytännössä lahjarahaa huonosti talouttaan hoitaneille Etelä-Euroopan maille kuten Italialle ja Espanjalle. On totta, että korona on iskenyt niihin pahiten, mutta he itse ovat hoitaneet jo vuosia talouttaan huonosti. Suomalaisen veronmaksajan rahat eivät ole tarkoitettu paikkaamaan huonosti talouttaan hoitaneiden maiden virheitä!”, Euroopan asioista päättävän Suuren valiokunnan varajäsen Sanna Antikainen laskee.

Osa lainojen takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa unionin yhteisillä veroilla, joista yksi olisi muovivero. Myös päästökaupan tuloja ja mahdollista hiilitullia voitaisiin käyttää lainan takaisinmaksuun.

”Unionin oma verotusoikeus tarkoittaa sitä, että unioni on menossa yhä kiihtyvällä tahdilla kohti liittovaltiota. Tässä on nyt Suomen itsenäisyyskin pelissä. Nyt on ratkaiseva hetki, kun pitää sanoa ei. Myöhemmin on turha enää pullikoida”, Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä huomauttaa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui tukipakettia kunnianhimoiseksi vastaukseksi koronakriisiin: ”Nyt on Euroopan hetki näyttää”, hän totesi. Suomen osuus rahastosta ei vielä ole tiedossa.

”Suomen tilanne on nyt vakava. On suuri pelko, että Suomi joutuu antamaan miljarditolkulla suoraa tukea sekä takailemaan lainoja niin paljon, että edessä on ikuinen velkavankeus. On tärkeää, ettei hallitus mene missään tilanteessa hyväksymään komission ehdotuksia”, Antikainen ja Mäkelä päättävät yhdessä.

Lisätietoja:
Jani Mäkelä
Kansanedustaja
050-5122 269

Sanna Antikainen
Kansanedustaja
050 5143 140

TIEDOTE 26.5.2020

Yle kertoi maanantaina 25.5.2020 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin valittavan tohmajärveläisille maanviljelijöille myönnetyistä poikkeusluvista valkoposkihanhien ampumiseen satovahinkojen torjumiseksi. Poikkeuslupien mukaan 12 tohmajärveläistä tilaa saa ampua yhteensä 750 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020 ja 2021. Valkoposkihanhet aiheuttavat satovahinkoja etenkin Itä-Suomessa levähtäessään pelloilla kevät- ja syysmuuttojen aikana.

”Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain sen lisäksi, että syyskylvöistä on paikoitellen jouduttu luopumaan kokonaan lintujen syödessä oraat. Mitä tässä tilanteessa tekee Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri? Valittaa tarpeellisista poikkeusluvista. Tämä on suoranaista kiusantekoa viljelijöitä kohtaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.

Valkoposkihanhi on suojeltu koko EU:n laajuisesti, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia metsästykseen satovahinkojen ja lentoturvallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.

”Olen jättänyt toimenpidealoitteen hanhien ampumisen sallivien poikkeuslupien laajemmasta myöntämisestä, koska muut kokeillut keinot ovat olleet tehottomia. Maanviljelijöillä on lintujen suhteen mitta täynnä sekä taloudellisten menetysten että hukkaan menneiden työtuntien vuoksi. Linnut tuhoavat yhtä lailla sekä ihmisravinnoksi aiotun viljan että karjan rehun, joten ongelma koskettaa hyvinkin laajaa joukkoa viljelijöitä. Emme voi antaa tilanteen päästä niin pahaksi, että maatilat lopettavat, koska muuttomatkalla olevat hanhet tuhoavat sadon vuosi toisensa jälkeen. Tässä ei ole kyse pelkästään maatilojen ahdingosta vaan myös kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri voisi vetää valituksensa takaisin ja keskittyä suojelemaan oikeasti uhanalaisia eläimiä”, Antikainen painottaa.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

TIEDOTE 25.5.2020

Valkoposkihanhien vuotuisen kevätmuuton alkaessa myös muuttoreittien varrella sijaitsevien maatilojen jokakeväinen ja -syksyinen piina alkaa. Venäjän tundralla pesivät hanhet levähtävät muuttomatkallaan Itä-Suomessa aiheuttaen samalla satojen tuhansien eurojen edestä satovahinkoja. Linnuille kelpaavat syötäväksi sekä viljan että heinän oraat, joten myös karjatilojen laitumet ja rehuksi aiotut niityt ovat vaarassa. Joillakin alueilla syyskylvöstä on jouduttu luopumaan kokonaan oraiden päätyessä hanhien suihin. Menetetystä sadosta voi hakea korvausta ELY-keskukselta, mutta monet maanviljelijät kokevat, että korvaukset ovat liian alhaisia suhteessa hanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Korvauksia on maksettu vuodesta 2009 ja ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 pelkästään valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista maksettiin korvauksia 1,1 miljoonaa euroa, valtaosa siitä Pohjois-Karjalan alueelle.

”Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain, hukkaan valuneista työtunneista puhumattakaan. Sadon menetys ei uhkaa pelkästään viljelijöiden toimeentuloa vaan myös kotimaista ruuantuotantoa, mikäli hanhia ei saada häädettyä pelloilta. Maanviljely on näillä leveysasteilla alkujaankin haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi ja sadat tuhannet pelloilla ruokailevat hanhet voivat pahimmillaan pilata koko sadon”, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.

Valkoposkihanhi on suojeltu EU-tasolla, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia sen metsästykseen satovahinkojen torjumiseksi ja lentoliikenteen turvaamiseksi. Suomessa poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty 12 tohmajärveläiselle viljelijälle, joilla on lupa ampua 20-40 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020-2021. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia. Suomessa pesiviä hanhia on BirdLife Suomen vuonna 2019 tehdyn laskennan mukaan noin 33 700, mutta Suomen läpi muuttavia lintuja on arvioitu olevan jopa puoli miljoonaa. Valtaosa Itä-Suomen satovahingoista onkin tundralle muuttavien lintujen tekosia, sillä Suomessa hanhet pesivät enimmäkseen rannikkoalueilla.

”Syysmuuton ajaksi myönnetyt muutamat poikkeusluvat ovat yhtä tyhjän kanssa, kun hanhet syövät oraat kevätmuuton aikana. Laji on elinvoimainen ja kanta on ollut kasvussa jo vuosia, joten metsästyksen sallivia poikkeuslupia tarvitaan huomattavasti enemmän, kun muut karkotuskeinot eivät näytä olevan riittävän tehokkaita. Monien maanviljelijöiden mitta on jo täynnä tätä jokavuotista riesaa. Näin asiat eivät voi enää jatkua”, Antikainen toteaa.

Edustaja Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen koskien valkoposkihanhien metsästyksen sallivien poikkeuslupien aiempaa laajempaa myöntämistä sekä satovahinkokorvausten nostamista todellisia kuluja vastaavalle tasolle.

Lisätietoja:
Sanna Antikainen
050 514 3140

18.5.2020
Perussuomalaiset Naiset vastustaa jyrkästi hallituksen aikeita taata lisää velkaa euroalueen kriiseihin. Käytännössä uusilla paketeilla lainoitettaisiin esimerkiksi Italiaa, pankkeja ja muiden maiden yrityksiä. Kaikki varat tulisi käyttää nyt oman kansan hyvinvointiin ja takausriskit minimoida.

Kaiken kaikkiaan Suomen vastuita ollaan kasvattamassa yli kahdella miljardilla eurolla monimutkaisten ”koronapakettien” kautta. Suomi ei tästä hyödy mitään, vaan varat menevät jo ennen koronaa asiat huonosti hoitaneille maille kuten Italialle ja sen velkojille.

Kyse ei siis ole duunareiden tai vaikka pienyritysten pelastamisesta. Kyseessä on jälleen kerran uusi osa euron murhenäytelmään, jossa etelän löyhä talouspolitiikka ja Eurooppalaiset pikavippipankit kohtaavat.

Kun asiaa kritisoi, syytetään nurkkakuntaisuudesta ja perustellaan, että vakaa euroalue on Suomen etu. Euroon ei olisi koskaan pitänyt liittyä. Suomessa on enää vain yksi eduskuntapuolue, joka suhtautuu rahaliittoon kriittisesti. Muut näyttävät haluavan tekohengittää euroa jatkossakin.

Euroalueen takaukset ovat aina riski. Kaikki tuskin toteutuvat, mutta satojen miljoonien tai jopa miljardien riskit ovat mahdollisia. Hoitajamitoitukseen lasketaan kuluvan reilut 200 miljoonaa vuodessa. Tänä vuonna hallitus haluaa taata 800 miljoonalla eurolla euroalueen koronapaketteja. Siinä vähän vertailupohjaa.

Koko maailman talous kyykkää syvään koronan vuoksi, mutta ennusteet huonommista ajoista olivat jo viime vuoden puolella tiedossa. Suomen tuleekin valmistautua euron hajoamiseen tai itsenäisesti siitä irtautumiseen. Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen. Ei ole eurokaan.

Itsenäiset kansat voivat tehdä hyvää yhteistyötä ja pitää huolta kansalaisistaan ilman yhteisvastuuta veloista. Tämä yhteisvastuu on EU:n omienkin sääntöjen vastainen, mutta EU on luonut säännöt sääntöjen kiertämiseksi. Tämä taas kertoo EU:sta kaiken oleellisen.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 15.5.2020

Sekä Finnair että Suomessa lentoasemia operoiva Finavia ovat tiedottaneet ottavansa käyttöön 18.5.2020 alkaen maskipakon. Myös Teknologian tutkimuslaitos VTT julkaisi tutkimuksen maskien merkityksestä, jonka mukaan jo yksinkertainen kangasmaskin käyttö vähentää viruksen leviämistä. VTT:n asiantuntija Ali Harlin on kommentoinut, että maskien käyttö työmatkaliikenteessä on perusteltua. (Iltasanomat 15.5.2020)

Kun näin selvällä suomenkielellä todetaan maskiasiasta, niin mitä tekee hallitus? Se jatkaa kovapäisesti omaa selvitystään maskeista ja lupaa sen vasta kesäkuun lopulla. Tämä on ajan tappamista, eikä suinkaan viruksen, kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Maskien käyttö saa myös muilta tutkijoita kannatusta. Juuri ilmestynyt kirjallisuuskatsaus (Face Masks Against COVID-19: An Evidence Review) ja sen tutkijat suosittelevat maskien käyttöä.

Myös Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n ohella muiden muassa Yhdysvaltojen tautikeskus CDC ja Saksan liittovaltion Robert Koch -laitos ovat päätyneet suosittamaan maskien käyttöä julkisilla paikoilla. Nämä tutkimuslaitokset katsovat, että myös kankaasta valmistettu maski on tyhjää parempi vaihtoehto täydentämään muita koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä toimia. Maskien käyttöä puoltavia tutkimusartikkeleita ovat julkaisseet myös arvostetut lääketieteelliset julkaisut, kuten Lancet. (HS 12.5.2020)

– Meillä ei ole syytä tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Koronavirus jyllää Suomessa ja sitä on estettävä. Maskit toimivat koronajarruna ja niiden puolesta puhuvaa tietoa on hyödynnettävä. Hallituksen on annettava suositus maskien käytöstä välittömästi. Aikaa ei ole hukattavaksi emmekä voi odottaa kesäkuun loppuun, Juvonen sanoo.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 11.5.2020

Viime viikolla otsikoihin noussut uutinen koronakaranteenin rikkomisesta Espoon Nihtisillan vastaanottokeskuksessa, nosti uudelleen esille kysymyksiä, joihin ei aiemmista yrityksistä huolimatta ole hallitukselta vastausta saatu. Näihin kysymyksiin hallituksen tulisi omassa exit-strategiassaankin tietää vastaus, kun ihmiset alkavat jälleen liikkua vapaammin. Miten karanteenia velvoitetaan noudattamaan ja mitä seuraamuksia karanteenimääräysten rikkomisesta koituu?

Ministeriltä vastauksia pyytää Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen. Kysymys on jatkoa 10.3.2020 samasta aiheesta esitettyyn kysymykseen. – Kysyin jo tuolloin, miksi kansalaisille ei ole tarjolla selkeitä ja yksiselitteisiä toimintaohjeita karanteenin varalta ja mikäli rikkoo karanteenimääräystä, onko siitä seuraamuksia?

Puutteelliset ja ristiriitaiset toimintaohjeet herättivät kansalaisissa kysymyksiä jo tuolloin ja sama ongelma on olemassa edelleen. Vastauksessaan Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sdp) mainitsi karanteeniohjeista näin; ” Taudille altistunut, oireeton henkilö määrätään karanteeniin ja samalla annetaan viranomaisohjeet tartuntatautilain mukaisesti tehdyllä päätöksellä.”

– Siinä kaikki. Ohjeita oikeaoppiseen karanteeniin ei ole siis edelleenkään saatavilla ennen kuin altistus on todettu. Samaan aikaan, kun hengityssuojaimia ei riitä kaikille ja niiden käyttösuosituksetkin ovat ristiriidassa keskenään, taudille altistuu satoja ihmisiä kauppakeskuksissa päivittäin. Niin kauan, kun laajamittaista testausta ei lupauksista huolimatta saada tehtyä, tulisi ainakin karanteeniin määrättyjen henkilöiden ymmärtää levittävänsä vaarallista virusta, ja tietää, että ei ole hyväksyttävää osoittaa piittaamattomuutta tässä asiassa. Ihmisille tulee saattaa tietoon, että mikäli rikkoo karanteenimääräystä ja altistaa tietoisesti lukuisia ihmisiä tarttuvalle taudille, onko siitä seuraamuksia? Jollakin tähän vaaralliseen välinpitämättömyyteen on tartuttava, Juvonen sanoo.

Espoossa Nihtisillan vastaanottokeskuksessa on todettu jo yli sata koronavirustartuntaa ja vastaanottokeskus on ollut karanteenissa vappuaatosta lähtien. Tästä huolimatta sen asukkaista on tehty havaintoja mm. Sellon kauppakeskuksessa Espoossa. (YLE 6.5.2020)
Ylen haastattelema Nihtisillan vastaanottokeskuksestakin vastaava Luona Oy:n liiketoimintajohtaja Suvi Salonen myöntää, että karanteenin suorittamisessa on ollut haasteita. Salosen mukaan osa ihmisistä kokee olevansa oireettomia ja heidän on vaikea ymmärtää miksi pitäisi olla karanteenissa.

– Juuri tästä syystä ohjeiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä, eikä ainakaan jatkuvassa ristiriidassa keskenään. Ohjeiden on oltava kansalaisten tiedossa jo ilman virallista todettua altistumista virukselle. Kaikkien tulee tietää mihin altistuminen ja karanteeniin määrääminen velvoittaa, onko velvoite suositus vai käsky, ja kuinka tärkeä on määräyksiä noudattaa. Myös piittaamattomuudesta aiheutuva sanktio tulee määrittää ja saattaa ymmärrettäväksi kaikille, Juvonen jatkaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 8.5.2020

Koronavirusepidemiaa on Suomessa pyritty hidastamaan väliaikaisin rajoitustoimin ja viivyttämään näin tautihuippua. Nämä viivytystoimet toimivat kuitenkin vain väliaikaisena jarruna ja niin kauan kuin virus on olemassa, se jatkaa kiertämistään. Koronaviruksen tappamiseen on siis kohdennettava kaikki resurssit. Sen tulee olla keihäänkärki, jolla menemme eteenpäin. Suomen oma rokotetuotanto on ehdottomasti käynnistettävä, esittää Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, nostaen asian esiin myös kirjallisessa kysymyksessään.

Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, kunnes se päätettiin ajaa alas 17 vuotta sitten. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin, sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisentuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomi sai tuolloin huomata marssijärjestyksen rokotekaupoissa.

– Koronarokotteelle tulee myös vielä kova kysyntä ja on mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa jalkoihin ja lopulta kokonaan ilman rokotteita.

– Yle uutisoi tänään, että suomalaisprofessoreilla on lähes valmis koronarokote ja, että Suomesta löytyy useampikin tuotantoon sopiva yritys. Kotimainen rokotetuotanto on siis käynnistettävä nopeasti uudelleen! Tuotantokapasiteetin arvioitiin riittävän jopa koko maan tarpeisiin, Juvonen sanoo.

– Hallituksen on syytä kiinnittää asiaan nyt pikaisesti huomiota ja tehdä tarvittavat päätökset, jotta emme tässäkin jäisi vain odottelemaan ja lopuksi toteamaan virheet tapahtuneeksi. Tähän on nyt suunnattava tarvittavat resurssit ja tuki. Koronaepidemia on yleisesti muuttanut ajatuksia kansainvälisten markkinoiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Jo huoltovarmuudenkin kannalta on syytä kääntää katseet meidän omiin kotimaisiin huippuasiantuntijoihin ja suomalaiseen teknologiaosaamiseen. Kotimaisen rokotetutkimuksen ja -tuotannon kehittäminen on investointi monellakin tapaa. Mitä nopeammin voimme koronaviruksen nujertaa ja yhteiskunta voi palata toimimaan normaalisti, sitä pienemmäksi lasku tästä kaikesta jää. Eikä mahdollinen ulkomainen rokotekaan ilmaiseksi syliin aikanaan markkinoilta tipahda. Kysyntä määrittelee markkinoilla hinnan myös hätätilanteessa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.5. 2020

Hallitus on kertonut tekevänsä selvityksen suojamaskien käyttöön liittyen. Selvityksen on sanottu valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä.

Kansanedustaja Arja Juvonen kysyi kirjalliselta kysymyksellä jo 1.4.2020 hallitukselta viimeisintä saatua tietoa liittyen suojamaskien käyttöön ja suosituksiin sekä maskien käytöstä saatuun hyötyyn koronavirusepidemian ennaltaehkäisyssä. Kysymyksessä kysyttiin myös, että kenelle kaikille suojamaskeja suositellaan ja miten hallitus suhtautuu tutkijoiden viestiin siitä, että myös kansalaisten olisi hyvä käyttää suojamaskeja. Hän kysyi myös, miten kansalaisten on mahdollisuus saada itselleen suojamaskeja.

Suojamaskien ja hengityssuojien käytöstä koronavirusepidemian aikana on oltu montaa eri mieltä. Tämä on hämmentävää, sillä kautta aikojen kasvomaskilla on ollut suuri merkitys terveydenhuollossa infektioita torjuttaessa. Maskilla on suojattu hoitajaa, mutta myös potilasta, Juvonen toteaa.

Aasialaiset koronaviruksen johtavat tutkijat ovat suositelleet, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset alkaisivat käyttää maskia koronaviruksen torjumisessa ja että suurin virhe on ollut, ettei maskeja ole käytetty. Tutkijoiden mukaan on maalaisjärkeä käyttää maskia koronaviruksen kaltaisissa pandemioissa, koska tauti leviää pisaratartuntana. THL ja STM on koronavirusepidemian aikana korostanut, että kasvomaski ei suojaa koronavirukselta vaan niistä saattaa jopa olla päinvastaisia seurauksia. Myöhemmin kuitenkin THL:jn johtaja Markku Tervahauta suositteli maskin käyttöä.

Ministeri Kiuru vastasi 28.4. 2020 kysymykseeni, että tiedon määrä koronainfektioista ja sen ehkäisystä esimerkiksi suojamaskien avulla lisääntyy koko ajan. Asiantuntijalaitokset kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos tutkivat tarkkaan muutoksia epidemian etenemisessä, ja uuden tiedon muodostumista muun muassa suojamaskien käytöstä. Ohjeet on päivitettävä tarvittaessa.

– Sosiaali- ja terveysministeriö tarttui toimeen ymmärtäen tärkeän kirjallisen kysymykseni villakoiran ytimen, hyvä niin. Ministeriön ohjeet ja suositukset ovat olleet sekavia ja sokerina pohjalla on myös THL:n johtaja Tervahaudan kannanotto maskien käytön suosittelemisesta.

En voi riemuita, että parempi myöhään kuin milloinkaan. Nyt olikin jo korkea aika saada vastauksia. Sen sijaan aikaa odotella kuukausi tolkulla selvitystä, ei ole. Tutkimusdataa varmasti löytyy riittävästi. Ministeriön tulee antaa tieto nopeasti.

Ministeriön tulisi myös aikaa säästääkseen todeta ihmisille yksinkertaisesti, että käyttäkää maskeja, jos teistä sille tuntuu. Maskien käyttö ei ole kiellettyä, vaan ne ovat myös maailmalla enemmän sääntö kuin poikkeus. Myös kotimainen maskituotanto on saatava käyntiin nopeasti, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.5.2020

Maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt Suomen maatalouden tilaa koskevan toimenpidealoitteen. Hän vaatii aloitteessa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomalaisen maataloustuotannon turvaamiseksi ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä kotimaisen ruoantuotannon riittävän omavaraisuuden varmistamiseksi myös kriisitilanteissa. Lisäksi hallituksen tulisi Elomaan mukaan laatia erityinen strategia maatalouden toimivuuden varmistamiseksi poikkeustilanteissa.

Hintakilpailu EU-alueella on kovaa ja maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman siivunsa hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tilojen määrä onkin vähentynyt tällä vuosituhannella hälyttävää tahtia.

-Suomen maatalous on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Tilanne on monilla tiloilla tiukka ja tulevaisuuden näkymät epävarmat. Lisäksi EU:n ympäristötavoitteet ja Brexit tuovat tummia pilviä suomalaisen maatalouden ylle, Elomaa toteaa vakavana.

Koronakriisi on nostanut huoltovarmuuden julkisen keskustelun kärkiaiheiden joukkoon. Ruoan saannin turvaaminen on noussut todelliseksi huolenaiheeksi koronan leviämisen seurauksena. Kriisi on osoittanut meille myös sen, että ruoan tuotannossa korkea omavaraisuusaste on valttia sillä globaalin kriisin kohdatessa tuontiruoan saannin varaan ei voi laskea.

-Jokainen lakkautettu tila heikentää huoltovarmuuttamme. Lisäksi kotimaisen ruoantuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin, Elomaa sanoo.

-Maatalous ja ruoka-ala työllistää yli 300 000 suomalaista eli pelissä on monen leipä, hän muistuttaa.

Koronakriisin myötä ruoantuotannon omavaraisuuden merkitys on noussut aivan uudelle tasolle ja Elomaan mielestä Suomen on katsottava maataloutta nyt aivan uusin silmin. Hallituksen tulee alkaa välittömästi toimiin tilojen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Hänen mielestään poikkeuksellisia olosuhteita varten on luotava toimiva strategia, joka turvaa ruoantuotannon toimintaedellytykset kaikissa tilanteissa.

-Suomen maatalous kieriskelee vaikeuksissa. Kriisitilanne on näyttänyt meille, kuinka tärkeä asia kotimainen ruoantuotanto on. Esimerkiksi kausityövoiman saanti tiloille poikkeustilanteessa on osoittanut miten huonosti täällä on varauduttu kriiseihin. Nyt ei ministerit saa nukkua ruususen unta vaan kotimaisen maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi pitää laittaa hihat heilumaan, Elomaa päättää.

Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 30.4.2020

Vappu on työväen juhlapäivä. Tänä vappuna työn sankareiksi nousevat he, jotka hoitavat meitä. Kiitos, että jaksatte.

Juuri tulleen tiedon mukaan kunta-alalle ei saatu uutta työehtosopimusta. Hoitajien Tehy ja Super eivät hyväksyneet valtakunnansovittelijan ratkaisuesitystä. Ammattiliitot totesivat, että valtakunnansovittelijan ratkaisuesitys kunta-alalle heikentäisi hoitajien asemaa ja etuja. (STT) kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kertoo.

Hallitus on ollut hiiren hiljaa liittyen hoitajien palkkoihin. Olen kysynyt hallituksen kantaa monia kertoja hoitotyöntekijöille esittämääni ns. koronalisään. Vastausta ei ole tullut. Olen eilen vielä kerran nostanut asian esiin ja jättänyt siitä toimenpidealoitteen, Juvonen kertoo.

Hoitajilta on sen sijaan koronakriisin ja valmiuslain myötä viety päätäntävalta työvuoroihin, vuosilomiin ja jopa irtisanoutumiseen. Eikö kukaan tule vastaan? Pitäisikö tähänkin presidentti Niinistön sanoa muutama sananen. Hallituksessa istuvat työväenpuolueet ovat hiljaa, Juvonen ihmettelee.

Hoitajat altistetaan päivittäin vaaralliselle virukselle jopa ilman suojavälineitä. Hallituksen ohjeet ja neuvot suojavarusteista ovat epämääräiset ja esimerkiksi vanhustenhoidosta puuttuu suojaimia. Viruslinko on irti vanhustenhoivassa, jos suojaimia ei ole, Juvonen muistuttaa.

Juvonen on eilen jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen (alla), jolla esitetään resursseja kunnille erityiseen hoitohenkilöstön ”koronalisään”, selkokielellä vaarallisen työn lisään. Aloitteessa nostetaan esiin myös Ruotsin hoitajien palkkapolitiikan. Siellä sairaanhoitajia houkutellaan töihin 50 000 kruunun (5000 e) kuukausipalkalla. (Nyheter24, 21.3. 2020)

Annamme satojatuhansia euroja tukeaksemme yrityksiä. Jopa hyvin menestyneet toimijat ovat saaneet tukia. Tukien jakamisessa on ollut leväperäisyyttä. Eiköhän anneta myös hoitajille? On nurinkurista, että he, joita tarvitsemme elintärkeästi, jäävät aina unohduksiin. Eiköhän hoitajat ole palkkansa ansainneet, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311108

Toimenpidealoite hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi

Eduskunnalle

Hoitohenkilöstölle on mahdollista maksaa poikkeuksellisen vaativien työolosuhteiden perusteella erityistekijälisää. Erityistekijälisä on ollut mainittuna myös muun muassa Terveyspalvelualan työehtosopimuksessa (1.2. 2018 – 31.3. 2020).

Jos työtehtävän sisältö poikkeaa vaativuusryhmän tavanomaisista tehtävänsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden normaalista vaatimustasosta, palkan määrää korottavat esimerkiksi seuraavat erityistekijät, jos niitä sisältyy työpaikan työtehtäviin:
työn edellyttämä erityinen työkokemus, tiiminvetäjän tms. esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu, poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet, työn edellyttämät erityistaidot (esim. kielitaito, koulutus) ja muut erityistekijät ja vastuut.

Koronavirusepidemian vuoksi hoitohenkilöstö joutuu tällä hetkellä joka päivä vaaratilanteisiin hoitaessaan työtään. Koronakriisi on tuonut koko maailman nähtäville ammattiryhmän, jota ilman kriisistä ei selvitä. Hoitotyötä tekevälle henkilöstölle, kuten myös muille terveydenhuollon sektorilla toimiville ammattiryhmille (mm. välinehuolto, puhtaanapito, siivous, ruokahuolto) vastaaville henkilöille tulisi näyttää, että olemme heille kiitollisia, arvostamme ja tarvitsemme heitä.

Hoitajille tulisi maksaa työstään lisäkorvausta, erityistekijälisää. Tämä kannustasi hoitotyössä toimivia henkilöitä jatkamaan ja jaksamaan vaativassa työssään. Mikäli näin ei tehdä on mahdollista, että hoitajat jäävät pois hoitotöistä tai siirtyvät töihin ulkomaille, josta heitä jo kovasti lisäansioilla houkutellaan. Esimerkiksi Ruotsin Mölndal kunta houkuttelee sairaanhoitajia kesäksi töihin 50 000 (noin 5000 euroa) kruunun palkalla, mutta myös muista ”koronalisistä” käyty Ruotsissa keskustelua.

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hoitohenkilöstön erityistekijälisän käyttöönoton aikaansaattamiseksi ja turvaa kunnille tähän kohdennettuja resursseja

Helsingissä 29.4.2020

Tiedote 28.4.2020

Valmiuslain perusteella kunnilla on ollut oikeus poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon aloittamisen määräjoista koronakriisin aikana. Asian eduskuntakäsittelyssä kuitenkin painotettiin, että kunta voi luopua määräaikojen noudattamisesta vain, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi, ja ettei kiireettömän hoidon määräajoista luopuminen saa vaarantaa potilaan terveyttä. Hoidon tarpeen arviointi olisi myös tehtävä kuten ennenkin.

Kansalaisilta on nyt tullut viestejä siitä, että heille jo sovittuja hoitotoimenpide- ja leikkausaikoja on peruttu ja siirretty tulevaisuuteen. Myös hoidon tarpeen arviointeja on jäänyt tekemättä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo huolestuneena.

THL:n asiantuntijoiden juuri julkaisema raportti tukee Juvosen saamaa palautetta kuntakentältä. (THL Raportti 8/2020.)

THL:n raportissa kerrotaan, että osassa palveluista käyntejä rajoitettiin ja kiireettömiä palveluita peruttiin liian varhaisessa vaiheessa. Myös huoli kiireettömän hoidon muuttumisesta kiireelliseksi hoidon viivästymisen vuoksi nousee esiin.

Raportissa todetaan, että perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit ovat vähentyneet epidemian takia selvästi, eivätkä etäpalvelujen kasvaneet käyntimäärät korvaa vähentymistä.

– Kun kiireetöntä hoitoa koronavirusepidemian vuoksi lykätään, leikkauksia siirretään ja tarpeellisia seurantakäyntejä perutaan, ne kasaantuvat ja patoutuvat jonoiksi ja näiden jonojen purkaminen tulee olemaan koronakriisin jälkeen hyvin haastavaa ja resursseja vaativaa. Hoitojen lykkäämisellä voi olla myös potilasturvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, sillä vakava sairaus voi jäädä huomaamatta ja siihen tärkeä hoito saamatta. Edessä voi olla potilasvahinkoja ja niistä aiheutuvia inhimillisiä, mutta myös taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä.

– Kansalaiset ovat myös kertoneet arastelevansa lääkärille hakeutumista, sillä he luulevat, että hoitoa ei voi saada. Sairaanhoitopiirejä ja kansalaisia tulisikin nyt ohjeistaa siitä, että terveydenhuollossa hoidetaan myös muita, kuin koronavirukseen liittyviä palvelutarpeita ja ettei kansalaisten ole syytä lykätä hoidon piiriin hakeutumista, jos epäily sairaudesta on.

Olen jättänyt hallitukselle tänään kirjallisen kysymyksen liittyen kiireettömän hoidon rajaamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja hoidon ja leikkausten viivästymiseen liittyvistä potilasturvallisuus kysymyksistä, sekä hoitojonojen purkamisen liittyvistä koronakriisin jälkeisistä resursseista.

Koronakriisillä on kauaskantoiset vaikutukset, Juvonen toteaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 22.4. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on jättänyt maanantaina 20.4. 2020 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun ja selvityspyynnön hoivakodeissa koronaan sairastuneiden vanhusten tilanteesta.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi tänään, että Kiuruveden hoivakodin tapahtumista pitäisi käynnistää rikostutkinta. (Yle 22.4.20)
– Tolvasen lausunto on linjassa kanteluni kanssa. Nyt on selvitettävä, mitä koronaan sairastuneiden vanhusten hoivakodeissa on tapahtunut ja tapahtuu, Juvonen vaatii.

Kantelussa pyydetään selvittämään, että toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet koronavirukseen sairastuneiden vanhusten kohdalla sekä potilaan oikeus saada hyvää hoitoa ja saattohoitoa. Onko vanhuspotilaat saaneet sairauden ja oireiden edellyttämää laadukasta perushoitoa, erikoissairaanhoitoa ja saattohoitoa ja onko omaiset olleet tietoisia vanhusten tilanteesta.
– Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronsviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään. Vanhustenhoivassa asuvien vanhusten kuuluu saada helpotusta sairauden aikana, Juvonen perustelee.

Kantelussa kysytään myös, onko kodinomaisilla hoivayksiköillä ollut/on mahdollisuus saada ulkopuolista apua ja osaamista, kuten hengityslaitteita, palliatiiviseen hoitoon erikoistunutta osaamista ja lääkkeitä, sekä miksi THL ei ole tilastoinut vanhustenhoivassa koronaan menehtyneitä. (17.4.2020Yle) Se, että koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia ei ole edes tilastoitu, kertoo siitä, että emme edes tiedä sitä todellisuutta, mikä vanhustenhoivassa vallitsee. He ovat pois silmistä, pimennossa. Edes vieraat ja omaiset eivät pääse näkemään tilannetta, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 20.4. 2020

Oikeusasiamiehen on ryhdyttävä selvittämään, millaista hoitoa koronaan sairastuneet vanhukset ovat saaneet ja saavat kodinomaisissa vanhustenhoidonyksiköissä, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.

Vaade perustuu sille, että THL ei ole tilastoinut koronaan menehtyneitä hoivakotien vanhuksia. Tilastoja pahempaa on kuitenkin vanhusten saaman hoidon epävarmuus ja laatu. Onko vanhustenhoivassa riittävät resurssit perushoitoon, oireiden mukaiseen erikoissairaanhoitoon ja saattohoitoon. Lain mukaan jokaisella on oikeus hyvään hoitoon, Juvonen täsmentää.

Viikonloppuna kerrottiin, että vanhustenhoivassa tapahtuneet koronakuolemat eivät ole tulleet tilastoiduiksi. (Yle 17.4. 20). Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla koronakuolemien virallisesta määrästä voi uupua jopa 50–60 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueen hoivakodeissa tapahtunutta koronakuolemaa. (Iltasanomat 19.4.2020)

Tilastovirhe osoittaa suurta huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä, mutta myös sen, että THL ja STM eivät näytä tietävän, mitä vanhustenhoivassa todellisesti tapahtuu. Millainen on vanhusten koronasairastuvuus ja miten sairastuneita hoidetaan eri puolella Suomea. Vanhustenhoivassa on koronakriisi, mutta THL ja STM ovat hiljaa, Juvonen kritisoi.

Korona on kaikille vakavasti sairastuneille raju: hengitysvaikeuksia, keuhkokuumetta, veren liiallista hyytymistä, elintoimintojen romahtamista, happivajeesta johtuvaa sekavuutta ja yleistä kivuliaisuutta.

Sairaalassa potilaan on mahdollista päästä palliatiiviseen hoitoon eli kivunlievitykseen ja happihoitoon ja hengityskoneeseen, sekä sedaatioon eli nukutukseen sairauden ollessa pahimmillaan. Vanhustenhoivassa tilanne on toinen, sillä kodinomaisilta hoivayksiköiltä ei vaadita sairaalatason osaamista. Koronaviruspotilaat ovat eriarvoisessa asemassa keskenään.

THL:n ja STM:n olisi ryhdyttävä jo etupainotteisesti toimiin ja organisoitava erikoisssairaanhoidon ja saattohoidon apu ja tuki kodinomaisiin hoivakoteihin, mikäli siihen on tarvetta.

Mikäli sairaanhoitopiirien resurssit eivät riitä hoivakoteihin, on palvelua hankittava yksityisiltä palveluntuottajilta. Kun tilanne on päällä, on otettava myös kaikki irti yksityisistä erikoissasairaanhoidon ja saattohoidon osaajista, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 16.4. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) on tehnyt toimenpidealoitteen, jossa esitetään suojavarusteiden kuten kasvomaskien tasapuolista jakoa kaikille vanhustenhoivan toimijoille riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen toimija. Suojavarusteita on puuttunut lukuisista vanhustenhoivan yksiköistä ja kotihoidosta, sillä heille ei ole niitä toimitettu huolimatta STM:n yhdestä ohjeistuksesta, että maskeja on käytettävä. Suojavarusteissa on nuukailtu ja asetettu toimijat eri asemaan. Hoivakodeissa koronavirukseen on kuollut lukuisia vanhuksia ympäri Suomen.

STM Ministeri Aino-Kaisa Pekonen on lausunut julkisesti, että toimijoilla olisi pitänyt olla 3 – 6 kuukauden suojavarastot esimerkiksi maskeja. Koronavirus yllätti kuitenkin kaikki toimijat, huoltovarmuuskeskusta myöten.

Suomessa lähdettiin suojelemaan hoivakotien vanhuksia sillä, että heidän ikääntyneiltä omaisilta kiellettiin pääsy vierailemaan hoivakoteihin. Harva ikääntynyt kuitenkaan lienee käynyt ulkomaan lomamatkoilla tai hiihtokohteissa. Jossakin kohtaa virus on siis päässyt livahtamaan hoivakotiin muuta kautta. Koronatestien pidättyväinen linja, suojamaskien puuttuminen ja ministeriön ja THL:n epäselvät ohjeistukset suojamaskien tarpeellisuudesta ja hyödyistä, ovat osoittautumassa kohtalokkaaksi valinnaksi vanhustenhoivassa, Juvonen kritisoi.

Kun THL:n ohjeistus koronavirustesteihin on ollut nihkeä, ei oireilevat hoitajat tai heidän kotona sairastavat läheisensä ole päässeet testeihin. Hoitajat on myös velvoitettu tulemaan ulkomaanmatkojen jälkeen suoraan töihin ilman karanteenia. Ennaltaehkäisy on ollut tyvestä latvaan nousua, täysin epäonnistunutta. Koronavirus tulee leviämään kulovalkean tavoin. Vanhustenhoivassa työskentelevät hoitajat ja muu henkilöstö tulee nyt testata välittömästi, Juvonen vaatii.

Omaiset ovat olleet surun murtamia ja huoli läheisestä on ollut valtava. Näitä yhteydenottoja on tullut paljon. Samalla yhteyttä ottavat hoivakotien hoitajat, päivittäin. He kertovat, että heillä ei ole yhden yhtäkään kasvomaskia. Hoivakodeissa vallitsee myös ohjeistuksen sekamelska. Kun kyseessä on kodinomaiset yksiköt, tilanne on paikoin täysin neuvoton.

Miten suojellaan viruksesta välttyneet heiltä, joilla virus on? Miten hoitaja suojelee itsensä? Miten omaiset pääsevät jättämään hyvästejään koronaan menehtyville vanhuksille? Saako vanhukset hoitoa elämän viime metreillä? Kysymykset ovat lohduttomia.

Eräs hoitaja kysyi, että onko pakko mennä töihin, jos suojamaskeja ei ole ja onko pakko siirtyä toiseen yksikköön kesken työvuoron hoitajapulan vuoksi. Hoitajat altistetaan maskitta koronavirukselle, mutta liikkuessaan hoivayksiköistä toiseen vaikkapa hoivayksikön sisällä, he altistavat myös muita, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 8.4.2020

Koronavirusinfektio on ihmisen terveydentilan kokonaisvaltaisesti romahduttava sairaus ja se iskee erityisen kovalla kädellä riskiryhmiin. Epidemiaan on jo valitettavasti menehtynyt monia vanhuksia eri hoivakodeissa ympäri Suomen.

Kun hoitoa ei ole ja parantuminen viruksesta ei onnistu, on edessä usein hyvinkin nopea päätös saattohoidon aloittamisesta potilaalle. Saattohoitoon, johon kuuluu myös palliatiivinen eli kivun hoito, tulisi olla kaikissa hoivakodeissa kaikkialla Suomessa vahvat ja osaavat valmiudet. Onko vanhustenhoivassa tällä hetkellä tähän mahdollisuudet?

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt hallitukselle vastattavaksi asiasta kirjallisen kysymyksen.

Kysymyksessä kysytään, millaiset valmiudet vanhustenhoidon yksiköillä on toteuttaa koronavirusinfektioon sairastuneen vanhuksen saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa, miten yksiköitä on ohjeistettu toimimaan näissä tilanteissa ja miten vanhusten omaiset kyetään huomioimaan koronakriisin keskellä.

– Näissä poikkeuksellisissa oloissa, kun omaiset eivät voi vierailla hoivayksiköissä, tulisi aivan erityisesti huolehtia siitä, että sekä asukkaiden ja omaisten turvallisuuden tunne säilyy ja he voivat luottaa siihen, että kaikki tarvittava apu ja hoito on tarvittaessa saatavilla. Koronaviruspotilaan kohdalla potilaan omaiset jäävät tällä hetkellä ulkopuolelle jo fyysisesti. On lohdutonta ajatella, että sairastunut vanhus ei voi tavata läheisiään. Myös mahdollinen saattohoitopäätös tulee saattaa omaisten tietoon, Juvonen sanoo.

– Nyt on aika puhua siitä, että vanhukset menehtyvät vanhustenhoivassa koronaan. Vanhustenhoivassa ei ole samoja valmiuksia kuin erikoissairaanhoidossa helpottaa potilaan tuskaista tilannetta. Ei ole esimerkiksi nukutus eli sedaatio mahdollisuutta. Yksikössä ei ole myöskään aina lääkäriä saatavilla, eikä edes riittävästi hoitajia hoitamaan akuutisti sairastuneita vanhuksia. Näin on erityisesti viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikaan. Olemme nyt äärettömän suurien kysymysten ja loputtomuuden edessä. Onko vanhusten hoivakodeissa mahdollisuus hyvään ja osaavaan saattohoitoon koronaviruspotilaille, Juvonen kysyy.

Tiedote 1.4.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati kirjallisen kysymyksen ylivelkaantumisesta. Hän tiedustelee hallitukselta millä keinoin se pyrkii hillitsemään ylivelkaantumista kriisin keskellä.

-Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska pidän erittäin tärkeänä, ettei ylivelkaantuminen lähtisi aivan käsistä koronan aiheuttaman talouden alamäen seurauksena, Elomaa kertoo.

-Mielestäni hallituksen pitäisi tässä vaikeassa tilanteessa puuttua perintätoimistojen ja ulosoton toimintaan, rajoittaa pikalainojen korkoja sekä niiden markkinointia. Myös velkojen vanhentumista tulisi miettiä uudemman kerran ja velkaneuvontaa pitäisi vahvistaa tuntuvasti, hän jatkaa.

Ylivelkaantuminen on ollut Suomessa mittava ongelma jo ennen koronan rantautumista maahamme. Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla ja on perusteltua olettaa, että koronaviruksen vaikutusten seurauksena velkaongelmat tulevat kasvamaan entisestään.

-On aivan päivän selvää, että kun iso joukko yrityksiä taistelee olemassaolostaan ja yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä jo yli 300 000 ihmistä ja määrä kasvaa päivä päivältä ei tämä voi olla heijastumatta velkaantumiseen, Elomaa sanoo vakavana.

Hallitus pyrkii vähentämään koronasta aiheutuvia haittoja eri hallinnonaloilla ja kyseessä on suuri kokonaisuus. Onnistumalla terveyden ja talouden haittojen minimoimisessa, vaikutetaan myös velkaongelmiin, mutta niiden lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia.

-Ymmärrän, että kyseessä on laajamittainen kriisi, jonka keskellä yksityiskohtaisemmat asiat saattavat jäädä helposti taka-alalle. Siksi haluan erikseen korostaa ylivelkaantumisen vakavuutta ja ilmiön yhteyskunnallisia vaikutuksia. Kyseessä ei ole pieni asia ja sen puolesta puhuvat velkaantumiseen liittyvät tilastot. Lisäksi ylivelkaantumisen vaikutukset ovat monesti hyvin pitkäkestoisia. Tästä esimerkkinä 90-laman jälkipyykki, Elomaa toteaa.

-Tällä hetkellä esimerkiksi velkojen perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita ja pikavippifirmojen toimintaa ei ole saatu vieläkään kuriin. Näihin tulee puuttua kovalla kädellä nyt erityislaatuisen tilanteen takia. On tärkeää ennaltaehkäistä ylivelkaantumista kaikin keinoin ja auttaa ihmisiä hädässä, hän päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 27.3.2020
Koronavirusepidemian aiheuttamat laajamittaiset ongelmat tehohoitopaikkojen ja tarvittavien hoitotarvikkeiden riittävyydestä ovat nousseet esille niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole tullut yllätyksenä, vaan ongelmat on tiedetty jo vuosia. Tiedosta huolimatta ongelmia ei ole ratkaistu, eikä tarvittavaa varautumista yllättävään kriisitilanteeseen ole tehty.

Jo vuonna 2009 H1N1-sikainfluessaepidemian aikaan käytiin laajamittaista keskustelua muun muassa hengityskoneiden vähäisestä määrästä. Tuolloin Puolustusvoimat kunnosti 40 hengityskonetta valmiusvarastoonsa, varautuessaan tilanteeseen, jossa Suomen 230 hengityskonetta eivät tarjoaisi riittävää hoitoa sitä tarvitseville.

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen nosti asian esille jälleen torstaina hallituksen kyselytunnilla ja jätti aiheesta myös vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessään Juvonen tiedustelee, miten hallitus varautuu koronaepidemiasta johtuvan tehohoidon laajamittaiseen tarpeeseen ja mihin toimiin hallitus ryhtyy hengityskoneiden, osaavan tehohoitohenkilöstön, hoitotarvikkeiden ja suojavarusteiden riittävyyden takaamiseksi epidemian aikana.

– Huolestuttavaa on se, ettei tarvittavaa varautumista ole tehty, vaikka ongelmakohdat on tiedostettu varsin hyvin jo yli kymmenen vuotta. Jo tuolloin sikainfluenssaepidemian uhatessa sosiaali- ja terveysministeriö on käsitellyt näitä ongelmakohtia muun muassa sairaanhoitopiirien edustajien kanssa.
Syytä siihen, miksi varautumista ei tiedosta huolimatta ole tehty, on vaikea tietysti ulkopuolelta arvioida. Ehkä syynä oli se, ettei sikainfluenssa lopulta muodostunut ennakoidun laajuiseksi pandemiaksi. Asia ei olisi kuitenkaan saanut jäädä siihen, vaan tilanne olisi tullut nähdä hyvänä varoituksena ja oppituntina, johon nojata ja jonka pohjalta varautumista tehdä, Juvonen toteaa.

Huoli hengityskoneiden ja tehohoitopaikkojen riittävyydestä pitää sisällään myös huolen osaavasta tehohoitohenkilöstöstä. – Hengityskoneiden lisäksi pulaa on myös hoitajista, jotka hallitsevat tehohoitopotilaan hoidon. Tämä pula on krooninen ja olemassa niin sanottuina normaaleinakin aikoina. Osaavaan tehohoitoon kykenevän henkilöstön vähäinen määrä johtuu siitä, että koulutus on vaativa ja pitkä, sekä palkkaus matala työn vaativuuteen nähden. Koronakysymysten äärellä tällä hetkellä on hyvin vaikeaa ymmärtää, miten emme ole mieltäneet tuon ammattikunnan kannustamista ja tukemista kunnolla, Juvonen jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema varautumissuunnitelma pandemiaa varten on päivitetty viimeksi vuonna 2012. Jo tuossa suunnitelmassa olisi tullut osata ottaa huomioon nyt käsillä olevat ongelmat.
Olisiko jo korkea aika päivittää tämä suunnitelma ajan tasalle, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 27.3.2020

Korona epidemia kiihtyy entisestään ja meillä Suomessa tartuntahuippu on vasta edessä. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa ryhtyisi välittömästi tiukempiin toimiin Suomeen matkustavien henkilöiden kohdalla. Nyt keskustelun ytimessä on ollut toiminta lentokentillä, mutta Elomaan mielestä myös muilla tavoin rajat ylittävät henkilöt pitäisi saada välittömästi karanteeniin.

-Viime päivinä on ollut paljon sekaannusta maahan palaavien suomalaisten tilanteesta ja ohjeistuksen puutteesta. Tässä on epäonnistuttu pahemman kerran ja tänne on virrannut korkean riskin alueilta hallitsemattomasti tuhansia ihmisiä. Osa on hypännyt lentokentältä suoraan junaan tartuntariskistä huolimatta, Elomaa harmittelee.

-Mielestäni nyt on kyseessä niin suuret riskit, ettei tiukkojakaan toimia tule karttaa. Kaikki Suomeen palaavat tulee laittaa pakolliseen kahden viikon karanteeniin, jonka noudattamisesta ei saa lipsua piiruakaan. Viranomaiset voivat auttaa ihmisiä matkustamaan kotiin turvallisesti kontakteja rajoittaen, mutta pidän perusteltuna valjastaa esimerkiksi lentokenttähotelleja karanteenikäyttöön tai jopa karanteenitelttojen pystyttämistä Suomeen matkustaville, Elomaa lataa.

HUS:in viesti on selvä. Asiantuntijat vaativat todella tiukkoja karanteenikäytäntöjä. Suomeen palaavien karanteenien toteuttamisesta ja siitä keitä mitkäkin toimenpiteet koskisivat, on käyty keskusteluja. Elomaan näkemys on, että isotkin uhraukset koronan torjumiseksi menevät osin hukkaan, jos maahan saapuvien karanteenijärjestelyjä ei saada toimimaan välittömästi.

-Monien alojen yritykset on pakotettu sulkemaan ovensa ja ajettu lomauttamaan henkilökuntaa sekä iso osa suomalaisista noudattaa hienosti varovaisuutta oman elämänsä kustannuksella. Uusimaakin eristetään aivan historiallisesti muusta maasta. Tässä valossa on aivan älytöntä, ettei Suomeen palaavien suhteen ole osattu toimia tämän paremmin, Elomaa sanoo.

-Nyt ei auta kuitenkaan itkeä menneitä virheitä ja on toimittava juuri tässä hetkessä parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus ei saa jäädä tuleen makaamaan vaan tiukat karanteenit Suomeen palaaville on saatava voimaan heti, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 23.3.2020

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan ruoantuotannon jatkuvuudesta sairaustapauksen kohdatessa tilojen isäntäväkeä. Asia on erittäin tärkeä koronakriisin keskellä paljon puhuttavan huoltovarmuuden näkökulmasta.

-Tällä hetkellä lomittajat ovat kiven alla. Koronavirustilanteen seurauksena tuuraajien löytäminen sairaustapauksen yllättäessä voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi. Olen keskustellut ongelmallisesta tilanteesta asiaan perehtyneen kansalaisen kanssa. Hänen huolensa on enemmän kuin aiheellinen, Elomaa toteaa.

Koronaviruksen tulee joidenkin arvioiden mukaan saamaan yli 40% suomalaisista. Todellinen luku saattaa osoittautua vielä tätäkin arviota suuremmaksi. Käytännössä taudin levitessä näin laajalle tulee väistämättä myös moni tilallinen saamaan koronatartunnan. Esimerkiksi lehmiä ei voi jättää lypsämättä pitkäksikään aikaan. Tällaisessa tilanteessa puhutaan tunneista, joten apua tarvitaan todella nopeasti. Myös lihaa tai vaikka kananmunia tuottavilla tiloilla haaste on valtava ja vahingot mittavia, jos tuuraajia ei saada pelastamaan tilannetta.

-Tämä ongelma koskee ruoantuotantoamme ja sitä kautta linkittyy tiiviisti huoltovarmuuteemme. Olisi ensiarvoisen tärkeää, ettei korona saisi tilojamme polvilleen, Elomaa sanoo.

-Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen ja tuotannon koneistuminen edellyttää osaamista. Lisäksi tilat ovat nykyisin suuria. Lomittajilla on suuresta vastuusta huolimatta pieni palkka eikä ala ole ollut niitä vetovoimaisimpia. Tuottajien jaksamisesta lomittajapulan takia on jo muutenkin keskusteltu pitkään. Tilannetta ei yhtään helpota se, että koronan iskiessä osaava tuuraaja pitäisi saada paikanpäälle todella lyhyellä varoitusajalla, hän jatkaa.

Elomaa vaatii hallitusta osana huoltovarmuuden vahvistamista huomioimaan myös tilojen tuotantovalmiuden ylläpitämisen äkillisten sairaustapausten aikana.

-Suomessa voitaisiin esimerkiksi järjestää pikakoulutusta tällaisten tilanteiden varalle ja pitää muutenkin huoli alueellisesti riittävästä lomittajareservistä kriisitilanteiden varalle. Tilanteen vaatiessa voi olla tarpeen jopa velvoittaa apuvoimia turvaamaan ruoantuotannon jatkuvuus, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 19.3. 2020

Koronavirusepidemian hidastaminen ja tartuntojen ennaltaehkäisy on sulkenut kaikki vanhustenhoivan – ja ympärivuorokautisen hoivan sekä sairaaloiden ovet omaisten vierailuilta. Toimi on tiukka, mutta tärkeä ja sen tarkoituksena on suojella vanhuksia tartunnoilta. Vanhukset ja pitkäaikaissairaat ovat erityisessä riskiryhmässä sairastuessaan koronavirukseen. Hallituksen tiedotustilaisuudessa tänään 19.3. 2020 ohjeistettiin omaisia ottamaan yhteyttä vanhustenhoivassa asuvaan esimerkiksi puhelimitse.

Tilanne on uusi ja vakava. Monet vanhukset odottavat läheisiään vierailulle ja omaisille vierailut ovat olleet erittäin tärkeitä. Monet omaiset ovat toimineet liki päivittäin vanhustenhoivassa auttamassa läheistään esimerkiksi ruokailussa. Joka päiväiset vierailut ovat olleet seurustelua ja yhteistä arkea. Kun vierailurutiini katkaistaan näin yllättäin, voi siitä seurata suurta surua, murhetta ja epätietoisuutta omaiselle ja hoidossa olevalle. Hoidetaanko minun läheistäni, saako hän ruokaa ja juomaa riittävästi. Näitä kysymyksiä olen saanut vastattavaksi ja omaisten pelko on ollut suuri, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kertoo.

Omaiset ovat olleet huolissaan siitä, että miten hänen läheisensä voi. On kannettu pelkoa siitä, riittääkö hoitajien aika läheisen ruokailussa auttamiseen ja vessassa avustamiseen ja virikkeiden järjestämiseen. Jotta omaisten huolta saadaan vähennettyä, olisi hyvin tärkeää, että heille annetaan tietoa siitä, miten hoivakodissa arki jatkuu omaisten vierailujen kiellon jälkeen. Elämme nyt poikkeusoloissa, mikä väistämättä voi vaikuttaa myös hoitohenkilöstön riittävyyteen. Henkilöstövajeiden tilanteet voivat olla edessämme ja ne tulevat usein myös yllättäin, Juvonen muistuttaa.

Vaikka vanhustenhoivassa ei saa nyt vierailla, silti sen valvontaa ja seurantaa ei voi jättää huomiotta. Valvontaviranomaisten tehtävänä on seurata sitä, että vanhustenhoivassa on riittävästi työntekijöitä ja hoiva on potilasturvallista. Omavalvonnan merkitys hoivapaikoissa on myös äärettömän tärkeää. Hoivan järjestäjän tehtävänä on turvata hyvä hoito kaikille vanhuksille myös poikkeusoloissa.

Hoitoalan työntekijöiden tilanne huolestuttaa. Heitä tarvitaan kaikkialle ja heidän tulisi pysyä terveinä. He eivät saa itse viedä koronavirusta mukanaan hoivayksikön tai kotihoidossa olevalle vanhukselle. Hoitohenkilöstön testaaminen koronavirukselta on siis yksi tärkeimpiä tehtäviä, jotta hoitaja itse ei tartuta ja vie virusta virailuilta suljettuun yksikköön. Tunnollisen hoitajan jääminen pois töistä voi myös olla hyvin vaikeaa hänelle itselleen sairastumisen hetkellä. Hoitoalan henkilöt ovat tottuneet venymään työssään ja tekemään ylimääräisiä vuoroja itseään säästämättä. Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa hoitajan on myös osattava sanoa ei. Se tulee varmasti olemaan monelle hoitajalle vaikeaa, sillä työyhteisöä ei haluta jättää pulaan ja henkilöstövajeeseen. Vanhustenhoidossa tarvitaan nyt jämäkkää johtamista ja puheyhteyden avoimuutta ulkomaailmaan. Kun ja jos yksiköstä puuttuu henkilöstöä, se on tiedotettava heti eteenpäin.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 19.3.2020

Koronavirus koettelee huoltovarmuutta Suomessa ja muualla maailmassa. Ruoan saannin turvaaminen on keskeinen palanen huoltovarmuutta ajatellen. Ruotsalaiset ovat jo ottaneet Suomeen päin yhteyttä, koska länsinaapurissamme on herännyt huoli ruoan riittävyydestä. Ruotsissa ruoan suhteen omavaraisuusaste on vain 50 prosenttia kun taas meillä Suomessa vastaava luku on 80. Tilanne on hyvä Ruotsiin ja moniin muihin maihin verrattuna, mutta kannatan vankkumattomasti kotimaisen ruoan tuotannon vahvistamista entisestään. Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisen tuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin. Myös eläinten hyvinvointi on huomioitu Suomessa paljon paremmin kuin monissa muissa maissa.

Suomalaiset ruoan tuottajat ovat olleet jo pitkään tiukoilla hintakilpailussa, kun EU-alueelta maahamme virtaa edullisia elintarvikkeita ja kauppaliikkeet ottavat oman reippaan siivunsa pois hyödykkeiden kuluttajahinnasta. Tämä hintakilpailu on ajanut lukuiset suomalaiset tilat laittamaan lapun luukulle. On sanomattakin selvää, että jokainen lakkautettu tila heikentää osaltaan huoltovarmuutta. EU-maiden tässä tilanteessa täysin perusteltu rajojen sulkeminen on aiheuttanut nyt myös uudenlaisia haasteita maataloudellemme. Työvoiman saanti on heikentynyt tämän myötä, koska esimerkiksi ukrainalaisia työntekijöitä ei täällä hetkeen nähdä. Tämä työvoimahaaste olisi tärkeää ratkaista kansallisin voimin. Työvoimapula ei saisi muodostua pullonkaulaksi maataloudessa, koska ruoan kysyntä ei katoa mihinkään.

Kotimaisen tuotannon tulevaisuus on pitkälti kuluttajien käsissä. Toivottavasti huoltovarmuutta koetteleva ja kauppojen hyllyjä tyhjentänyt kriisitilanne saisi kuluttajat puoltamaan ostopäätöksissään entistä useammin kotimaisia tuotteita. Politiikan saralla iso kysymys maataloutemme kannalta on EU:n Green Deal joka tähtää kestävämpään kehitykseen. Tähän asti kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ovat osin näyttäytyneet riskinä Suomen maataloussektorille. Toivon, että nyt pinnalle noussut huoltovarmuus kysymys nousee tässä isossa uudistuksessa nykyistä paremmin esille ja maakohtaiset maataloustuotannon erityispiirteet otettaisiin nykyistä paremmin huomioon. Tämä olisi erityisen tärkeää Suomelle, jossa kasvukausikin on todella lyhyt Etelä-Euroopan maihin nähden. EU-tasollakin pitäisi valvoa, ettei jäsenmaiden ruoan kotimaisuusasteen annettaisi pudota liian alhaiseksi, koska se on iso riski kriisitilanteiden osuessa kohdalle.

Ritva ”Kike” Elomaa

Tiedote 15.3. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii, että valtakunnallinen koronapuhelin 029 – 553 5535 vastaa ihmisten puheluihin myös sunnuntaisin eli koko viikon ympäri. Nyt puhelinpalvelu toimii vain arkisin klo 8 – 21 ja lauantaisin klo 9 – 15. Puhelimeen tulisi vastata aina, kun siihen soitetaan. Puhelimen tulee toimia 24/7. Korona ei nuku sunnuntaina, Juvonen muistuttaa.

Myös yleisten päivystyspuhelinnumeroiden löytämisessä on ollut Suomessa suuria vaikeuksia. Ministeriön virkamiehet ovat kertoneet julkisuudessa päivystysnumerosta 116 117, mutta se ei kuitenkaan toimi vielä kaikkialla valtakunnallisesti. Alueilla on käytössään myös muita päivystysnumeroita.
Päivystysnumero Lapissa on 016- 322 48 00.

Ihmiset ovat olleet yhteydessä ja kysyneet, mihin soittaa hätätapauksessa. Tietoa päivystysnumeroista ei ole. Mikäli alueilla on käytössä erilaisia päivystysnumeroita, niiden tulisi olla hyvin löydettävissä. Puhelinpalvelua on myös reilusti lisättävä. Muun muassa Uudellamaalla Hus ilmoittaa, että päivystysapupuhelin 116 117 on ruuhkautunut.

Koronapuhelimesta on kerrottu, että he eivät anna terveysneuvontaa vaan yleistä tietoutta koronasta. Mihin tämä raja vedetään? Kansalaisilla on todella paljon kysyttävää, joten puhelinpalvelun on kyettävä vastaamaan monipuolisesti ihmisten kyselyihin, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Kannanotto THL tiedotustilaisuuteen 13.3. 2020

THL johtaja Markku Tervahauta osallistui tänään THLn tiedotustilaisuuteen silminnähden flunssaisena. Hän niisti nenäänsä ja niiskutti ja samalla nenäliinaa pyyhki välillä otsaansa ja sitten tarttui samalla kädellä mikrofoniin, joka kiersi seuraavalle puhujalle.

Tervahaudan esiintyminen suorassa tiedotustilaisuudessa oli piinaavaa katsottavaa. Miten voi olla, että meidän ylimmän asiantuntija yksikön pääjohtaja ei elä kuten opettaa? Hän juuri itse korosti puheessaan, että yskimisestä tippuu partikkeleita pinnalle ja seuraavaksi kun joku siihen pintaan koskee on tartuntaketju valmis. Hän vielä demonstroi eli näytti käsillään, miten tuo tapahtuu.

Miten on mahdollista, että se instanssi, johon me joudumme luottamaan ja johon hallitus nojaa kaikissa toimissaan, näyttää itse tällaista esimerkkiä? Tämä on pohjanoteeraus kaikelle sille työlle ja valistuksella, mitä suomalaisille on viime viikkoina annettu. Jos THL pääjohtaja ei itse kunnioita muita kanssakulkijoita siten, että ei altista kavereita mahdollisesti tarttuvalle flunssalla niin minkä esimerkin hän antaa?

Tiedotustilaisuudessa Tervahauta sanoi myös mielipiteenään, että koronaan suhtautuminen on ollut ylilyönti. Tervahauta näytti juuri omalla käytöksellään flunssaisena esiintyessään, että viittaa kintaalla koko koronalle.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 10.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt tänään kirjallisen kysymyksen koronaviruksen testauskapasiteetista, karanteenitoimintaohjeiden saatavuudesta sekä tiedottamisesta epidemian eri vaiheista Suomessa.

Suomessa diagnosoituja koronaviruspotilaita on huomattavasti vähemmän, kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tällä hetkellä Suomessa koronaviruspotilaita on kuudessa sairaanhoitopiirissä yhteensä neljäkymmentä. Hämmentävää tämä on siksi, että kaikissa edellä mainituissa maissa on varsin identtinen matkustusprofiili. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan voi hyvinkin olla kyse vain tilastovääristymästä. Hänen arvionsa on, että Suomessa on mahdollisesti paljonkin diagnosoimattomia koronapotilaita. Tämän vääristymän aiheuttaa tutkijatohtorin mukaan se, että Suomessa diagnosointi on rajattu liian kapeaksi. (Mtv3 Viiden jälkeen-ohjelma 9.3.2020)

– Olemme viime päivinä saaneet lukea lehdistä, kuinka ihmiset ovat yrittäneet päästä tutkimuksiin koronavirusepäilyn vuoksi, mutta heitä on oireista huolimatta kieltäydytty testaamasta. Myös kansalaisilta on tullut yhteydenottoja, joissa on kerrottu, ettei oireista huolimatta ole päästy koronavirustesteihin. Testeihin pääsy on vaatinut useamman yhteydenoton, vaikka on juuri saavuttu epidemia-alueelta ja oireet ovat alkaneet jo matkan aikana. Tämä on erittäin kyseenalaista ja vaarallista leikkiä, vakavan epidemian riehuessa maailmalla, Juvonen huomauttaa.

Myös puutteelliset toimintaohjeet erilaisiin tilanteisiin herättävät kansalaisissa kysymyksiä.

– Ohjeita esimerkiksi oikeaoppiseen karanteeniin ei ole saatavilla. Eikä myöskään tietoa siitä määritelläänkö karanteenin kriteerit lainsäädännöllä, miten sen toteutumista valvotaan ja mikäli karanteenimääräystä rikkoo, onko siitä seuraamuksia.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC kertoo sivuillaan viidestä ”skenaariosta” eli epidemian vaiheesta. Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. – On tärkeää, että Suomessa tiedetään ja valmistaudutaan tarkasti siihen missä vaiheessa infektioaaltoa ollaan menossa. Oikea-aikainen ja totuudenmukainen tiedottaminen on nyt kaiken A ja O. Se on tärkeää niin kansalaisten, kuin terveydenhuollon eri toimijoidenkin näkökulmasta, Juvonen toteaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 6.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana.

Juvonen jätti asiasta torstaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Juvonen sanoo.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset4.3.2020)

Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön.Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.

– Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta, Juvonen kysyi kyselytunnilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta.

Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.2020) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 6.3.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana.
Juvonen jätti asiasta torstaina välittömästi hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Juvonen sanoo.

Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. (MTVuutiset4.3.2020)

Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.

Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön.Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.

– Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta, Juvonen kysyi kyselytunnilla.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta.

Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.2020) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050 531 1108

Tiedote 4.3. 2020

Yhteiskunnassa tulee käydä keskustelua siitä, mitkä sosiaali- ja terveyspalvelut tulisi olla voittoa tavoittelemattomia. Saattohoito on yksi sellainen, jossa kustannuksista ei saisi tinkiä, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) sanoo.

Toimijan on oltava vahva, kokenut ja osaava. Sairaanhoitopiirien, kuntien ja kaupunkien on panostettava saattohoito osaamiseen ja kuultava ja opittava alan asiantuntijoilta, Juvonen sanoo.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliisi tutkii Turussa isoa rikoskokonaisuutta, joka liittyy yksityiseen palvelutuotajaan, jolta Turun kaupunki on hankkinut ostopalveluna saattohoitoa vuosina 2011 – 2014. Kaupunki siirsi kilpailutuksen kautta noin 185 potilaan hoitovastuun kyseiselle yritykselle. Lounais-Suomen poliisi kertoo tiedotteessaan (2.3.2020), että tutkinta pitää sisällään poikkeuksellisen vakavia laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä.

Tutkittavina rikosnimikkeinä on tällä hetkellä ainakin törkeä kuolemantuottamus, törkeä pahoinpitely, törkeä kavallus, törkeä petos, useita törkeitä väärennöksiä ja huumausainerikoksia.

Julkisuuteen tulleet tiedot Turun tapahtumista järkyttävät. Poliisilla on tutkinnassa sellaisia väärinkäytöksiä, että ne menevät kaiken inhimillisen ajattelun yli. Ei löydy sanoja. Ihmiset eivät ole valittaneet saamastaan hoidosta. Kuka saattohoidossa oleva hauras ihminen tai hänen läheisensä pystyisikään.

Olen jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen saattohoitolain aikaansaattamisesta, saattohoidon kilpailuttamiseen liittyvistä ongelmista ja saattohoitopotilaan mahdollisuudesta valittaa saamastaan hoidosta. Mikä on potilaan oikeusturva näissä asioissa ja miten saattohoitoa valvotaan, Juvonen kysyy.

Juvonen on jättänyt vuosien mittaan myös useita toimenpide- ja talousarvioaloitteita liittyen saattohoidon parantamiseen, sekä kaksi kertaa lakialoitteen kokonaan uudesta saattohoitolaista.

– Erilaiset toimet saattohoidon parantamiseksi ja yhdenvertaistamiseksi ympäri Suomen ovat tärkeitä. Saattohoitolainsäädännöllä tulisi määritellä muun muassa saattohoidon kriteerit ja laatu, saatavuus ja saattohoitopaikkojen riittävyys, kansalaisten subjektiivinen oikeus saattohoitoon sekä saattohoidossa työskentelevien henkilöiden kriteerit ja oikeus lisä- ja täydennyskoulutukseen. Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen ihmisen perusoikeus. Saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteutuminen edellyttää, että se on tarvittaessa kaikkien ihmisten saatavilla riippumatta asuinpaikasta tai sairaudesta. Saattohoitolaki olisi siis tärkeä ja merkittävä asia, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 26.2. 2020

Eduskunta saa torstaina 27.2. 2020 pääministerin ilmoituksen liittyen Suomen varautumisesta koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen.

Ilmoitus annetaan eduskunnan kyselytunnin jälkeen klo 17.00.

Yleisradio on ilmoittanut, ettei se aio televisioida pääministerin ilmoitusta.
Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) vaatii, että Yleisradio televisioi suorana lähetyksenä pääministerin ilmoituksen, sillä kyseessä on tärkeä ja ajankohtainen asia, josta kansalaisten on saatava tieto myös television välityksellä. Lähetystä on mahdollista katsoa internetin välityksellä, mutta sitä mahdollisuutta ei Suomessa ole kaikilla.

Yle kertoo, että sen tehtävänä on toiminnallaan edistää muun muassa kaikkien että kaikkien suomalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada tietoa asioista. Ylen toiminnasta säädetään myös laissa, sillä kyseessä on verovaroin tuettu julkinen palvelu. Pykälässä 7 momentilla 2 sanotaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti mm. tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Pidän erittäin merkittävänä sitä, että saamme pääministerin ilmoituksen asiasta. Suomi varustautuu koronavirukseen, jonka vaikutuksia on nähty maailmalla, mutta josta me emme tiedä vielä tarpeeksi. Tieto kuuluu kaikille suomalaisille, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

“7§ Julkinen palvelu
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.”

Tiedote 20.2.2020

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona 19.2.2020 vilkas keskustelu velkaantumisesta ja toimista, joilla velkaongelmat saataisiin kuriin sekä velallisten tilanteesta. Keskustelu pidettiin, koska perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa laati keskustelualoitteen, jossa hän ehdotti, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

-Tavoitteeni oli saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi halusin korostaa velkaongelmien laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Elomaa kertoo.

Vuoden 2019 aikana ulosoton perintätoimien kohteena oli peräti 562 144 henkilöä. Suomen Asiakastiedon mukaan vuonna 2019 yksityishenkilöille rekisteröitiin ennätysmäärä maksuhäiriömerkintöjä. Lukumäärä oli vajaa 1,9 miljoonaa. 387 000. Elomaa korosti omassa puheessaan, että velkaantuminen Suomessa on ollut jo pitkään kasvu-uralla.

-Tämän trendin ei saa antaa jatkua. Miettikää hyvät kollegat, kuinka suuresta ongelmasta on kyse! Nykytilanne on hälyttävä ja on päivänselvää, että velkaongelmat räjähtävät käsiin jo lähitulevaisuudessa, ellei asialle tehdä pikaisesti jotakin, Elomaa sanoi eilisessä puheessaan istuntosalissa.

Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Vähävaraisten suomalaisten velkaongelmat saattavat saada alkunsa yhdestä pienestä sairaalamaksusta. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä. Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla. Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan. Yrittämiseen kannustetaan, mutta joskus kovakin yrittäminen voi johtaa myös konkurssiin, jonka seuraukset ovat rankkoja. Siksi tarvitaan osaavaa velkaneuvontaa ja ohjausta jatkaa elämässä eteenpäin.

-Tällä hetkellä perinnässä vallitsee villin lännen säännöt ja ihmisiä laskutetaan aivan törkeästi jopa ilman perusteita. Myös ulosoton toimintaa on ohjattava oikeudenmukaisempaan suuntaan. Suojaosuutta on korotettava nykyisestä ja tulospalkkiot eivät saa ohjata ulosottomiesten toimintaa. Samoin velkojen vanhenemista pitää tarkastella kriittisesti, Elomaa lausui.

Tarkoituksenmukaista on pyrkiä tilanteeseen, jossa velallisella on realistinen mahdollisuus maksaa velkansa pois. Tällä hetkellä perusvelan päälle kertyy ylimääräisiä korko- ja muita maksuja niin paljon, että alkuperäinen velkasumma, joka jopa kasvaa lyhennyksistä huolimatta. Tämä tilanne on jokaiselle osapuolelle kestämätön.

Myös talouskasvatus on Elomaan mielestä tärkeää.

-Nykyisin mahdollisuudet kuluttaa, tehdä velkaa ja elää yli varojensa ovat rajattomat. Kouluissa on jonkin verran talouskasvatusta, mutta sen lisäämiselle olisi varmasti tarvetta, hän totesi.

Elomaa pitää hyvänä monia hallitusohjelman kirjauksi velkaantumisen rajoittamiseksi, mutta peräänkuulutti käytännön toimia.

-Nyt on aika toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset käytännössä. Toivon kuulevani selkeitä lupauksia siitä mitä tullaan tekemään ylivelkaantumisen torjumiseksi ja millä aikataululla. Nimittäin tällä asialla on kiire ja uudistusten kanssa ei voi vitkastella, hän päätti puheenvuoronsa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 18.2.2020

Viime viikolla uutisoitiin, että Aluehallintovirasto on keskeyttänyt Seinäjoella sijaitsevan Hoivakoti Kissanpäivien toiminnan. Asiakkaiden hoito ja hoiva on siirtynyt Seinäjoen kaupungin vastuulle.

Vakavia puutteita on havaittu muun muassa lääkehuollossa ja henkilöstömitoituksessa. Lisäksi asiakasturvallisuuden on katsottu vaarantuneen. Tänään saimme asiasta lisätietoja, joista paljastui poikkeuksellisen röyhkeää välinpitämättömyyttä: insuliinia on säilytetty yleisessä jääkaapissa ja hävitettäviä lääkkeitä virvoitusjuomapullossa. (IL 18.2.)

”On uskomatonta, että vaikka tarkastuksia tehdään ja vakavia puutteita toiminnassa todetaan, toiminta saa kaikesta huolimatta jatkua sellaisenaan vuosikausia ennen kuin ongelmiin oikeasti puututaan”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Puutteet eivät tulleet yllätyksenä, vaan vakavat epäkohdat ja laiminlyönnit on todettu tarkastuksissa ensi kerran jo vuonna 2017, ja toistamiseen 2019. Kaupungin mukaan havaittuja vakavia puutteita ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

”Ongelmana on erityisesti se, että viranomaisen antamaan ohjaukseen ei reagoida millään tavalla. Tähän olisi löydettävä nyt ratkaisu, eikä antaa edes mahdollisuutta vuosien aikaikkunaan hoitaa asioita kuntoon. Huonosti hoidetuissa hoivayksiköissä on ihan oikeita ihmisiä hoidettavana joka päivä, eikä ole ihmisarvon mukaista antaa heidän odottaa vuosikausia laiminlyöntien korjaamista. Valvovalle viranomaiselle tulisi suunnata siis enemmän resursseja, eikä luottaa minkäänlaiseen omavalvontajärjestelmään, kuten hallitus tuntuu hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen perusteella tekevän”, Juvonen jatkaa.

Esperi velkojille, Attendolle korjausmääräyksiä ja Kissankello huostaa
Kriisiytyneestä vanhustenhoivasta on saatu lukea uutisia viime aikoina jatkuvasti. Helmikuun alussa hoivajätti Esperi Care siirtyi velkojiensa omistukseen, mikä on täysin poikkeuksellista. Taustalla kerrottiin olevan heikentynyt taloudellinen tilanne. Keskiviikkona uutisoitiin Valviran määränneen Attendon korjaamaan toimintansa epäkohdat heinäkuun alkuun mennessä.

”Näitä kolmea tapausta yhdistää kaikkia hoitajapula ja huono hoito. Vanhusten hoivapalveluilla on mahdotonta tehdä kannattavaa bisnestä ilman mittavia laiminlyöntejä, sekä asiakkaita että työntekijöitä kohtaan. Vanhukset altistetaan ala-arvoiselle hoidolle ja henkilöstö ajetaan loppuun, kun hoivapalvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla ja laadusta välittämättä”, Juvonen moittii.

Eduskunnan käsittelyssä oleva hoitajamitoitusta koskeva lakiesitys ei tuo tilanteeseen välitöntä parannusta.

”Keskeinen ongelma on se, että lakiesitys ei sisällä sanktioita tilanteissa, joissa hoitajamitoitusta ei noudateta tai asiakkaiden turvallisuus muuten vaarannetaan. Tarkastuksia pitäisi tehdä säännöllisesti ja kaikkiin hoivapalveluyksiköihin, ja silloin, kun laiminlyöntejä havaitaan, viranomaisen olisi voitava edellyttää niiden korjaamista lyhyessä määräajassa, esimerkiksi kolmen kuukauden sisällä. Vaatimusta voitaisiin tehostaa uhkasakolla. Viranomaisen olisi myös määräajan täytyttyä tehtävä uusi tarkastuskäynti ja varmistettava, että puutteet on asianmukaisesti korjattu”, Juvonen vaatii.

Lisätiedot:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps.)
050-5311 108

7.2.2020
Hallitus julkisti eilen torstaina esityksensä lainsäädännöksi, jolla sitova hoitajamitoitus saatettaisiin voimaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on iloinen, että lakiesitys henkilöstömitoituksesta on vihdoinkin eduskunnassa. Vaikka esitys on tärkeä ja hyvä, liittyy siihen kuitenkin myös paljon suuria kysymysmerkkejä, jopa ongelmakohtia.

Välittömään hoito- ja hoivatyöhön eli hoitajamitoitukseen luetaan 21 erilaista ammattinimikettä tai jotakin soveltuvaa alaa opiskellutta. Myös alaa opiskelevat luetaan mitoitukseen. Välillistä työtä eli siivoamista, ruoanlaittoa ja pyykkihuoltoa tekevät matalamman koulutuksen henkilöstö eli muun muassa hoiva-avustajat, hoitoapulaiset ja koti-avustajat. Kun he siivoavat, laittavat ruokaa tai pesevät pyykkiä, heitä ei lasketa henkilöstömitoitukseen. Kuitenkin he voivat osallistua myös itse hoitotyöhön eli välittömään työhön, jolloin heidät taasen lasketaan mitoitukseen. Tästä seuraa se, että matalamman koulutuksen saanut henkilöstö voi joutua työpaikalla niin sanotuksi ”heittopussiksi”, joka tekee molempia töitä työvuorossaan.

”Tämä malli on paluuta 1980-luvulle, jolloin hoitotyötä jaettiin juuri näin. Hoitoapulaisten työtaakka kasvoi kohtuuttomaksi, sillä he tekivät ensin kodinhoidolliset työt eli siivoamiset ja ruoan- ja iltapalan valmistelut ja siinä välissä tai niiden jälkeen he tekivät myös hoivatyötä esimerkiksi iltavuorossa. Voi kuvitella, miten kiireinen hoitoapulaisen iltavuoro oli. Tällainen ei ole hyvää työn organisointia, eikä näin saisi tapahtua. Työntekijän tulee saada keskittyä työvuorossa selkeästi työnkuvaansa”, Juvonen muistuttaa.

”Hoiva-avustajat ovat hyvä tuki- ja apuhenkilöstö vanhustenhoitoon. Heidän koulutuksessaan on myös osioita lähihoitajakoulutuksesta. Kannan kuitenkin huolta siitä, että ratkaistaanko hoitajamitoituksen yhtälö näillä kaikkein pienipalkkaisimmilla naisilla. He ovat tärkeitä, mutta heidän varaansa ei tätä henkilöstömitoitusta saa laskea”, Juvonen sanoo.

”Lakiesityksessä ei oteta kantaa siihen, että kuinka paljon henkilöstömitoitukseen luettavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua henkilöstöä yksikössä on oltava. Esityksessä käytetään termiä ”riittävästi”. Termi on häilyvä ja voi tarkoittaa, että työvuorossa riittää vaikkapa vain yksi alan koulutettu lähi- tai sairaanhoitaja. Muu henkilöstö voi olla muuta koulutettua henkilöstöä. Tässä kohtaa astuvat sitten esiin vastuu- ja potilasturvallisuuskysymykset. Kuka kantaa vastuun lääkkeiden jaosta, entäpä sairaanhoidollisesta vanhuksen seurannasta? Kuka tekee päätöksen vanhuksen lääketieteellisen hoidon tarpeesta. Työhyvinvoinnin kysymykset tulevat tässäkin esille: sysätäänkö yhdelle hoitoalan ihmiselle kaikki hoidollinen vastuu?”, Juvonen kysyy.

”Ministeri Kiurun esityksestä sai sen kuvan, että uudistuksen rahoitus on sidottu sote-uudistuksen toteutumiseen. Tällöin yksityislääkärien kelakorvaukset leikataan. Entä, jos sote-uudistus ei toteudu suunnitellussa aikataulussa tai julkiselle puolelle ei saada toteutettua riittävää palveluvalikoimaa? Kun jo aikaisemmin sote-uudistus on törmännyt perustuslaillisuusongelmiin, myös nyt esitetyn toimintamallin yhteensopivuus perustuslain kanssa on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa”, Juvonen pohtii.

Pitkän siirtymäajan johdosta korkeamman henkilöstömitoituksen toteutumiseen on vielä pitkä matka. Lain henkilöstömitoitus 0,7 on lopullisesti voimassa vasta 1.4.2023. Sitä ennen yksiköt voivat edelleen toimia matalalla eli 0,5 mitoituksella. Tämä mitoitus on aivan liian alhainen ja jatkaa vanhustenhoidon kriisiä sekä siihen liittyviä riskejä. Huomioitavaa on myös se, että lakipaketti ei sisällä sanktioita tilanteeseen, joissa mitoitusta ei noudateta. Vanhustenhoidon valvontaan on kohdennettava huomattavasti nykyistä enemmän resursseja tulevaisuudessa, jotta nykyisen kaltaisilta ongelmilta vältytään.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Mielipidekirjoitus 6.2.2020

Eläinten hyvinvointilaki ei ota valmistuakseen. Eläinsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön uudistamistyö polkaistiin käyntiin aikanaan jo vuonna 2011. Vuodet ovat vierineet, mutta tyly tosiasia on se, että Suomessa eläinten oikeudet nojaavat yhä edelleen vuodelta 1996 peräisin olevaan lainsäädäntöön. On sanomattakin selvää, että eläinten oikeuksia turvaava lainsäädäntö on auttamatta vanhentunut eikä turvaa eläinten hyvinvointia siihen malliin kuin vuonna 2020 sopisi toivoa. Keväällä 2019 eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen kompastui lopullisesti hallituksen kaatumiseen. Nyt näyttää siltä, ettei asia ole etenemässä vielä tänäkään vuonna. Tein kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin hallitukselta suoraan, milloin eläinsuojelulaki on tarkoitus saada valmiiksi ja onko sisältöön tulossa merkittäviä muutoksia edellisellä hallituskaudelle esitettyihin linjauksiin. Nostan asian tikun nokkaan, koska eläinsuojelussa ja eläinten hyvinvoinnissa ilmenee jatkuvasti puutteita, jotka pitäisi saada korjattua pian. Suomi ei voi lykätä näin tärkeää uudistusta enää yhtään. Ministeri Lepän vastauksesta käy ilmi, että hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2021. Verkkaisesta aikataulutavoitteesta päätellen eläinten oikeudet eivät taida hallitusväkeä paljoa kiinnostaa tai sitten kyse on kehnosta toimeenpanokyvystä. Tulevan lain sisältöön liittyen vastauksesta ei mitään uutta ja mullistavaa noussut esille. Rekisteröintipakko tulee onneksi etenemään ainakin koirien osalta. Kissojen kohdalla tilanne on valitettavasti vielä kysymysmerkki, mutta hallitusohjelmassa mainitaan myös kissojen rekisteröintipakko.

Rekisteröintipakko on tehokas tapa vähentää julmia eläinsuojelurikoksia, joista olemme valitettavasti joutuneet lukemaan lehdistä liian usein viime vuosina. Nuoret ampuivat ja rampauttivat lähes 1000 kissaa Pohjanmaalla. Pariskunta näännytti nälkään koiran, vaikka he olivat saaneet aiemmin huomautuksen lemmikin kaltoinkohtelusta ja mäyräkoira puolestaan laitettiin yhdessä tapauksessa mikroon. Nämä kauheudet on saatava loppumaan keinolla millä hyvänsä. Tapaukset eivät ole mitään huhupuheita vaan totisinta totta kaikessa karmeudessaan. Eläinsuojelurikosten sanktiot ovat aivan liian heppoisia. Yleensä selviää sakoilla ja määräaikaisella eläintenpitokiellolla, jonka toteutumista ei juuri valvota. Rangaistuksia olisi ehdottomasti kiristettävä. Eläinsuojelulainsäädännön heikkouksista koituu eläimille mittavaa kärsimystä jatkuvasti. Myös pentutehtailu ja laiton eläinkauppa rehottavat ja niidenkin kohdalla rekisteröintipakko olisi muutos parempaan.

Iltalehti uutisoi viime vuoden puolella tapauksesta, jossa Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi koirankasvattajan törkeästä eläinsuojelurikoksesta ehdolliseen vankeuteen. Mitä vaatii, että tulee ehdollinen tuomio eläinsuojelurikoksesta? Tässä muutama esille noussut epäkohta. Lista on niin pitkä, että palstatila loppuisi, jos listaisin kaikki kauheudet. Koirien pitoalue oli niin likainen ja ulosteessa, että siellä oli ihmisilläkin vaikeuksia hengittää. Osaa koirista pidettiin niin pienissä häkeissä, etteivät ne voineet edes seistä. Eläimet olivat äärimmäisen likaisia eikä niillä ollut riittävästi tilaa liikkua eikä kaikilla ollut edes säänsuojaa. Koirat olivat nälkiintyneitä ja vedensaannissa ilmeni vakavia puutteita. Lisäksi naaraita pennutettiin liian usein ja pentuja lopetettiin. Tarkastuskäyntejä suoritettiin toistuvasti, mutta lukuisat kehotukset kantautuivat kuuroille korville ja koirien kärsimystarina vain jatkui. Tuomio oli vain viisi kuukautta ehdollista vankeutta ja pysyvä eläintenpitokielto sillä poikkeuksella, että kaksi steriloitua koiraa ja yksi hevonen tai poni olisivat sallittuja. Kyllä halvalla lähti kaiken eläinrääkkäyksen jälkeen. Aivan käsittämätöntä! Tämä vuosi ei lähtenyt käyntiin yhtään paremmilla eläinuutisilla. Iltalehti uutisoi Keski-Suomen käräjäoikeuden käsittelevän tapausta, jossa kahta henkilöä syytetään yli 40 koiran ja muun eläimen huonosta kohtelusta. Eläintenpitopaikassa ilmeni vastaavia puutteita kuin edellisessä tapauksessa. Tapaus on erityisen törkeä vielä sen takia, että kyse on rotukoirien ammattimaisesta kasvatustoiminnasta. Toivottavasti tässä tapauksessa syyttäjän vaatimus ehdottomasta vankeusrangaistuksesta toteutuisi. Se on tosin valitettavan epätodennäköistä.

Mitä tämä kaikki kertoo nykymenosta? Asenteisiin ja rangaistuksiin on puututtava pian ja eläinsuojeluun liittyviin käytäntöihin on tultava pikaisesti tiukennuksia. Valvontatoimintaan on saatava lisää tehoa, jotta eläinrääkkäys jopa virallisten kasvattajien keskuudessa saataisiin paremmin aisoihin. Kiinnijäämisen on myös oltava uskottava pelote. Rekisteröintipakko lisäisi osaltaan vastuullista eläintenpitoa. Lemmikkien ostajia tulisi myös ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja varmistua miten vastuullinen päätös lemmikkieläimen hankinta todella on. Ottaisiko hallitus nyt vastuun siitä, että Suomen eläinsuojelulainsäädäntö saataisiin vihdoin ja viimein päivitettyä tälle vuosituhannelle ja eläinten oikeudet turvattua nykyistä paremmin?

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

Tiedote 5.2. 2020

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kiittää tasavallan presidentti Sauli Niinistön siitä, että presidentti otti valtiopäivien avajaispuheenvuorossaan esille myös huolen koronavirusepidemiasta. Niinistö korosti pandemioissa eli erilaisissa maailmanlaajuisissa epidemioissa terveysturvallisuuden tärkeyttä, globaalia yhteistoimintaa ja omaa varautumista erilaisiin pandemioissa.

Presidentti on ajan hermolla myös terveyspoliittisessa kysymyksissä. Upeaa, kiitos presidentille kannanotosta. Tein heti koronaepidemian alkaessa aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle (24.1.20), sillä koin, että asiasta on saatava tietoa ja yhteiskunnan on ryhdyttävä valmistautumaan tosissaan myös tulevaisuutta ajatellen erilaisiin yllättäviin tilanteisiin, juurikin pandemioihin. Hoitajana ei infektioiden kanssa voi jäädä miettimään, vaan on toimittava. Kirjallinen kysymys lähti siis bumerangina selkärangasta, Juvonen kertoo.

Valitettavasti kirjallinen kysymykseni aiheesta herätti kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriössä ja ministeri Krista Kiurussa täysin päinvastaisen reaktion kuin olisin voinut ikinä kuvitella. Ministeri ei ymmärtänyt sitä vaan hämmästeli kysymystäni sanoen julkisuuteen, että koronavirusepidemia ei ole poliittinen kysymys. Hän antoi myös ymmärtää, että kysymyksen takana on vain tarve herättää paniikkia kansalaisissa (Iltalehti 31.1. 2020). Onkohan ministeri edelleen presidentti Sauli Niinistön puheenvuoron jälkeen samaa mieltä asiasta, Juvonen pohtii.

Tässä me näemme, että miten eri tavalla asioihin voidaan suhtautua. Ministeri ei saa pestä käsiään näistä asioista vaan hänen on oltava ajan hermolla ja vastattava myös kansalaisille asiallisesti. Olin juuri tuolloin Lapissa työmatkalla kiertämässä kansalaisten parissa, kun tieto ensimmäisestä Suomessa todetusta koronavirustartunnasta tuli. Kun ministeri vähättelee kansanedustajan tekemää kysymystä ja leimaa sen vain politikoinniksi, hän vähättelee samalla myös Suomen kansaa, Juvonen muistuttaa.

Koronavirusepidemialla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Sairastumisia ja kuolemantapauksia on paljon ja kustannukset tehohoidosta ja eristyspotilaista kasvavat. Samalla vaikutukset näkyvät myös jo maailmantaloudessa. Rajoja suljetaan, ihmisiä evakuoidaan, osakekurssit laskevat, yritykset määräävät työntekijöitä matkustuskieltoon ja bisnes pysähtyy. Kiina on myös ilmoittanut tarvitsevansa infektion torjuntaan pikaisesti muun muassa suojamaskeja, -pukuja ja -laseja estämään koronaviruksen leviämistä. (Iltasanomat 4.2.20 Kiina julkaisi tuoreet lukemat), eli se tarvitsee jo apua muilta mailta. Joskin suojamaskit loppuvat myös muualta.

Koronavirusepidemia on siis jo poliittinen kysymys ja siihen on suhtauduttava vakavasti. Se ei tarkoita hysteriaa tai pelolla lietsontaa. Se on realismia, jota täytyy löytyä myös ministeriltä ja ministeriöstä, ei vain tasavallan presidentiltä ja hoitajataustaiselta kansanedustajalta, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE 29.1.2020

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen jätti viime viikolla hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen liittyen koronavirukseen ja Suomen valmiuksiin vastata sen leviämiseen. Juvonen vaatii hallitukselta akuuttia reagointia akuuttiin tilanteeseen sekä julkista tiedottamista, jotta myös kansalaiset saisivat vastauksia.

”Moni tavallinen kansalainen on huolissaan, kun on saanut lukea jo useamman viikon ajan erittäin huolestuttavia uutisia tartuntojen ja kuolonuhrien määrän kasvusta sekä taudin leviämisestä ympäri maailmaa. Heitä kiinnostaa tietää, onko Suomi varautunut tilanteeseen, jossa tauti alkaa levitä Suomessa. Tiedon puute voi jo itsessään lietsoa paniikkia. Vaikutukset näkyvät jo nyt esimerkiksi yrittäjien elinkeinonharjoittamisessa.”, Juvonen huomauttaa.

Juvonen on tällä hetkellä kiertämässä kuntia ja kaupunkeja Pohjois-Suomessa ja näkee kansalaisten aidon huolen tilanteesta.

”Pohjois-Suomessa on matkailun kuumin sesonki käynnissä ja ihmisiä liikkuu tuhansia edestakaisin päivittäin. Kiinasta Lappiin suuntautuva turismi on tunnetusti vilkasta. Ihmiset ovat aidosti huolestuneita ja ymmärrän sen hyvin. Jo nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa tautiepäilyksen vuoksi on eristettynä yksi potilas Lapin keskussairaalassa. Millaiset valmiudet meillä on tutkia, eristää ja hoitaa massoittain ihmisiä, jos epidemia leviää myös Suomeen?”, Juvonen tiedustelee.

Terveysviranomaiset ympäri maailmaa varautuvat toimenpiteisiin liittyen koronaviruksen leviämiseen ja potilaiden hoitamiseen. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kokoontunut asian tiimoilta pohtimaan sitä, julistaako se kansainvälisen kansanterveyden hätätilan viruksen takia.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps.)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
p: 050-5311 108

Mielipidekirjoitus 24.1.2020

Yksikin huumekuolema on liikaa. Huumausaineiden käyttöön linkittyvät monenlaiset haitat ja niitä usein seuraavat surulliset ihmiskohtalot vetävät minut hiljaiseksi. Korviini kantautui taannoin pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa. Poliitikoilta niin valtakunnan politiikassa kuin kuntapäätöksenteossa tarvitaan tiukkoja toimia tässä ja nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Miksi asialla on kiire? Nostetaan esille hieman tilastofaktoja.

Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjalta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6%) ja 2018 (24%) välillä. Kannabis on selvästi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti. Käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet aivan viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Eniten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Tutkimukseen vastanneista tämän ikäryhmän edustajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään. Huumeiden käytön ja kokeilun yleistyminen johtaa väistämättä niihin liittyvien haittojen lisääntymiseen. Tilastokeskuksen eri rikostyyppien kehitystä koskevasta tilastosta selviää, että huumausainerikosten määrä on noussut vuosien 2015-2019 välillä 23 410:sta yli 31 000:n. Tämä kehityskulku on erittäin hälyttävä, koska huumeiden käytön yleistyminen lisää rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus voimistuu huumausainemarkkinoiden kasvun myötä. Myös rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus saa Suomessa yhä merkittävämpää jalansijaa huumausainekaupan kautta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien määrä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 61. Vielä vuonna 2007 huumekuolemia oli alle 150. Peräti 65 % huumausainekuolemista vuonna 2018 oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeisiin kuolleiden määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin muualla Euroopassa. Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liittyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaantuessa myös lähipiiriin. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat yleistyvät käsi kädessä niiden käytön kanssa.

Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Erityisen huolestuttava seikka on huumausaineongelmien yleisyys nuorison parissa. Jos tähän ei löydetä keinoja puuttua, on varteenotettava riski, että ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Poliisi ja tulli tarvitsevat lisää resursseja laittoman huumekaupan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittävyyttä tulee harkita huolella. Valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tukipalveluihin on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja sillä ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tuloksellisessa päihdepolitiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on pureuduttava tehokkaammin huumeiden käyttäjien auttamiseen.

Olen laatinut toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittaisiin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Lopuksi haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riskejä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivisempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista huumausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie. Meidän jokaisen tuleekin miettiä, onko huumeista saatava hetken huuma kaikkien niiden aiheuttamien haittojen väärti? Nyt tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja lujia ratkaisuja paisuvan huumeongelman selättämiseksi. Emme voi katsella sivusta, kun yhä useampi nuori lipsuu hämärille poluille.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja (ps)

TIEDOTE 24.1.2020

Iltalehti uutisoi tänään, että hallitus on vihdoinkin heräämässä romahtaneisiin syntyvyyslukuihin ja korottaa lapsilisiä. Lapsilisien korotuksia käsiteltiin eduskunnassa jo viime syksynä. Hallitus esitti ohjelmansa mukaisesti, että korotus lapsilisään tehtäisiin vasta neljännestä lapsesta lähtien. Perussuomalaiset sen sijaan esittivät korotuksia kaikille lapsiperheille.

”Perusuomalaiset toivat tilanteen esiin jo marraskuussa ja vaativat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muutosta esitykseen, jotta hallitus selvittäisi mahdollisuuden korottaa lapsilisää tuntuvasti jo ensimmäisen lapsen kohdalla. Valitettavasti hallituspuolueet eivät tätä esitystä tuolloin kannattaneet”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen huomauttaa.

Iltalehden mukaan hallituksen huoli Suomen tulevaisuudesta kasvoi torstaina Tilastokeskuksen julkaistua ennakkotilaston vuoden 2019 syntyvyysluvuista. Syksyllä perussuomalaiset perustelivat vastalausettaan muun muassa juuri alhaisella syntyvyydellä.

”Meidän mielestämme on tärkeää antaa yhteiskunnassa sellainen signaali, että lapsia kannattaa tehdä ja perheitä perustaa. Kaikki lapsiperheet ovat toki yhtä tärkeitä, mutta jos lapsikatoon halutaan puuttua, täytyy perheitä rohkaista hankkimaan ensin se ensimmäinen lapsi ja tukea tätä kaikin mahdollisin keinoin”, Juvonen perusteli asiaa valiokunnassa.

Alueelliset erot elinkustannuksissa asettavat lapsiperheet hyvin eriarvoiseen asemaan. Kasvukeskuksissa lapsiperheitä kurittaa asumisen hinta, muualla liikkumisen hinta. Lisäksi ensimmäisestä lapsesta saa vähiten lapsilisää, mutta joutuu maksamaan suurimman päivähoitomaksun.

”Perussuomalaiset ovat ehdottaneet kannustimeksi perheen perustamiseen lapsilisän nostamisen rinnalle myös ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista. Perussuomalaiset ovat myös vaatineet hallitusta pidättäytymistä toimenpiteistä, jotka nostavat jo ennestään kallista asumisen ja liikkumisen hintaa ja siten vaarantavat lapsiperheiden toimeentulon”, Juvonen moittii.

Hallitus ei tunnu yhtään tajuavan politiikkansa vaikutuksia juuri pienituloisimpiin ihmisiin; lapsiperheet ja eläkeläiset ovat niitä, joiden kukkarolla käydään. Hallitus rokottaa siitä, että lämmittää kotiansa tai liikkuu autolla. Samalla hallitus ja erityisesti keskusta unohtaa hokemansa mantran, pidetään koko Suomi asuttuna. Kuitenkin se itse kurjistaa pitkien välimatkojen Suomessa juurikin esimerkiksi lapsiperheiden liikkumista ja tekee sen entistäkin kalliimmaksi, Juvonen kritisoi.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
050 5311 108

Tiedote 22.1.2020

Pääministeri Antti Rinne lupasi hallituskauden alussa, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuvat soteuudistuksen valmisteluun (Kuntalehti 16.5. 2019). Tämä tarkoitti parlamentaarisen työ- ja seurantaryhmän asettamista. Työryhmää ei ole kuitenkaan asetettu.

Parlamentaarinen työ- ja seurantaryhmä on tärkeä asioiden avoimuuden ja tiedonkulun varmistettavuuden kannalta ja sillä on merkitystä historiallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen aikaansaattamisessa. On tärkeää, että kaikki eduskuntapuolueet ovat tietoisia sotelakien valmistelusta ja sisällöistä ja pääsevät jo etukäteen kommentoimaan, kysymään ja myös vaikuttamaan uudistukseen. Toiminnalla haetaan siis myös poliittista yhteisymmärrystä.

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) esitti joulukuussa 2019 hallitukselle kirjallisen kysymyksen parlamentaarisen työ- ja seurantaryhmän perustamisesta. Vastaus siihen on nyt saapunut.

Vastauksessa todetaan, että hallitus aikoo uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn, jotta se vastaisi entistä paremmin tulevien vaalikausien suuriin rakenne- ja muiden uudistusten valmisteluun. Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa.

Siinä todetaan myös, että soteuudistuksen valmistelussa roolissa ovat ylivaalikautiseen parlamentaariseen valmisteluun perustettavat parlamentaariset komiteat, strategiset ministerityöryhmät ja Valtioneuvoston kanslian johdolla tehtävät strategiset sopimukset ministeriöiden kanssa.

Ministeriön vastaus ei lupaa parlamentaarista työryhmää huolimatta Antti Rinteen lupauksesta, vaan sen sijaan se aikoo uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn. Mitä tämä mahtaa tarkoittaa ja milloin tämä tapahtuu? Parlamentarismiin kuuluu asioiden käsittely kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, ei pelkästään hallituspuolueiden, Juvonen ihmettelee.

Eduskuntapuolueet ja kansanedustajat ovat odottaneet parlamentaarisen työryhmän aloittamista, jotta saisimme edes jotakin tietoa soten etenemisestä. Soteuudistukseen liittyviä kyselyjä ja viestejä kuntakentältä on tullut paljon. Tietoa soteuudistuksesta saimme juuri ennen joulua. Tiedottamisen ajankohta oli huono, ja tuli tunne, että pyhiä vasten tiedottamisella haluttiin painaa koko sote villasella. Laajempi tiedotustilaisuus pidettiin taasen eduskunnan istuntotauolla viime viikon perjantaina 17.1. 2020. Miksi tiedottamisen ajoitus on näin huonoa, Juvonen kritisoi.

Hallituksen toiminta soteuudistuksen eteenpäin viemiseksi on ollut hidasta ja epävarmaa. Lisäksi soteen liittyvä tiedonsaanti on ollut ala-arvoisen huonoa. Vaikeita ratkaistavia kysymyksiä on paljon liittyen muun muassa soten rahoitukseen, työvoimaan, alueiden erillisratkaisuihin ja sotesta saataviin säästöihin. Näiden huomioiden sijaan ministeriö sortuu kirjallisen kysymyksen vastauksessaan ennenaikaiseen omakehuun todetessaan, että nykyisen hallituksen linjaukset selkeyttävät tulevaa ratkaisua olennaisesti edellisellä vaalikaudella tehdystä valmistelusta.

Odottaisin hallitukselta ja ministeriöltä kehuskelun sijaan realismia. Soteen liittyy niin paljon erilaisia ratkaistavia asioita ja yksityiskohtia, että olisi tärkeää valmistella niitä parlamentaarisesti, jotta me kaikki tietäisimme, että mihin oikein ollaan menossa ja mitä on tulossa. Nyt hallitus ei siis sellaista lupaa, vaan syö jälleen kerran sanansa. Vaikuttaa sille, että Antti Rinteen pääministeriyden siirryttyä Sanna Marinille parlamentarismilla ei ole enää mitään väliä, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Valiokuntavastaava
050- 5311 108

TIEDOTE 17.1.2020

Perussuomalaisten Juvonen: Kiurun vihjailu sotekentän soteväsymyksestä johtuu rahapulasta, työntekijöiden kurjistamisesta ja sotekentän epätietoisuudesta ja se on ihan hallituksen ja ministerin omaa syytä.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) järjesti tänään tiedotustilaisuuden, jossa esitteli sote-uudistuksen etenemistä. Hän puhui soteväsymyksestä, vaikka kyseessä ei ole asenneongelma, vaan sote-uudistus on täynnä konkreettisia epäkohtia, joiden lisäksi epätietoisuus, päättämättömyys ja hitaus heijastuu konkreettisesti henkilöstön asemaan.

”Tiedotustilaisuuden pohjalta heräsi kysymys siitä, tarkasteleeko ministeri samaa todellisuutta, jossa kunnissa eletään ja työskennellään. Päällimmäinen vaikutelma oli, että sote-valmistelussa aikataululliset ja henkilöstöön liittyvät realiteetit ovat täysin hukassa”, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee.

Tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru yhtäältä esitti, että piikki ei ole auki ja vaaditaan järkeviä ratkaisuja, mutta toisaalta oli muun muassa laajentamassa terveyskeskuspäivystystä.

”Terveyskeskuspalveluiden tarjoaminen iltaisin ja viikonloppuisin on sinänsä hyvä tavoite, mutta ministeri Kiuru tuntuu unohtavan, että aukiolon laajentaminen maksaa ja vaatii lisää sote-ammattilaisia kuntiin. Siihen, mistä kunnat saavat tarvittavan rahoituksen ja palkkaavat tarvittavat työntekijät, ministeri ei tarjonnut ratkaisua”, Juvonen pohtii.

Ministeri Kiuru moitti kenttää mollivoittoisuudesta ja väsymyksestä, vaati perusterveydenhuollon parantamista ja painotti kiirettä: sata lakia pitäisi viedä eduskunnassa läpi. Säästöjä saataisiin ”lähinnä sillä, kun asiat tehtäisiin paremmin”.

”On ala-arvoista vihjata, että ongelmat johtuisivat siitä, että kuntien sote-ammattilaiset tekisivät huonoa työtä tai kentällä olisi asenneongelma. Tästä ei ole kyse. Väsymys johtuu siitä, että investointeja ei uskalleta tehdä, vaan henkilöstöä irtisanotaan eikä hoitajien sijaisuuksia jatketa, vaikka sijaisten tarve olisi suuri. Hoitotyön ammattilaiset joutuvat jo nyt venymään äärimmilleen ja pyrkivät tekemään mahdottomasta mahdollista, mutta heitä on yksinkertaisesti liian vähän eikä rahaa palkata lisää anneta. Soteväsymys muuttuu tarmoksi ja innoksi kentällä nopeasti, kun tekeviä käsiä on tarpeeksi. Kiireellä ei saada aikaan hyvää, olipa kyse sote-uudistuksesta tai käytännön hoitotyöstä. Ministeri Kiuru, teidän vastuullanne on varmistaa, että hallitus antaa kunnille riittävät rahat, jotta työntekijöitä on tarpeeksi, jotta perusterveydenhoito toimii ja hoitotyö saa ansaitsemansa kunnianpalautuksen”, Juvonen huomauttaa.

Lisätietoja:
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
valiokuntavastaava
050 5311 108

Tiedote 15.1. 2020

Hallituksen tulisi nostaa hoitoalan kissa pöydälle eli hoitoalan huono ja riittämätön palkkaus, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.

Iltalehti uutisoi tänään sairaanhoitajan keskipalkan olevan 2483 euroa ilman vuorotyöilisiä (Il 15.1.2020). Lähihoitajan keskipalkka on taasen noin 2150 euroa (Työpaikat oikotie), mutta lähihoitajalle maksetaan jopa alle 2000 euron peruspalkkaa (Superliitto, palkat https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/tyossa-kuntasektorilla/palkat/kuntasektorin-hinnoittelukohtia-ja-peruspalkkoja/)

Hoitajan palkasta vähennetään edelleen Suomessa niin sanottu kutsumuslisä. Hoitajan uskotaan olevan työpaikallaan vain kutsumuksen asialla. Ei ole. Hoitotyö on työtä, ei hyväntekeväisyyttä, Juvonen muistuttaa.

Pitkä työura, kokemus tai lisäkoulutus ei näy palkassa. Hoitoalan työntekijät joutuvat tekemään vuorotyötä, jotta palkka nousisi edes vähän. Vuorotyötä on tehtävä kaikenikäisenä hoitajana: vastavalmistuneena ja perheellisenä kuin myös keski-ikäisenä ja ikääntyneenä jo eläkeikää lähestyvänä hoitajana.

Vuorotyöstä haetaan pelastusta palkkaan, joka pahimmillaan uuvuttaa ja vie hoitajan jaksamisen äärirajoille. Kun työvuorojen henkilöstöä ei ole riittävästi, työntekijöiden kuormitus kasvaa. Vuorotyö on toki hyvä mahdollisuus erilaisiin työvuoroihin, mutta se ei saa olla kiristyskeino, jolla hoitaja tienaa leipänsä, Juvonen sanoo.

Hallituksen edustajat totesivat hoitajien palkka-asiasta 7.1.2020 Mtvn haastattelussa seuraavaa:
Keskustan Antti Kurvisen mielestä palkkapolitiikan sijaan olisi keskityttävä hoitajien työolojen parantamiseen. Sdpn Antti Lindtman ei hänkään nähnyt hyväksi kommentoida hoitajien palkkatilannetta vaan totesi, että hallitus ei tee omia väliintuloja.

Miten hallituksen Kurvinen parantaisi hoitoalan työoloja? Pitäisikö vuorotyö sairaaloissa lopettaa? Pitäisikö pitkät työvuorot eli aamusta iltaan lopettaa? Pitäisikö työaikaa lyhentää? Pitäisikö pienten lasten vanhemmille turvata työvuorot, joissa työajat ovat inhimillisiä? Mitkä ovat Kurvisen keinot? Ihmiset sairastavat 24/7 eli pitäisikö ihmisten lopettaa sairastaminen vai pitäisikö joku jättää hoitamatta? Miten hallitus vastaa näihin asioihin, Juvonen kysyy.

Parannetaanko hoitoalan työoloja kenties siten, että hoitajien irtisanomiset kielletään? Estääkö hallitus hoitajien irtisanomisia ja turvaa näin riittävät henkilöstöresurssit?

Olen seurannut kauhulla Suomen yli pyyhkiviä hoitajien irtisanomisia ja YT neuvotteluja. Määräaikaisia työsopimuksia ei ole myöskään jatkettu. Pätkätyöt ja sijaisuuden raastavat hoitajia ja epävarmuus työstä aiheuttaa pelkoa ja kuormitusta.

Hoitajien irtisanomisilla on potilasturvallisuutta heikentävä vaikutus, sillä jäljelle jäävien hoitajien kiire ja työmäärä lisääntyy ja myös moni lääkäri menettää katoavien hoitajien myötä työparin ja apukädet. Tämä on väärin lääkäreitä kohtaan, jotka työskentelevät valtavan paineen alla. Tämä on väärin veronsa maksavia kansalaisia, potilaita, kohtaan, Juvonen muistuttaa.

Samalla kun hoitajia irtisanotaan, hallitus muistuttaa henkilöstömitoituksen lakiin saattamisen yhtenä vaikeutena olevan hoitajapula. Asiat ovat pahassa ristiriidassa keskenään, Juvonen toteaa.

Asioista tulisi puhua niiden oikeilla nimillä. Hoitoalalla tämä tarkoittaa riittävän hoitohenkilöstömäärän turvaamista ja ylläpitoa, työsuhteiden vakinaistamista ja palkkojen tarkistusta. Valtion on kannettava vastuuta kansalaisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamisesta. Kun nämä asiat ovat kohdallaan, myös hoitoalan työhyvinvointi paranee, hoitoalan työvoimapako muille aloille pysähtyy ja potilasturvallisuus paranee. Nämä ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Suomalainen terveydenhuolto pelastetaan osaavalla, työhönsä sitoutuneella ja riittävällä henkilöstöllä, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
sosiaali- ja terveysvaliokunta
050-5311 108

Tiedote 7.10. 2019
Hallituksen esittämä vanhustenhoidon henkilöstömitoitus on kepponen hoitoalan koulutetuille ammattihenkilöille, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden vähentää lähi- ja sairaanhoitajia vanhustenhoidon kentältä. Ihmettelen, että millä ihmeellä hoitoalan liitot Super ja Tehy on saatu hyväksymään tämä esitys, ihmettelee kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Vanhustenhoidon henkilöstömitoitus nousi tänään moneen otteeseen esille eduskunnan istunnossa, jossa käsiteltiin tänään hallituksen budjettia vuodelle 2020.

Tulevaisuudessa korkeasti koulutetun hoitoalan työntekijän rinnalle ja tilalle on mahdollista palkata matalamman koulutustason avustava henkilöstöä, sillä mitoitukseen lasketaan myös hoiva-avustajat, hoito-apulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja hoiva-alan opiskelijoita.

Koska matalamman koulutustason omaavat työntekijät eivät voi olla yksin tai keskenään työyksikössä töissä, tarvitaan sinne se yksi lähi- tai sairaanhoitaja, joka kantaa vastuuta yksikön työvuorossa. Heitä ei kuitenkaan tarvitse olla sen enempää työvuorossa ja tämä on pelottavaa, Juvonen sanoo.

Olisikin erittäin tärkeää, että hoitajia edustavat liitot Super ja Tehy kommentoisivat, että on pelkoni aiheellinen. Koska henkilöstömitoituksen rahoitus on vielä täysin järjestämättä ja lain voimaantuloa viivytetään vuoteen 2023, on täysin selvää, että henkilöstömitoitus tullaan tekemään niin säästöliekillä kuin ikinä. Silloin palkkapolitiikka ja henkilöstökulut ovat ne, joita katsotaan. JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) taasen on myöntänyt monessa yhteydessä julkisesti sen, että hoiva-avustajat saapuvat hoivatyön kentälle, mutta että heitä myös tarvitaan. Heille tuleekin antaa kiitosta rehellisestä puheesta, Juvonen kiittää.

Hoitajana pidän toki tärkeänä, että hoiva-alalle saadaan erilaisia osaajia, sillä vanhustenhoidon kentällä on työtä laidasta laitaan. On olemassa paljon avustavia tehtäviä ja tukitoimia, joissa hoiva-avustajia ja hoito-apulaisia tarvitaan. Terveydenhuollon ammattiosaajilla on kuitenkin se päävastuu asiakkaiden hoidon kokonaisuudesta ja potilasvahinkojen ennaltaehkäisyssä. Avustavia- ja tukitehtäviä suorittavista työntekijöistä ei saa kuitenkaan tulla hoiva-alalla enemmistöä vaan hoitotyö on pidettävä ammattikoulutettujen hoitajien vastuulla ja käsissä. Kyse on kokonaisvastuusta ja potilasturvallisuudesta, johon liittyy muun muassa sairauksien ja oireiden tunnistaminen, erilaiset hoitotoimenpiteet ja lääkitykseen liittyvät kysymykset ja tehtävät, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050- 5311 108

Tiedote 4.10.2019

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt perjantaina 4.10.2019 lakialoitteen, jossa hän esittää niin sanotun puoliväli-indeksin käyttöönottamista maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa. Tällä hetkellä voimassa on taitettu indeksi, jossa eläkkeiden hintatason muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen painoarvo 20 prosenttia. Nykyiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1996 ja päätöksen taustalla oli eläkemenojen hillitseminen. Seurauksena on ollut eläkkeensaajien taloudellisen aseman heikentyminen ja elintason lasku.

-Eläkeläisköyhyyden yleistyminen kertoo siitä, ettei taitettuun indeksiin nojaavat korotukset riitä turvaamaan eläkeläisille riittävää ostovoimaa pitkässä juoksussa ja eläkkeiden kehitys ei pysy palkkakehityksen perässä, Elomaa kertoo.

-Työeläkkeen tarkoitus on turvata tietty työuran ansioihin perustuva tulotaso työeläkkeen saajille, mutta tällä hetkellä Eläketurvakeskuksen mukaan peräti 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1250 euroon kuukaudessa. Sillä pärjääminen on todella haastavaa, jos mahdollistakaan, tämän päivän hintatasolla, hän jatkaa.

Puoliväli-indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten painoarvo on 50 prosenttia maksussa olevaa eläkettä tarkistettaessa. Aloitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.

-Hallituksen on ryhdyttävä ehdottomasti toimiin eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Takuueläkkeiden nimelliset korotukset eivät riitä ja tarvitaan kovempia toimia kuten tämä ehdottamani indeksiuudistus. Hyvinvointimme rakentamiseen osallistuneiden toimeentulosta on pidettävä huolta myös työuran päätyttyä, Elomaa lopettaa.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 3.10. 2019

Hoitajamitoituksen siirtymäaika 1.4.2023 on aivan liian pitkä. Siirtymäajan pituudella vastuu hoitajamitoituksen toteutumisesta sysätään seuraavalle hallitukselle. Rinteen hallitus pesee jo heti kätensä vanhusten asioista ja siirtää näin vastuun seuraavien kunta- ja eduskuntavaalien taakse. Mitä vaalipeliä. Todellinen pelurihallitus, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) paheksuu.

Hallitus lupasi hoitajamitoitusta, jossa hoitajina toimivat ammattikoulutetut hoitajat, mutta toikin esityksen, jolla myös muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutetut henkilöt pääsevät alalle, Juvonen muistuttaa.

Ministeri Krista Kiuru sanoi 30.8. 2019 Huomenta Suomessa, että poliittinen linja on selvä ja jatkossa vain koulutettu hoitoalan henkilöstö on mitoituksen piirissä. Raja välillisen ja välittömän asiakastyön väliin on kuitenkin hankala ja hoitotyötä tullaan tekemään kaikin mahdollisin käsin.

Avustaja- ja virikeporukka ei voi olla yksin vuorossa, mutta lakiesitys antaa mahdollisuuden siihen, että työvuorossa on esim. yksi koulutettu ja kuusi kouluttamatonta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöä, Juvonen laskee esityksen vaikutuksia.

Yhteinen hätä on nyt tietysti se mistä ihmeestä löytyy yli 4500 henkilöä hoivatyöhön. Lisäksi tarvitaan tuuraajajia ja sijaisia, joten kokonaistarve nousee yli 5000 henkilöön. Odotettavissa on myös massiivinen tarve lisätyöntekijöistä eläköityvien tilalle. Alalta siirtyneet hoitajat on saatava takaisin. Se tehdään rahalla, Juvonen sanoi.

Ministeri Krista Kiuru puhui tänään muille aloille paenneiden hoitajien takaisin houkuttelusta, mutta vain ohimennen työperäisestä maahanmuutosta Me tiedämme kaikki, että hallituksen painopiste on tietysti juuri ”työperäisessä maahanmuutossa”. Ei koulutettu hoitaja palaa apulaisen palkalla tekemään hoitotyötä. Tarvitaan laajaa palkkapolitiikkaa, jotta hoitajat saadaan houkuteltua takaisin alalle. Tällä lakiesityksellä haetaankin hyväksyntää ulkomaiseen halpatyövoimaan.

Tiedote 20.9.2019

Hallitus on rakentanut monia asioita työllisyysasteen noston varaan. Rauman telakan sotalaivatilaukset ja Googlen tuulivoimapuiston panostukset energia-alaan ovat hyvä asia, mutta mikäli työpaikat eivät jää suomalaisille, tekohengitetään ihan väärään suuntaan, toteaa kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

Työpaikat on tultava suomalaisille, siten saamme myös veronmaksajia ja rahat jäävät Suomeen. Jos suomipoika ja suomityttö lähetetään työmaalta kotiin ja tilalle otetaan ulkomaalaisia, verorahat karkaavat ja kilpailukyky heikkenee. Hallituksen työllisyyspolitiikalla on vaikutettava oman maan kansalaisten työllistymiseen. On huolestuttavaa, että hallitus haluaa kuitenkin helpottaa ulkomaalaisten työllistymistä. Työn turvaaminen suomalaisille on kestävää kehitystä, josta hallitus puhuu, mutta jonka toteutumisesta ei ole takeita.

Hallituksen kärkitavoite työllisyyden nosto vaatii osakseen mittavia panostuksia koulutukseen. Ensiaikaisen tärkeää on elää ajanhermolla ja ennakoida ja käynnistää koulutusta aloille, joista on työntekijäpulaa. Hitsareita, hoitajia, rakentajia ,levyseppiä, koodareita ja raskaankaluston kuljettajia tarvitaan. EU:n juomavesidirektiivin, joka on juuri lausunnolla eduskunnassa, astuessa tulevaisuudessa voimaan tarvitsemme varmasti myös putkimiehiä ja vesialanosaajia lisää.

Kun työpaikka näillä aloilla menee suomalaiselle, se on rahan laittamista pankkiin. Lääkärikoulutusta tulee myös lisätä, sillä muutoin lääkäreitä etsitään ulkomailta, jolloin potilaan kohtaamisen haasteeksi tulee kielitaitokysymykset.

Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
050-5311 108

TIEDOTE 19.9.2019

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa vaatii hallitukselta pikaisia toimia sähkönsiirtohintojen kohtuuttoman nousun rajoittamiseksi. Hänen mukaansa pallo on nyt hallituksella.

-Valtion omistamien sähköverkkojen myynti aikanaan oli suuri virhe, josta on sittemmin aiheutunut mittava lasku tavallisille suomalaisille. Kovat hinnankorotukset tuntuvat olevan varsin pysyvä trendi ja se on kova paikka monille kotitalouksille kun sähkölasku kolahtaa postiluukusta, Elomaa toteaa.

Elomaa muistuttaa, että asumiseen liittyvät korkeat kustannukset ovat yleisesti tunnistettu yhteiskunnallinen ongelma. Asuminen on suurelle osalle suomalaisia keskeisin kuukausittainen menoerä. Sähkömaksut ovat kiinteä osa välttämättömiä asumismenoja.

-Kotitalouksien suuret asumismenot vaikuttavat ihmisten elintasoon ja myös kotimaiseen kulutukseen mikä ei ole taloudelle tietenkään hyvästä, Elomaa sanoo.

-Poliitikkojen tulisi kaikin keinoin pyrkiä laskemaan asumisen hintalappua tai ainakin rajaamaan kustannusten nousua. Tiukempi puuttuminen sähkönsiirtohintojen korotuksiin olisi mitä parhain keino vaikuttaa ongelmaan, jos hallitukselta löytyy tähän aitoa tahtoa, hän jatkaa.

Siirtohintojen jatkuvaa nousua ei voi perustella vain kaapelointivelvoitteen kustannuksilla, koska yritykset tekevät samanaikaisesti kovaa tulosta.
-Koska sähkönsiirtoyritykset tahkoavat miljoonavoittoja niin voitot tulisi käyttää investointeihin ennen kuin mennään törkeästi kuluttajien kukkaroille, Elomaa lataa.

Korotusoikeus on tällä hetkellä kuluttajan näkökulmasta täysin kohtuuton. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa olevan Energiaviraston tehtävä on valvoa sähkön siirtohintojen kohtuullisuutta. Sähkömarkkinalain mukaan verkonhaltija saa korottaa sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujaan enintään 15 prosenttia korotusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana keräämiinsä sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin verrattuina.
-Nykykäytäntö mahdollistaa tämän hintarosvouksen, joten sitä on muutettava välittömästi, Elomaa vaatii.

Elomaa jätti kesäkuussa hallitukselle aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedusteli mitä hallitus aikoo tehdä sähkönsiirtohintojen madaltamiseksi. Vastauksen perusteella hallitus on tietoinen ongelmasta ja työ- ja elinkeinoministeriössä tarkastellaan uudelleen sähkömarkkinalain korotuskattosäännöksen 15 prosentin rajaa.
-Nyt hallituksen on siirryttävä tarkasteluista toimeen ja laitettava Carunan ja muiden sähköverkkoyhtiöiden kohtuuttomille hinnankorotuksille stoppi, hän päättää.

Lisätietoja:
Ritva Elomaa
050 512 0806

Tiedote 14.9. 2019

Kansanedustaja Arja Juvonen toistaa vaatimuksensa, että valtion on maksettava Raaseporin kiskobussin (2017) ja Rovajärven mönkijäonnettomuuden (2018) onnettomuudessa loukkaantuneiden ja menehtyneiden varusmiesten edunsaajien vakuutuskorvaukset taannehtivasti. Juvonen on jättänyt eduskunnassa asiasta toimenpidealoitteen. Hän harkitsee myös vuonna 2018 aiheesta jättämänsä lakialoitteen uusimista. Lakialoite kaatui eduskunnassa poliittisiin syihin, sillä silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ei tukenut asiaa. Asia on noussut nyt esiin uudelleen, sillä Raaseporin sotilasajoneuvon kuljettaa syytettiin oikeudessa kolmen varusmiehen hengen vaatineesta onnettomuudesta. Syyttäjä luopui kuitenkin syytteistä. (Yle 11.9.2019)

Yle Svenskan tuoreessa haastattelussa Juvonen ja silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo kertaavat vuoden 2018 varusmiesten vakuutusturvaan liittyviä asioita. Orpo toivoo haastattelussa, että nykyinen hallitus voisi tehdä asialle jotakin. https://svenska.yle.fi/artikel/2019/09/13/skogbyolyckans-anhoriga-blev-utan-ersattningar-inte-vet-jag-vad-ett-liv-ar-vart

-Tämä on todellakin surullista. Orpon kommentit Yle Svenskan haastattelussa asiaan ovat uskomattomia. On kerrassaan hävyttömyyden huippu, että Petteri Orpo ei itse tehnyt vakuutusten maksamiseen taannehtivasti mitään toimiessaan valtiovarainministerinä vuonna 2018. Hän olisi voinut korjata asian niin halutessaan. Nyt hän kehtaa pyytää, että istuva hallitus toimisi asian suhteen. Orpon ja kokoomuksen prioriteetit muuttuvat näköjään heti oppositioon jouduttuaan. Aivan kuin asioilla leikiteltäisiin, Juvonen kritisoi.

Varusmiesten vakuutusturvassa kahden vuoden pimento
Varusmiesten vakuutusturvassa oli 1.1. 2017 – 31.12.2018 välisenä aikana pimento. Kun vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa toimivat eli rauhanturvaajat saivat 1.1. 2017 lisävakuutusturvan, sitä ei sen sijaan myönnetty lakisääteistä varusmiespalvelusta, vapaaehtoista asevelvollisuutta ja siviilipalvelusta suorittaville henkilöille. Kriisinhallinnassa toimiville ja heidän edunsaajilleen turvattiin enimmillään 210 000 euron korvaukset. Suomalaiset varusmiehet, jotka kotimaassaan suorittavat palvelusta jätettiin täysin ilman.

Laki varusmiesten lisävakuutusturvasta astui voimaan vasta 1.1. 2019. Laki koski vain tuon ajankohdan jälkeen tapahtuneita onnettomuuksia. Ennen lain voimaantuloa tapahtui kuitenkin koko Suomea järkyttäneet onnettomuudet: Raaseporissa sotilasajoneuvon ja kiskobussin törmäyksessä kuoli kolme ja Rovajärvellä mönkijäonnettomuudessa yksi varusmies. Yksikään näiden onnettomuuksien uhreista tai edunsaajista ei ole saanut lisävakuutusturvan mukaista korvausta.

Taannehtivien korvausten kustannukset olisivat olleet vanhemmille yhteensä 160 000 euroa, mikäli kaikkien menehtyneiden varusmiesten vanhemmat olisivat olleet edunsaajana. Mikäli varusmiehellä olisi ollut arvo- tai aviopuoliso, korvaus olisi ollut 200 000 euroa/leski. Mikäli varusmiehellä olisi ollut lapsia, korvaus olisi ollut 40 000 euroa/ lapsi. Loukkaantuneille varusmiehille korvaus olisi ollut vamma-asteen mukaan.

– Toivon, että Antti Rinteen hallitus korjaa Petteri Orpon hallituksen tekemän virheen osoittamalla sydäntä ja viisautta ja tuo lakiesityksen tai esittää jonkun muun tavan, jolla korvaukset näille varusmiesuhreille ja heidän edunsaajilleen voidaan maksaa jälkikäteen taannehtivasti. Poliittiset syyt eivät saa mennä näin tärkeiden asioiden edelle. Rahastakaan ei voi olla kyse, sillä puhumme loppujen lopuksi pienistä summista, Juvonen toteaa.

Lisätiedot
Arja Juvonen
Kansanedustaja (ps)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
050 – 5311 108

Tiedote 11.9.2019

Pääministeri Antti Rinne on tänään ilmoittanut, että hoitajamitoitusta ei tule tällä vaalikaudella. Tähän saakka Rinne on luvannut, että 0,7 hoitajamitoitus kirjataan lakiin ja asia on jo syyskaudella tulossa eduskunnan käsittelyyn. Syyksi asian kariutumiseen Rinne mainitsee rahapulan. Rahaa ei riitä arvioidun lisähenkilöstön palkkaamiseen. Hoitajamitoitus 0,7 olisi tarvinnut noin 4000 hoitajaa lisää. Myöskään lääkäriresursseja ei ole tulossa lisää.

Pääministeri Antti Rinne antaa veret seisauttavan ilmoituksen. Rinne ilmoittaa, että hallituksen lupaama hoitajamitoitus ei toteudu. Kyseessä on suuri bluffi ja huijausten huijaus. Kaikki hallituksen puhe vanhustenhoidon parantamiseksi on osoittautunut pehmeäksi unelmahötöksi ja pelkäksi vaalitäkyjen heittelyksi ennen eduskuntavaaleja. Totuus on ollut täysin toinen. Pääministeripuolue ja koko hallitus on huijannut Suomen kansaa liiallisella lupauksilla, joita ei ole ollut tarkoitustaan toteuttaa, kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen 2, varapuheenjohtaja Arja Juvonen kritisoi.

Olemme kysyneet lukuisia kertoja hallitukselta siitä, että miten se aikoo toteuttaa lupaamansa hoitajamitoituksen. Perussuomalaiset ovatkin osanneet odottaa tällaiset viestiä hallitukselta, sillä sen toimet vanhustenhoidon kuntoonlaittamiseksi ovat olleet tällä alkaneella eduskuntakaudella täysin nolla. Mitään ei tapahtunut ennen kesää vaan hallitus lakaisi vanhustenhoidon asiat täysin maton alle. Kuitenkin tarve olisi ollut toimia juuri päinvastoin. Vanhustenhoidon tilanne, hoivapaikoissa havaitut epäkohdat, vähäinen henkilöstö, hoitamatta jättäminen ja vahinkotapahtumat olisivat vaatineet räjähtävää vauhtia asioihin tarttumisesta.

Kysynkin hallitukselta ja Antti Rinteeltä, että nytkö te vasta laskitte hoitajamitoitukseen vaaditut ja tarvitut rahat? Mikä on teidän valtiontalouden tilanteen tietoisuus? On kerrassaan täysin uskomatonta, että eduskuntaa ja Suomen kansaa, sen vanhuksia ja heidän omaisiaan, potilaita ja hoitajia on vedätetty näin törkeästi harhaan suurilla lupauksilla. Hoitajamitoituksen 0,7 lupaaminen on ollut todellisuudessa täyttä utopiaa. Todellisuudessa hoitajamitoitukseen vaadittuja rahoja ei ole ollut olemassakaan, Juvonen kritisoi.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

TIEDOTE
6.9.2019

Marraskuun alussa tulee voimaan lainmuutos, jolla kunnat velvoitetaan järjestämään kaikille rintamaveteraaneille tarvittavat kotona asumista tukevat palvelut. Moni veteraani tai heidän omaisensa ei kuitenkaan ole tietoinen oikeuksistaan.

”Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 93 vuotta, mutta vasta nyt palvelut on laajennettu koskemaan kaikkia veteraaneja. Veteraanien korkeasta iästä johtuen on kuitenkin epävarmaa, tavoittavatko lain mukaiset palvelut kaikki niihin oikeutetut”, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa pohtii.

Lain muutoksen jälkeen kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille rintamaveteraaneille samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Myönnettäviä palveluja ovat sosiaalihuoltolain mukaiset hoiva-, ateria- ja siivouspalvelut. Lisäksi tuetaan veteraanien virkistystä, asiointia ja omaishoitoa.

”Ongelmaksi jää edelleen tiedotus. Vaikka kunnilla on velvollisuus järjestää lain mukaiset palvelut, turhan usein on ollut veteraanin itsensä vastuulla osata vaatia lain mukaisia oikeuksiaan. Veteraanien ikä huomioiden lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää sitä, että kunnat ryhtyvät aktiivisesti tiedottamaan veteraaneja ja heidän omaisiaan lain suomista oikeuksista”, Elomaa painottaa.

Edustaja Elomaa on tänään jättänyt eduskunnalle asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen:
“Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos tavoittaa kaikki veteraanit ja heidän omaisensa ennen sen voimaantuloa siten, että veteraanit ja heidän omaisensa ovat tietoisia palveluista, joihin veteraaneilla on lain mukaan oikeus? Miten varmistetaan se, että myös kaikki kunnat ovat tietoisia ao. lakiin tulevista muutoksista, ryhtyvät aktiivisiin toimenpiteisiin kunnassa asuvien rintamaveteraanien palveluntarpeiden kartoittamiseksi ja tarjoavat heille palvelut, joihin heillä lain mukaan on oikeus?”

Lisätietoja:
Ritva ”Kike” Elomaa (ps)
050 512 0806

Tiedote 22.8.2019

Hoivajätti Esperi Care lopettaa Kristiinankaupungissa sijaitsevan Ulrikakodin toiminnan. Kodin hoitovastuu on ollut kaupungilla jo tammikuusta alkaen, jolloin Valvira keskeytti hoivakodin toiminnan laiminlyöntien takia. Jatkossa hoiva toteutetaan Kristiinankaupungin omassa hoivassa (Iltasanomat 22.8.2019).

Vaikka yksi laiminlyöntejä tehnyt ja epäinhimillisesti ja törkeän väärin toiminut yksityinen hoivajätti lopettaakin toimintansa yhdessä kaupungissa se ei tarkoita, että asiat olisi valtakunnallisesti hyvin. Emme saa tuudittautua siihen uskoon. Vanhustenhoidon tilanne on edelleen erittäin vakava ja kriisialtis. Elämme veitsen terällä, kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen 2. varapuheenjohtaja Arja Juvonen muistuttaa.

Juuri tänä aamuna sain tiedokseni Aluehallintovirastolle lähteneen valituksen, jonka on tehnyt 89 vuotias halvaantunut vanhus eräästä hoivayksiköstä pääkaupunkiseudulta.

Hoivapaikan asukkaista kaikki ovat liikuntakyvyttömiä ja autettavia. Henkilöstön määrä on kuitenkin valituksen jättäneen vanhuksen mukaan liian alhainen ja osaavaa henkilökuntaa puuttuu. Vanhus kertoo potilasturvallisuuden olevan heikko ja kärsivänsä turvattomuudesta ja pelosta muun muassa potilassiirroissa pyörätuolista siirrettäessä. Siirtoja tehdään vain yhden hoitajan voimin. Mitä Suomen hallitus vastaa tähän, Juvonen kysyy.

Hoitajamitoitus on määriteltävä hoivayksiköissä todellisen hoivan tarpeen mukaan eli juuri näissä erittäin raskaissa hoivapaikoissa sen on oltava reilusti enemmän kuin nykysuositus 0,5. Tämänhän sanoo järkikin. Hallituksen tulee antaa tästä käsky hoivatoimijoille heti, Juvonen vaatii.

Nykysuositus on kuitenkin se, mitä hoivayksiköt noudattavat, sillä aikaansaamaton ja hoitajamitoitusasiaa täysin ponnettomasti eteenpäin vienyt hallitus ei ole halunnut hoitaa asiaa pikana kuntoon. Se olisi ollut kylläkin mahdollista tehdä heti huhtikuun vaalien jälkeen, mutta sosiaali- ja terveysministeriön ministerit Kiuru ja Pekonen, eivät asiaa kyenneet tekemään. Ministerit eivät ole tositilanteen tasalla. Suuri metakka vanhustenhoidon parantamisesta ennen eduskuntavaaleja poiki Antti Rinteelle pääministeriyden, mutta siihen ne teot sitten jäivätkin.

Hoitajana työurani tehneenä ja satunnaisena keikatyöntekijänä edelleen työskentelevänä olen erittäin huolestunut ja pettynyt tällaisen politiikan uskottavuuteen. Jos jotakin tulee luvanneeksi, niin kyllähän asia on pidettävä vireillä ja esillä ja työn alla. Kiireelliset valtakunnan asiat on hoidettava heti. Tuotiinhan tiedustelulaitkin perustuslakimuutoksineen eduskunnan käsittelyyn pikana. Niissä ei kuhnailtu.

Hoitajamitoitusasiassa sika söi kuitenkin matkalla eväät ja kärsijöinä ovat sataa vuotta lähestyvät vanhukset ja heidän läheisensä ja hoitajansa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut, että hoitajamitoitusasia on lähdössä myöhään syksyllä lausuntokierrokselle. Asiaa on pitkitelty yli kesän pitkälle syksyyn ja hoitoalan, vanhusten ja heidän läheistensä annetaan ymmärtää, että kyllä tässä edetään kunhan ehditään. Annetaan kuin venyvää siimaa, jonka uskotaan pitävän edes jotenkin toivoa yllä.

Tämä on törkeyden huippu ja kyseessä ei ole ainoastaan äänestäjien vaan myös vanhusten, liki satavuotiaiden, huijaus. Niin törkeää, ettei enää sanotuksi saa, Juvonen kritisoi hallituksen toimintaa.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
PS-puolueen 2. vpj
PS-eduskuntaryhmän 2. vpj

Tiedote 21.8.2019

Iltalehti uutisoi, että hovioikeudessa lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittu irakilaismies jatkoi epäillysti tekojaan vain noin kuukausi saamansa tuomion jälkeen. Vuonna 1995 syntynyttä Irakin kansalaista epäillään tällä hetkellä kolmesta törkeästä lapsen raiskauksesta.

Mies on asunut Suomessa jo pidempään, mutta tiedossa ei ole miten ja millä statuksella irakilaismies on Suomeen saapunut. Mies on tuomittu jo aiemmin 14-vuotiaan tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä (Iltalehti 20.8.2019).

Olen tehnyt kaksi kertaa lakialoitteen törkeiden lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikostuomioiden minimirangaistusten korottamisesta. Minimirangaistuksen on oltava sellainen, että se on aina ehdotonta vankeutta. Ehdolliset tuomiot ovat mitättömiä ja niiden pelote on olematon.

Viime maanantain Espoon valtuustossa Espoon perussuomalaisten valtuustoryhmä ehdotti, että integraation kanssa haasteita kohdanneiden maahanmuuttajien paluumuuttoa edistetään. Esityksemme sai osakseen mm. Sdp:n edustajilta paheksuvia kommentteja siitä, että emme puhuisi rakentavasti. On kerrassaan käsittämätöntä, että sdp:n edustajat eivät suostu myöntämään, että systeemissä on vika ja jossakin vaiheessa empatialle on tultava loppu. Jos me suostumme kerta toisensa jälkeen painamaan vain villasella näitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmakohtia, tulemme olemaan tulevaisuudessa tosi pulassa. Hyvyyttämme käytetään hyväksi. Ne henkilöt, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää yhteiskuntamme sääntöjä, tulee palauttaa kotimaihinsa. Teot puhukoon puolestaan, Juvonen muistuttaa.

Ne maahanmuuttajat, jotka sopeutuvat ja tarttuvat opiskeluun ja työhön tosissaan ja kantavat kortensa kekoon yhteisen Suomen ja sen tarjoamien palvelujen ja sosiaaliturvan eteen on eri asia. Perussuomalaiset kannattavat aina työn tekoa, on kyseessä sitten kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, sekä yhteistä osallistumista asioiden hoitamiseen. Tarvitsemme jokaisen veroeuron, jotta voimme ylläpitää palveluja.

Ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, joilla on varaa ja luppoaikaa tehdä vaikkapa seksuaalirikoksia Suomessa, tulee pakkopalauttaa heti. Myös kantasuomalaisten tekemiin seksuaalirikoksiin on suhtauduttava tiukasti ja rangaistusten oltava tekoja vastaavia. Seksuaalirikosten minimituomiot on oltava niin kovia, ehdotonta vankeutta, jotta ne tuntuvat edes jotenkin. Tuomioissa voi ottaa mallia Yhdysvalloista. Siellä asioihin suhtaudutaan tiukasti vailla hyssyttelyä, Juvonen sanoo.

Rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden pakkopalautukset kotimaihinsa on saatava toimimaan aukottomasti myös niin, että henkilö ei koskaan enää pääse saapumaan Suomeen. Suomen rajat eivät saa vuotaa tässäkään asiassa, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
kansanedustaja
PS-puolueen 2.vpj
PS-eduskuntaryhmän 2.vpj
050-531 1108

Tiedote 20.8.2019

Perussuomalaisten naisjärjestö on pettynyt siihen, ettei alkaneissa valtion budjettineuvotteluissa suunnattu panostuksia peruskoulutuksen tason parantamiseksi ja koulurauhan takaamiseksi.

– Koulukiusaamiselle on kerta kaikkiaan saatava stoppi. Nyt vastuuta pompotellaan ja kiusatut kärsivät. Kiusaamiseen on puututtava heti alkuvaiheessa, koska traumat kiusaamisesta voivat vaikuttaa loppuelämään, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.

Ei oppivelvollisuuden pidentämiselle
Naisjärjestö panostaisi varhaiseen puuttumiseen ensisijaisesti ja pitää puheita maksuttomasta toisesta asteesta ja erityisesti oppivelvollisuuden pidentämisestä väärinä lääkkeinä.

– Vähävaraisia perheitä pitää tietysti tukea, mutta oppivelvollisuuden venyttäminen ei poista niitä syitä, joiden vuoksi nuoret putoavat kelkasta. Jos näihin suunnitellut rahat käytetään varhaiseen puuttumiseen, voidaan saada tuloksia aikaan, Perussuomalaisten julkilausumassa täsmennetään.

Liikaa integraatiota liian suurissa ryhmissä
Perussuomalaiset Naiset muistuttaa, että moni lapsi tarvitsee oppimiseen erityistukea jo aikaisessa vaiheessa koulutaipalettaan.

– Luokissa on hyvin eri tasoisia oppilaita liian suurissa ryhmissä. Tämä haittaa kaikkien oppimista – myös erityisryhmien. Maahanmuuttajataustaiset lapset luovat vielä oman haasteensa oppimisympäristöön. Opettajien ja avustajien resurssit loppuvat kesken, ja oppimisen kanssa painiskelevat lapset jäävät vielä pahemmin jälkeen.

Kurinpalautus luokkiin
Perussuomalaiset Naiset vaativat myös kurinpalautusta luokkiin. Opettajien auktoriteetti on heidän mukaansa heikentynyt liian vapaan kasvatuksen ja individualismin myötä.

– Opettajien jaksaminen on koetuksella. Luokkiin tarvitaan kuria ja järjestystä takaisin – niin, että opettaja on oikea auktoriteetti. Pitää myös muistaa, etteivät opettajat yksin ole vastuussa lasten kasvatuksesta vaan ensisijainen kasvattaja tulee lapsen kotoa. Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia.

Ilmiöoppiminen on eräänlainen ihmiskoe
PS-Naiset arvostelee myös niin sanottua ilmiöoppimista, jolla heidän mukaansa sysätään liikaa vastuuta lapselle.

– Ei lapsi osaa ottaa sellaista itsenäistä oppijan roolia ja vastuuta. Hänelle ”ilmiöoppiminen” on hölmöä sanan helinää vailla konkretiaa. Pisa-tuloksemme laskevat ja lapsemme ja nuoremme voivat pahoin, ja tällaiset uudistukset vain laittavat lapset enemmän heitteille.

– Miksi hyviksi koetut järjestelmät ja tyylit pitää romuttaa jonkin ideologisen opetusmallin tieltä? Tämä näyttää olevan ihmiskoe, jossa panoksena on lastemme tulevaisuus.

Lisätiedot:
Ritva ”Kike” Elomaa
050 512 0806

Tiedote 23.7. 2019

Työministeri Timo Harakka esitteli 23.7.2019 linjaukset liittyen työllisyyden parantamiseen. Esitellessään linjauksia ministeri oli epäilevä siitä, onko toimilla itseasiassa työllisyyttä parantavia vaikutuksia. Hän totesi, että vaikuttavuutta seurataan ja arviot on aina arvioita. Ministeri kaipasi myös riippumattomien ekonomistien kannanottoja ja tarkastelua hallituksen aikomiin toimiin. Ministeri sortui siis heti jo kättelyssä epäilevän Tuomaksen rooliin, mikä heikentää tietysti hallituksen uskottavuutta, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa.

Hallitus siirtää työllisyyden noston vastuuta työmarkkinajärjestöille, sillä se perustaa kolmikantaisia työryhmiä, joissa asioita pohditaan. Kolmikantaan liittyy aina omat haasteensa, mutta sosiaali- ja terveysalan työmarkkinajärjestöille tämä voi olla sen sijaan tuhannen taalan paikka. Sotejärjestöjen tulisi viedä työryhmiin ehdottomasti työpaikkojen lisääminen sosiaali-ja terveyssektorille. Tämä tukisi samalla hallituksen lupaamaa hoitajamitoituksen saattamista lakiin, mutta myös paljon puhuttua perhevapaauudistusta, sillä työpaikkojen lisääminen sosiaali- ja terveysalalle nostaa naisten työllisyysastetta ja kannustaa töihin. Työsuhteiden on oltava myös pitkäkestoisia ei vain pätkätöitä. Työnteon on oltava myös kannattavaa ja palkkauksen kohdallaan. Tämä on ykköskysymys monelle lapsiperheelle, jossa rahalle on tarvetta, Juvonen sanoo.

Kolmikantaisten työryhmien riskit taasen liittyvät mielestäni siihen, että niissä lähdettäisiin ajamaan työntekijöiden etujen murentamista. Patttitilanteita saattaa siis olla luvassa. Paikallisen sopimisen lisääminen on varmasti yhtenä asiana työpöydällä, sillä siihen on ainakin Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vahvasti ottanut kantaa (IL 23.7.2019). En vastusta paikallista sopimista silloin, kun se liittyy työpaikkojen säilymisen tai lisäämisen mahdollisuuteen ja tapahtuu yleissitovuuden puitteissa, mutta suhtaudun siihen kuitenkin epäilevästi. Paikallisesta sopimisesta puhuminen on pelottavaa silloin, kun ei tiedetä, mitä oikeuksia paikalliselle sopimiselle ollaan antamassa. En usko, että kaikkea on kerrottu vielä ääneen. Tarvitaan todellakin leveitä hartioita siltä työntekijäpuolen luottamushenkilöltä, joka lähtisi neuvottelemaan vaikkapa työntekijöiden palkoista työnantajan kanssa, Juvonen muistuttaa.

Aktiivimallin purkamiseen ministeri Harakka ei tiedostustilaisuudessa ottanut kantaa vaan ulkoisti asian sujuvasti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselle (vas). Tässä asiassa vastuu siirtyi siis kuulijalle eli miten ja missä ajassa aktiivimalli, jolla ei ole ollut työllisyysvaikutuksia (Hs 2.7.2019 Timo Harakka haluaa purkaa aktiivimallin), tullaan purkamaan.

Perussuomalaiset ovat todenneet usein, että aktiivimalli on ollut epäoikeudenmukainen ihmisille, sillä sen leikkuri on osunut erityisesti käsivarren Lapin, Uudenmaan ja Itä-Suomen alueen työttömiin ihmisiin. Tällainen epäoikeudenmukainen leikkurimalli on purettava heti, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2.vpj
050-5311 108

Tiedote 20.6. 2019

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kommentoi hoitajamitoitusta television Huomenta Suomi aamulähetyksessä keskiviikkona (Huomenta Suomi, MTV, 19.6. 2019). Ministeriä muistutettiin siitä, että toimiessaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana hän sanoi hoitajamitoituksen kirjaamisen lakiin olevan nopea asia, vain yksi virke. Ministeriltä kysyttiin, missä ajassa hoitajamitoitus 0,7 ollaan nyt tuomassa lakiin.

Ministeri totesi haastattelussa, että mikäli eduskunnassa olisi nyt puolueita, jotka olisivat halukkaita etenemään hoitajamitoitus asiassa hyvinkin nopeasti, asia olisi myös mahdollista tehdä. Eduskunnan tahtotilan ministeri Kiuru vesitti kuitenkin heti perään toteamalla, että kunnilta täytyy kysyä palautetta siitä, että minkälaisella tiekartalla voidaan mennä eteenpäin. Hän sanoi, että yhteiskunnassa on sovittu pelisäännöt, joissa valtioneuvosto ei kysy kesällä kunnilta mitään vaan vasta kesän jälkeen syksyllä. Ministerin mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että vasta syksyllä luvassa olisi kahden kuukauden lausuntokierros asiasta, mikä siis tarkoittaisi sitä, että hoitajamitoitusasia ei etenisi nopeasti (Huomenta Suomi, MTV 19.6.2019).

Ministerin puhe tuotti suuren pettymyksen ollen ympäripyöreää meriselitystä. Ensin ministeri kyseli eduskunnan tahtotilan perään, joka on olemassa. Kaikki puolueet ovat ilmaisseet tahtonsa saada hoitajamitoituskirjaus nopeasti lakiin. Sitten ministeri ryhtyi jarruttamaan tahtotilaa huutelemalla kunnilta etukäteen pyydettävien lausuntojen perään ja vetoamaan kesäaikaan. Todella vastuutonta. Lain esivalmistelu on aloitettava heti, vaatii suurimman oppisitiopuolueen kansanedustaja ja perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2. vpj Arja Juvonen.

– Vanhustenhuollon kentällä on luotettu ja odotettu sydän syrjällään hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin ja nopeasti. Vaikuttaakin sille, että ministeri on pesemässä niin omat kuin myös hallituksen kädet hoitajamitoituksesta pitkittämällä lainvalmistelun aloittamista vetoamalla kuntien lausuntoihin. Ministerillä on kuitenkin valta itse omasta aloitteesta ja niin halutessaan antaa heti ripeä päätös hoitajamitoituslain esivalmistelun aloittamisesta. Ministerin oma aloite käynnistää lain esivalmistelun, joka tehdään joko virkamiestyönä tai valmisteluelimessä, Juvonen muistuttaa.

– Olen varma, että ministeriössä olisi resurssit myös nyt kesäaikaan lähteä valmistelemaan lakia, sillä ollaanhan sinne kohdentamassa valtavasti resursseja. Lisätalousarviossa 2019 hallitus kolminkertaistaa valtiosihteerien ja tuplaa erityisavustajien määrän. Lainvalmistelijoita ja työntekijöitä ministeriöihin on siis tulossa runsaasti. Heidät onkin heti laitettava töihin valmistelemaan esimerkiksi juurikin tätä kiireistä hoitajamitoituslakia. Aikaa ei ole yhtään hukattavaksi. Vanhukset eivät odota vaan heidän hetkensä ja hoidontarpeensa on nyt, Juvonen vaatii.

Kuntien mielipidettä ei ole suinkaan tarkoitus ohittaa nopealla lain esivalmistelulla, vaan kunnat ja sidosryhmät saavat vastata lakiluonnokseen sen valmistumisen jälkeen, jolloin se lähtee lausuntokierrokselle. Sen jälkeen lakiluonnokseen on mahdollista tehdä vielä muutoksia.

Mikäli ministeri ei halua antaa käskyä lain esivalmistelun aloittamisesta, on syytä ryhtyä penkomaan syytä siihen. Jos ministeri haluaa pitkittää asiaa on kyseessä joko muu haluttomuus tai se, että rahoitusta 0,7 hoitajamitoituksen kustannuksiin ei ole odotettavissa. Silloin hallitusohjelman kirjaus on pelkkää bluffia, jolla ylläpidetään vain näennäistä toivoa ja yritetään pitää vanhustenhoidon kenttää tyynenä ja rauhallisena. Ministerin tuleekin kertoa nyt heti ja avoimesti se, että pitävätkö merkit paikkaansa ja onko asia näin. Onko hoitajamitoituksen 0,7 kirjaamiseksi lakiin tulossa rahoitusta, vai onko kyseessä pelkkä bluffi, Juvonen kysyy.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2. vpj
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Tiedote 6.6.2019
Mieletön draivi, usko, hyvä tahto, toiveet ja siirtymäajat- kuvasivat vasemmistoliiton uudet ministerit lääkärille pääsyn parantamiseen ja hoitajamitoituksen nostoon liittyvien asioiden kuntoon saattamiseen liittyviä tuntemuksiaan Iltalehdessä (Uusi ministerikaksikko joutuu ratkomaan hoitajapulaa – Sarkkinen tyrmää filippiiniläisten rekrytointihankkeen: ”En usko, että täytyy haalia” 6.6.2019).
On hyvä, että konkreettiset terveydenhoidon ongelmat on nostettu hallitusohjelman kärkeen. Ne ovat olleet myös perussuomalaisten ajamassa politiikassa tärkeitä. Olen kuitenkin erittäin huolissani vasemmistoliiton tuoreiden soteministereiden antamasta lausunnosta. Draivilla, uskolla, hyvällä tahdolla, toiveilla tai siirtymäajoilla ei vanhustenhoidon tilannetta Suomessa paranneta. Asiat eivät ole korjattavissa pelkillä korulauseita vaan asiat on käsiteltävä kiireellisinä ja heti. Hoitajamitoituksen kuntoon saattaminen ja sen kirjaaminen lakiin on tehtävä välittömästi eikä ryhtymällä puhumaan siirtymäajoista, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.
Viime eduskuntakausi päättyi suureen arvokeskusteluun vanhustenhoidon ja hoitajamitoituksen osalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Krista Kiuru(sdp) totesi, että vanhustenhoidon hoitajamitoituksen korjaaminen olisi ollut mahdollista kuukaudessa ja että se olisi voitu tehdä yhdellä virkkeellä vanhuspalvelulakiin. Kiuru totesi haastattelussa, että kuukaudessa saadaan ihmeitä aikaiseksi, jos poliittista tahtoa löytyy (Haastattelu: 1.2. 2019 Oppositio valmis päättämään heti vanhusten hoitajien määristä – Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun mukaan laista olisi muutettava vain yksi virke).
Oppositio, johon kuului kaikki nykyiset hallituspuolueet paitsi keskusta, uusi myös juuri ennen viime eduskuntakauden päättymistä jo vuonna 2014 jättämäni lakialoitteeni kaltaisen aloitteen hoitajamitoituksen saattamisesta lakiin. Vanhusten ja heitä hoitavien hoitajien asia on perussuomalaisten arvopolitiikkaa, josta ei tingitä. Olemme ajaneet asiaa jo vuodesta 2011. Hallituksella on nyt siis mahdollisuus viedä maaliin asia, jossa näkyy myös perussuomalaisten kädenjälki. Se tuntuu hyvälle, Juvonen kiittää.
Nyt on tärkeintä, että ei puhuta siirtymäajoista hoitajamitoituksen korjaamiseksi, vaan hommat hoidetaan heti. Vanhukset ja heidän hoitajansa ja omaisensa eivät odota vaan elävät vanhustenhoidon arkea joka ikinen päivä, ilta ja yö. Olen ollut viimeksi yövuorossa vanhustenhoidossa eli niin sanotusti ”hätähälyytettynä” pari viikkoa sitten eli tunnen hoitajapulan tilanteen konkreettisesti. Jalkautuminen vanhustenhoidon työkentälle antaa oikeaa perspektiiviä asioihin ja pitää arkitodellisuuden lähellä päätöksentekoa. Erityisesti kesäaikaan hoitajapula on äärimmillään. Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän 2.vpj
050- 5311108

Tiedote 6.6.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kantaa suurta huolta Rinteen hallituksen talouslinjasta. Tuore pääministeri Antti Rinne laskee suunnitelmissaan vahvasti tulevan talouskasvun ja työpaikkojen lisääntymisen varaan. Elomaa ei suhtaudu yhtä luottavaisesti tulevaisuuden talousnäkymiin.

-Tuleva pääministeri yrittää epätoivoisesti lunastaa mahdollisimman paljon vaalilupauksiaan, vaikka rahaa ei kaikkeen lystiin ole eikä sitä ole liikaa tulossakaan. Valtion menojen kasvattaminen yli tulojen ei ole missään kirjoissa kestävää ja vastuullista talouspolitiikka, Elomaa sanoo.

Verotulot eivät riitä kattamaan kaikkia kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää velanottoa ja tuottavan omaisuuden myyntiä.

-Suomen velkataakka on nyt jo 105 miljardia euroa eli lähes kaksi kertaa maamme vuosibudjetin verran. Tällä hetkellä korot ovat alhaalla, mutta niiden noustessa velanhoitokustannukset kohoavat nopeasti, Elomaa huolehtii. Velkataakkaa paisuttamalla nakerramme myös tulevien sukupolvien elämänlaatua, hän lisää.

Valtion pörssiomistuksen arvo on valtioneuvoston kanslian verkkosivujen mukaan tällä hetkellä hieman alle 28 miljardia euroa, josta Solidiumin osuus on 7.4 miljardia. Valtion suorien osakeomistusten arvo on noussut kymmenessä vuodessa peräti yli 10 miljardia euroa. Myös valtion vuosittaiset osinkotulot ovat olleet merkittäviä ja tänäkin keväänä osinkopotti kipusi yli miljardin euron. Elomaan mielestä valtion ei ole järkevää myydä hyvin tuottavaa omaisuutta.

-Jos omaisuutta myydään, on saadulle myyntitulolle löydettävä vähintään yhtä hyvä investointikohde eikä tämä ehto tule toteutumaan läheskään kaikkien vaalilupausten kohdalla, Elomaa arvioi. On erittäin lyhytnäköistä ja vastuutonta laittaa yhteistä omaisuuttamme lihoiksi kehnoin perustein, hän jatkaa.

Elomaan mukaan valtion omistajaohjauksessa painaa myös yhteiskunnan toimivuus taloudellisten tavoitteiden lisäksi.

-Valtion omaisuuden kauppaamisesta pääomasijoittajille meillä on muun muassa sähköverkkoyhtiöiden kohdalla varoittava esimerkki siitä, millaisia vaikutuksia huonoilla kaupoilla on suomalaisten arkeen. Tällä hetkellä liikenneasiat ovat ajankohtaisia ja pian näemme kuinka ”Berneriläistä” politiikkaa tullaan harjoittamaan. Toivottavasti hallitukselta löytyy järkeä estää sijoittajien pääsy rahastamaan tavallisia ihmisiä maantie- ja junaliikenteellämme, Elomaa päättää.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
puh. 050 512 0806

Tiedote 5.2. 2019

Kansanedustaja Arja Juvonen (ps) iloitsee, että nyt myös kokoomus on valmis kirjaamaan hoitajamitoituksen lakiin (yle 5.2.19).

Tämä on ilon päivä ja todistaa, että pitkäjänteinen työ hyvän vanhustenhoidon eteen eduskunnassa ei ole mennyt hukkaan. Tein jo vuonna 2014 lakialoitteen, jossa esitin hoitajamitoitusta lakiin kirjattavaksi. Asia ei siis ole uusi. Nyt tämä ehkä toteutuu. Hoitajien ääni on kuultu. Kahdeksan vuotta olen pitänyt teemaa täällä yllä, nostanut epäkohtia ja tehnyt parannusehdotuksia surkean vanhustenhoidon eteen, Juvonen muistuttaa.

Surullisinta tässä kaikessa on kuitenkin se, että miten paljon kärsimystä, välinpitämättömyyttä ja epätoivoa tässä vuosien välissä on ollut.

Vanhuksia on hoidettu liian vähin resurssein ja heitä on kaltoinkohdeltu. Suositukset ja ohjeet eivät ole riittäneet. Ne ovat olleet tekohengitystä ja keinotekoista materiaalia, joista on puuttunut ponteva ja määrätietoinen pyrkimys luoda Suomeen hyvä ja turvallinen vanhustenhoidon tila.

Olen toki kiitollinen, jos asiat nyt paranevat, mutta olen myös skeptinen, sillä eilen juuri kuulimme tulevista valtiontalouden leikkauksista, joiden määräksi arvioitiin jopa 2 miljardia. Jos vanhustenhoidolla tehdään nyt vain vaalikikkailua ja haetaan puoluekannatusten nostoa, on toimintatapa härski ja anteeksiantamaton.

Vaadin selkeän lupauksen siitä, että meidän yhteiskunnalla on oikeasti tahtotila ja myös riihikuivaa rahaa vanhustenhoidon hoitajien lisäämiseksi. Uskon vasta, kun pää näkyy.

Pelkät puheet ja ilmaan heitetyt aikomukset tai ”halu keskustella” näistä asioista ei riitä. Lupaukset pöytään ja allekirjoitukset paperiin hyvä hallitus, että tuotte lakiin hoitajamitoituksen 0,7 jotta voimme luottaa teidän sanoihin, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tässä lakialoitteeni v. 2014

https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=la+44%2F2014

Tiedote 29.1. 2019

Esperi Care on omalla toiminnallaan niitannut soteuudistuksen entisestään pöytään kiinni ja ansaitsee siitä myös kiitoksen. Vihdoinkin totuus paljastuu. Valinnanvapauden tuominen vanhustenhoivaan on kauas karkaava ajatus, jossa ei ole realismia. Kansanedustajille ei tule myydä väärillä puheilla mallia, että valinnanvapaus vanhustenhoivan sektorilla parantaisi hoidon laatua, nopeuttaisi hoitoon pääsyä tai ylipäänsä edes antaisi vanhukselle hoivapaikan. Hoivayksikkö voi valita valinnanvapaudessa loppupeleissä asiakkaansa ja se tuskin haluaa monisairaita ja paljon hoitajan apua ja kättä tarvitsevia hoidettavia. Eihän hoitajia ole nytkään riittävästi, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) toteaa.

Haluanpa nähdä sen kansanedustajan, joka sormi sydämellä äänestää tulevan soteuudistuksen puolesta, mikäli sellainen vielä eduskunnan saliin tulisi. Kuka pystyy ottamaan vastuulleen tällaisia päätöksiä? Hallituspuolueiden Juha Sipilän ja Petteri Orpon tulisikin nyt antaa kaikille omille kansanedustajille vapaat kädet eli omantunnon vapaus soteuudistuksesta mahdollisesti äänestettäessä.

Siitä lopputuloksesta voi sitten tehdä johtopäätökset, että onko sote suomalaisten ja kansanedustajien sydämen asia. Faktathan me olemme asiasta jo kuulleet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja se on ollut karua kuultavaa. Soteuudistus ei ole todellakaan valmis eteenpäin vietäväksi ja hallituksen on myös aika ymmärtää se. Tarvitsemme aikalisän, jonka aikana soten ydinongelmat nostetaan avoimesti esiin: vanhustenhoidon jatkuvuuden epävarmuus ja lääkärille pääsemättömyys on omalla listallani ykkösenä, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Geronomi (amk)
050-5311 108

Tiedote 27.1.2019

SOSIAALI- ja terveysalaa valvova virasto Valvira on määrännyt Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Care -yrityksen pyörittämän yksityisen hoivakodin keskeyttämään toimintansa useiden hoitotyöhön liittyvien epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi. Yksi tällainen on ollut liian vähäinen hoitohenkilöstön määrä.

Esperi Caren johtaja Aarnio- Isohanni sanoi haastattelussa, että he eivät ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut liittyen henkilöstön määrään (Helsingin sanomat 26.1.19).Tuntuu uskomattomalle toiminnalle. Onko Esperin johto asunut luurankotornissa? Eikö lähiesimiehet ole kyenneet viemään johdolle viestiä? Missä hoivapaikan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu? Missä hoivapaikan omavalvonta? Vai onko hoitohenkilöstön viesti yksinkertaisesti vain ohitettu joutavana valituksena, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kysyy.

Tapaus kertoo totisinta totta vanhustenhuollon kentältä ja nostaa jälleen kerran esiin suomalaisen vanhustenhoidon haavoittuvuuden. Hoitajia ei ole, heitä ei palkata ja vajaamiehityksellä mennään. Seurauksena on potilasvahinkoja, laiminlyöntejä ja kaltoinkohtelua. Päättäjinä olemme täysin epäonnistuneet yrityksissä luoda Suomeen hyvää, arvokasta ja inhimillistä vanhustenhoitoa, kansanedustaja Juvonen (ps) toteaa.

Suomen hallitus olisi voinut kirjata vanhustenhoidon hoitajamitoituksen lakiin, mutta se ei ole niin tehnyt. Lain sijaan hoitajien määrää on määritelty vanhustenhoidon laatusuosituksella ja erilaisilla ohjeistuksilla, joiden informatiivinen sanoma hoivakentällä on kadonnut kuin pisara valtamereen. Seurauksena on ollut haamuhoitajia, joita ei oikeasti ole olemassa, puutteellisia työvuorolistoja ja hoitajamitoituksen aliresurssointia.

Tein hoitajamitoituksen kirjaamisesta vanhuslakiin lakialoitteen jo vuonna 2014 ja se on ollut mukana myös perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. Hoitajana hoitotyönkenttää tuntien tiedän, millaista on työskennellä silloin, kun osastolta puuttuu henkilökuntaa. Koko työvuoron suunnitelmallisuus ja potilaiden hoidon jatkuvuus katkeaa. Syntyy katastrofi, joka ei ole hallinnassa.

Hoivakentälle on noussut valtava määrä erilaisia hoivaalan toimijoita ja hallituksen räätälöimä soteuudistus ja valinnanvapaus kannustaa entisestään toimijoita ”sotebisnekseen”. Kentällä toimii toki hyviä hoivaalan toimijoita, joilla on jäljellä vanhusta kunnioittava ote ja hoitotyön kutsumus, mutta sitten on myös niitä toimijoita, joista nuo aatteet tuntuvat kadonneen. Tämä pitää uskaltaa voida sanoa ääneen.

Omaiset ja hoitajat pelkäävät kertoa totuuksia ja laiminlyöntejä hoivapaikoista. Heillä on myös epävarmuutta mihin valitetaan. Sain itse tovi sitten omaiselta viestin hänen läheisensä kohtaamista epäkohdista hoivayksikössä. Kun pyysin saada viedä asiaa eteenpäin, omainen kielsi sen täysin. Hän pelkäsi, että hänen omaisensa joutuu kärsimään, mikäli asia ja ilmiantaja tulisi julki. Omainen sanoi yrittävänsä saada asioihin parannusta muuten. Valitettavasti nämä asiat ratkeavat kuitenkin harvoin neljän seinän sisällä ja Esperi Caren tapaus on oiva esimerkki tästä.

Tällaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi ja hoitohenkilöstö varmuuden ylläpitämiseksi tulisi nyt pikaisesti perustaa ja vakinaistaa erillisiä ja sijaistamiseen tarkoitettuja varahenkilöstöryhmiä hoivayksiköihin. Kyseessä olisi koko ajan sijaistamiseen valmiit henkilöt, jotka kiertäisivät tilanteen tullessa kohdalle eri yksiköissä tuoden myös jatkuvuutta ja turvaa yllättäviin henkilöstöpuutoksiin. Näihin sijaisryhmiin tulisi panostaa voimakkaasti tulevaisuudessa sen sijaan, että hoitajat nähdään vain kustannuseränä. Ihmisen hoitaminen ei ole ilmaista. Hoitajien palkkaukseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Kun hyvälle hoitajalle maksetaan arvonsa mukainen palkka, hänestä saa hyvin uskollisen ja pysyvän työntekijän, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Geronomi (amk)
050-5311 108

Tiedote 16.1. 2019

Tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskustellaan ilmastoteemasta, joka on toki Suomessa ja maailmanlaajuisesti tärkeä, mutta mielestäni tämä Oulun ja Suomen seksuaalirikollisuuden tilanne olisi pitänyt tuoda keskusteltavaksi ennen ilmastokeskustelua. Hallituksella tulisi olla pelisilmää ja tunneälyä reagoida myös akuutteihin ja välittömästi käsittelyä vaativiin asioihin. Nyt pelisilmä on pettänyt, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kritisoi.

Suomen kansa janoaa saada lisätietoa Oulun tapaukseen liittyen ja siihen, että mitä kaikkia toimia hallitus aikoo ryhtyä tekemään, jotta Suomen seksuaalirikollisuuden aalto saadaan pysäytettyä. Tietoa pitää jakaa eikä pantata. Mitä todellisuudessa on tulossa, missä aikataulussa ja onko toimilla vaikuttavuutta, myös kansanedustajien tulee saada tietää kaikki tuo ja päästä kommentoimaan asioita, Juvonen vaatii.

Nyt vaikuttaa sille, että hallitus haluaa vetäytyä omiin kopperoihinsa käymään läpi tätä Suomen järkyttävää tilannetta ja tulevia toimenpiteitä, joilla asiat korjataan. Hallituksen olisi pitänyt jo kiireen vilkkaa ilmoittaa, että se järjestää tästä niin Suomen kansaa koskettavasta asiasta akuutin ajankohtaiskeskustelun tai pääministerin ilmoituksen, jossa se kertoo kaikki mahdolliset valmisteilla olevat toimenpiteet ja keinot, joilla Suomen tilanne saadaan rauhoittumaan ja kuntoon. Perussuomalaisisten ryhmästä on vaadittu näitä molempia. On todellakin outoa, että muista oppositioryhmistä ei ole vaadittu ajankohtaiskeskustelua tai pääministerin ilmoitusta tähän asiaan, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) ihmettelee.

Ei voi olla niin, että asiat lakaistaan maton alle ja kuin pelätään niistä syntyvää keskustelua. Suomen hallitus on Suomen kansalla töissä. Nyt tarvitaan otteita ja tarttumista, eikä vaan pahoitteluja ja pöyristymistä. Tämä asia on tuotava eduskunnan täysistuntoon avoimeen ajankohtaiskeskusteluun. Asia ei ole todellakaan vähäpätöinen. Suomen kansasta alkaa tuntumaan sille, että tilanne ei ole enää viranomaisten hallussa tai että asioista ei haluta puhua. Tämä on todellakin huolestuttavaa.

Voimme toki myös hifistellä ja hienostella myös näillä termeillä, mikäli perussuomalaisten ryhmästä tullut vaatimus keskustelualoitteesta tai pääministerin ilmoituksesta ei kelpaa. Tuokoon hallitus sitten ihan omatoimisesti eduskunnalle selonteon tai tiedonannon tästä asiasta, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 4.10. 2018

Soten maakuntalaki on jumissa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja syyksi on nostettu hallituksen sisällä vellova eripura Vaasan laajan sairaalapäivystyksen säilyttämisestä.

Vaikea uskoa, että Vaasan sairaala on kuitenkaan ainoa kivi hallituksen kengässä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen arvioi.

Jos hallitus olisi järkevä, se lähtisi pohtimaan paitsi Vaasan säilyttämistä, myös maakuntien määrää. Voiko 18 maakunnan malli voi olla kestävä? Nyt olisi todellakin syytä nostaa tuokin asia tikun nokkaan: uhkana on, että jotkut alueet eivät tule selviämään taloudellisesti suurten muutosten keskellä. Eikö voitaisi puhua reilusti rahasta ja sen riittävyydestä? Maakuntajako on kaiken kaikkiaan kuin väärällä harpilla piirretty. Uudellemaalle on tulossa maakuntien jättiläinen, 1,6 miljoonan ihmisen maakunta, jonka rahoitusvajeeksi on arvioitu karkeasti 300 miljoonaa euroa. Sitten taasen on pienemmän väestöpohjan maakuntia. Täysin päätön jako, Uudenmaan kansanedustaja Juvonen toteaa.

Suomen kansalaisten, veronmaksajien, näkökulmasta olisi reilua, että peli pantaisiin nyt poikki ja keskityttäisiin niihin ongelmiin, jotka ovat Suomessa ne todellisimmat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason parantaminen, terveyskeskukseen lääkärille pääsyn ja oikea-aikaisen hoidon saamisen nopeutuminen, erikoissairaanhoidon lähetteen saaminen – siinä toteutettava lista. Hyvä ensihoito ja päivystystaso, valmius hoitaa potilas sujuvasti, vanhustenhoidon turvaaminen, Juvonen listaa.

Kerron esimerkin. Henkilö yritti päästä terveysasemalle lääkärille kontrollitutkimuksiin oireidensa kanssa. Lääkärin ajan saaminen kesti liian kauan. Henkilö ehti saada ennen vastaanottoa aivoinfarktin ja halvauksen, jonka aiheuttajaksi paljastui eteisvärinä. Potilaan hoidon ja kuntoutuksen hintalappu, mutta myös hänen inhimillisten kärsimystensä määrä on mittaamaton. Päivystyksen, yliopistosairaalan ja kuntoutussairaalan kautta kotihoidon piiriin. Tällaisten tapahtumien tulisi olla kirkkaita tienviittoja, jotka ohjaavat sen, millaista sotea Suomi todellisuudessa tarvitsee. Suomessa ei pääse edelleenkään lääkärille ja jos pääsee, joutuu odottamaan kohtuuttomasti. Soten ykkösprioriteetin tulee olla lääkärille pääsy ja perusasioiden toimivuus. On ikävää, että nyt prioriteetit ovat hallitukselta hukassa, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311 108

Tiedote 17.9.2018

Kansanedustaja Arja Juvonen iloitsee siitä, että hallitus tuo vihdoinkin eduskunnalle lakiesityksen (HE122/2018), jossa asevelvollisuutta suorittaessaan vammautuneella ja asevelvollisuutta suorittaessaan kuolleen lähiomaisella olisi oikeus uuteen lisäkorvaukseen.

Juvonen teki kesällä 2017 asiasta lakialoitteen, jonka allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti lausumassaan, että lain muutostarpeet selvitetään.

1.1. 2017 voimaan astui laki, joka toi vapaaehtoisessa kriisinhallinnassa eli rauhanturvaajana toimivalle ja hänen läheiselleen taloudellista turvaa tapaturman tai kuolemantapauksen johdosta. Samalla kun tuo tärkeä laki astui voimaan, niin lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet kuitenkin unohtuivat jääden vastaavan lain ulkopuolelle. Kyse oli suuresta epäkohdasta, Juvonen kertoo lakihankkeeseen taustoista.

Uusi laki tuo vihdoinkin korjauksen asiaan tuoden lakisääteistä asevelvollisuutta suorittavat varusmiehet, vapaaehtoista asevelvollisuutta suorittavat naiset ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt myös korvausten piiriin. Tämä on turvaa meidän lapsillemme, Suomen nuorille, Juvonen kiittää.

Lakiesityksen mukaan varusmiehellä olisi oikeus saada lisäkorvauksesta vamman tai sairauden aiheuttamasta pysyvästä haitasta kertakorvaus, jonka suuruus olisi enimmillään 210 000 euroa. Palveluksessa menehtyneen lähiomaisilla olisi oikeus 200 000 euron (puoliso ) korvaukseen ja 40 000 (edunjättäjän lapsi) korvaukseen. Mikäli varusmiehellä ei olisi puolisoa tai lasta korvaus olisi hänen vanhemmilleen 20 000 euroa.

Lakiesitys on hyvä, mutta sinä on toki myös korjattavaa. Laki astuu esityksen mukaan voimaan 1.1. 2019, mutta sitä tulisi mielestäni soveltaa taannehtivasti. Näin myös joulukuun 2017 järkyttävän Raaseporin junaonnettomuuden uhrit saisivat oikeutta osakseen. Raaseporin junaonnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja moni loukkaantui myös vakavasti.

Mikään raha ei tuo terveyttä tai menehtynyttä takaisin. Suomalaisten suru on näissä järkyttävissä turmissa yhteinen. On oikeus ja kohtuus, että korvaukset maksetaan myös taannehtivasti, esimerkiksi 1..1. 2017 saakka, jolloin laki kriisinhallinnassa toimivien korvauksista astui voimaan. Tulenkin esittämään toimenpide- ja talousarvioaloitteella ja mahdollisesti myös lakialoitteella, että lakia sovelletaan myös taannehtivasti siten, että korvaukset ovat mahdollisia, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
050 – 5311 108

Tiedote 25.6.2018

Eduskunnassa on käsitelty tänään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-2022. Julkisen talouden suunnitelmassa ei arvioida sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia julkisen talouden tilaan. Erityisesti paheksuttavaa on, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei päässyt lausumaan laisinkaan julkisen talouden suunnitelmasta, vaan valiokunta ohitettiin täysin tylysti hiljentäen, kritisoi sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen kansanedustaja Arja Juvonen (ps).

– Sosiaali- ja terveysvaliokunta laitettiin sotemottiin, emmekä päässeet lausumaan valtiovarainvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta. Totuuden torvi, asiantuntijavaliokunta haluttiin hiljentää, Juvonen kritisoi.

-Tylyä toimintaa, vaikkakin juuri sosiaali- ja terveysvaliokunta on se, joka valmistelee soteen liittyvät mietinnöt. Emme ole pelkkä kumileimasin vaan olemme paljon vartijana ja perustuslakivaliokunnan esiin nostamien epäkohtien korjaajina. Ja juuri soten rahoitus on yksi asia, jonka perustuslakivaliokunta on nostanut esiin korjattavana kohtana, Juvonen muistuttaa.

– Soteuudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen on jätetty arvioimatta, mutta kuitenkin hallitus pitää kynsin hampain kiinni mantrasta, 3 miljardin kustannussäästöistä. Hallitus ei voi kiistää sitä tosiseikkaa, että soteuudistus tuo tullessaan maakuntatalouden osalta suuria ongelmia tulevaisuudessa, mutta tulee myös heikentämään ihmisten tilannetta palvelujen saajana. Kun säästöjä haetaan, ne haetaan ihmisistä, hoidosta ja heidän palveluistaan. Kun samalla sote uudistukseen liittyvä asiakasmaksulaki loistaa poissaolollaan, voimmekin syystä kysyä, että mikä on sotepalvelujen hinta kansalaisille tulevaisuudessa, Juvonen kritisoi.

– Myös sotehenkilöstön tilanne on huolestuttava ja heidän keskuudessa on käynnissä jo paniikin omainen henkilöstöbingo. Työntekijät pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Palkkaharmonisointi on nostamassa palkkoja, mutta tuleeko se koskettamaan kaikkia sotehenkilöitä. Pahoin pelkään, että tulossa on valtavat yt-neuvottelut ja osa sotehenkilöstöstä jää ilman työtä. Säästöä tehdään henkilöstökuluista, Juvonen pelkää.

-Onko tulevaisuudessa työtä sotekentällä ja riittävästi hoitajia vai korvataanko vanhustenhoitaja digitekniikalla, kuten Hetemäen raportissa kerrottiin. Kotihoitajan kotikäynti turvataan tulevaisuudessa tietokoneen ja kännykän välityksellä, ihmistä ja hoitavaa kättä ei kuitenkaan korvaa kukaan, Juvonen muistuttaa.

Arja Juvonen
Kansanedustaja
Sotevaliokunta
050-5311 108

Tiedote 1.6.2018

Perussuomalaisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa valinnanvapauslainsäädännöstä täystyrmäyksenä hallituksen sotekiireelle. Nyt on sotehoppu loppu, Juvonen sanoo.

Valinnanvapauslaki esityksessä on suuria ja vakavia puutteita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on siis edessään perusteellinen tehtävä, jotta kaikki perustuslakivaliokunnan esiin nostamat epäkohdat ja havainnot saadaan korjattua.

Tehtävä on erittäin vastuullinen ja valiokunnan on edettävä perusteellisesti, pitkäjänteisesti ja rauhallisesti valinnanvapauslain epäkohtien korjaamiseksi.

-Hallitus on hoputtanut sotelakeja koko kevään ja paine ja kiire on tuntunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto tuo nyt siis sotekiireelle stopin. Valinnanvapauslainsäädännön perustuslaillisten epäkohtien esiinnousu on tyrmäys ja muistutus hallituksen toiminnalle. Jokohan hallitus nyt uskoo, että kiireellä ei tehdä hyvää lainsäädäntöä vaan kiireessä tulee sutta ja sekundaa, Juvonen sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tehtävä on nyt korjata muun muassa rahoituslakia, jotta sote -palveluiden rahoitukseen liittyvät epäkohdat saadaan kuntoon. Tuo on hyvin haasteellinen tehtävä ja työtä tulee riittämään. Perussuomalaiset ovat nostaneet valinnanvapauslain riittämättömän rahoituksen esiin lukuisia kertoja, mutta hallitus on uppiniskaisesti kiistänyt ongelmat. Nyt tullaan sitten rytinällä puun latvasta alas ja aloitetaan ihan perusasioista: mistä löytyy rahat hyvien, yhdenvertaisten ja lakisääteisten sotepalvelujen turvaamiseksi. Rahoituslain korjaaminen on hyvin vaativa tehtävä, eikä todellakaan niin helposti tehty, Juvonen sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä totesi olevansa huojentunut siitä, että valinnanvapauslakiin liittyvät muutokset voidaan tehdä eduskunnassa. Kehotan pääministeriä malttiin, tässä ehtii tapahtua vielä vaikka mitä, ennen kuin valinnanvapauslaki on maalissa. Ensin rahat ja sitten vasta rakennus, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
Sote-valiokunta
050-5311 108

Tiedote 13.5.2018
Iltalehti uutisoi, että hallituksen eduskunnalle antama lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta ei paljasta veronkiertoa ja että esityksestä puuttuvat olennaisimmat tili- ja verotiedot, joista voidaan laskea yrityksen maakohtainen veroaste. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala totesi myös, että veroraportointia koskeva pykälä on vesitetty (IL 13.5.18).

Kansanedustaja Arja Juvonen toteaa, että valinnanvapauslakia myydään päättäjille ja kansalaisille maailmaasyleilevin ilmauksin, jossa luvataan kaikkea hyvää. Loppupeleissä totuus voi kuitenkin olla toinen ja laki ei tarjoakaan sitä mitä lupasi. Asiakasmaksuihin laki kuitenkin tuo korotuksia, Juvonen arvioi.

-Osakeyhtiöiden tehtävänä on tuottaa voittoa, mutta menemme hyvin harmaalle alueelle, kun voittoa tehdään ihmisten terveydenhuollon kustannuksella. Julkinen terveydenhuolto on tehty turvaamaan kansalaisten tilannetta ja sitä rakennetaan ja ylläpidetään julkisin verovaroin. Tuntuu hirvittävälle ajatella, että markkinatalous ja verosuunnittelu, jossa suomalaisten maksamat verorahat valuvat ulkomaille aggressiivisen verosuunnittelun mahdollistamin keinoin sallittaisiin Suomessa tämänkin valinnanvapauslain myötä. Tätä asiaa on turha sievistellä tai totuutta kiertää: Niin kauan kuin aggressiivinen verosuunnittelu on ylipäänsä lain mukaan mahdollista Suomessa, toiminta jatkuu. Valinnanvapauslain pykälä ei myöskään sitä estä. Miksi hallitus ei yksinkertaisesti tee selkeää esitystä aggressiivisen verosuunnittelun estämisestä lain voimin, Juvonen kysyy.

-Vanha sanonta lypsävää lehmää ei pitäisi myydä – on myös unohtunut täysin Suomesta ja omistukset ja suomalaisten rahat siirtyvät ulkomaille. Tälläkin hetkellä jossakin päin sijoittajat pyörittelevät papereitaan ja laskelmoivat miten tuotto maksimoidaan. Samaan aikaan meillä Suomessa pohditaan 3 miljardin kunstannussäästöjä ja hallitus muistuttaa meitä koko ajan siitä, että ikäihmiset ovat tämän valtavan kuluerät aiheuttajia nyt ja tulevaisuudessa. Vanhukset saavat kantaa henkistä taakkaa kustannuksista koko ajan ja tämä on myös moraalisesti erittäin väärin, Juvonen paheksuu.

-Valinnanvapauslakia viedään eteenpäin eduskunnassa vauhdilla, joka on paitsi vastuutonta myös vaarallista. Toivottavasti kansanedustajat tietävät ja ymmärtävät kaiken sen, mitä tässä ollaan tekemässä ja päättämässä. Valinnanvapaudesta on tullut kuin paise, jonka puhkeaminen on vain ajan kysymys, mutta jota yritetään estää ja hidastaa kaikin keinoin. Täysin väärä hoitolinja, Juvonen toteaa.

-Valinnanvapautta on perusteltu muun muassa sillä, että palveluihin pääsy nopeutuu. Ihmiset jonottavat ja odottavat hoitoon pääsyä, eikä valinnanvapauslaki sellaisenaan sitä tilannetta tule miksikään muuttamaan. Ainoa todellinen mittari ihmisen hoitoonpääsyssä on hoitotakuu ja niin kauan kuin sen aikarajaa ei lyhennetä, ei hoitoon pääsy yhtään nopeudu. Olen kysynyt tätä jo aikaisemminkin kyselytunnilla ministeriltä, mutta kysyn uudelleen: aikooko hallitus lyhentää hoitotakuun aikarajoja, jolloin hoitoonpääsy todellakin nopeutuisi, Juvonen toistaa kysymyksensä.

Valinnanvapauslakia ei pidä viedä eduskunnassa eteenpäin. Esitys on vastuuton. Paluu perusasioihin olisi nyt ehdottoman tärkeää. Perussote ja peruspalvelut kuntoon ensin, ei markkinataloutta horjuttamaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen
kansanedustaja (ps)
Sote-valiokunta
050-5311 108

Perussuomalaiset Naiset ovat tyrmistyneitä korkeimman oikeuden päätöksestä, jossa se päätti, ettei 10-vuotiaan tytön raiskaustuomiossa anneta valitusoikeutta. 23-vuotias Juusuf Muhamed Abbud tuomittiin käräjä- ja hovioikeudessa vain törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vaikka syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä raiskauksesta.

Hovioikeuden mukaan ei ollut näyttöä siitä, että tapauksessa olisi käytetty väkivaltaa tai että sukupuoliyhteys olisi tapahtunut ilman suostumusta.

– Kymmenvuotiaan lapsen kanssa harrastettu sukupuoliyhteys on meidän mielestämme aina törkeä raiskaus, toteaa Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Rangaistusasteikon alarajaa nostettava

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Perussuomalaisten Naisten hallituksen jäsen Leena Meri on jo jättänyt lakialoitteen, jolla oikeusasteiden harkintavaltaa rajattaisiin niin, että nuoren lapsen kanssa harrastettu sukupuoliyhteys täyttäisi törkeän raiskauksen tunnusmerkistön.

– Lisäksi vaadimme tuntuvaa seksuaalirikosten rangaistusasteikon alarajan nostamista. Se, että ylärajaa nostetaan, ei vaikuta rangaistuksiin, koska oikeusasteet antavat lähempänä alarajaa olevia tuomioita. Alarajaa on siis nostettava, mutta hallituksella ei ole ollut pokkaa hoitaa tätä asiaa, Elomaa huomauttaa.

– Olemme sivistysvaltio ja tavoittelemme oikeudenmukaisuutta ja moraalia. Tämä on kaukana siitä! Kansan tahto on takuulla meidän esitysten takana. Miksei hallitus ole kuunnellut kansaa?

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kaksi lakialoitetta seksuaalirikosten rangaistusten alarajan tuntuvasta nostamisesta. Molemmissa lakialoitteissa on yli sata allekirjoitusta.

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus keskusteli asiasta sunnuntaina 6.5. ja haluaa välittömiä toimia seksuaalirikosten torjumiseksi.

Tiedote 25.4. 2018

Iltasanomien artikkelissa (25.4.18) nostettiin esiin suuret potilasvahinkojen ja hoitovirheiden määrät, mutta myös se, että Suomesta puuttuu valtakunnallinen taho, joka keräisi ja julkaisisi potilasturvallisuus tietoa kaikista Suomen terveydenhuollon yksiköistä.

-Tilanne on erittäin huolestuttava, mutta se ei ole mikään uusi. On ollut lähes tyrmäävää huomata, miten vähättelevästi myös Suomen hallitus ja valtiovarainministeriö on ryhtynyt viime vuosina suhtautumaan potilasvahinkoihin. Tietoja sattuneista potilasvahingoista tai niiden ennusteista ei ole enää kirjattu tai Valtion talousarvioon vuoden 2016 jälkeen. Aikaisempina vuosina Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä oli näkyvissä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla osiossa Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvuissa, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) kritisoi.

-Hallitus osoittaa toiminnallaan selkeästi, että se ei ymmärrä potilasvahinkojen merkitystä ja sitä, mitä niiden taakse kätkeytyy. Potilasvahinkojen määrät ja luvut tulee ehdottomasti palauttaa takaisin valtion talousarvioon, jotta ne ovat kaikkien nähtävissä. Olen tehnyt tästä toimenpidealoitteen jo vuonna 2017. Puhumme yhteiskunnallisesti merkittävästä tiedosta, jonka näkyminen valtion talousarviossa on perusteltua. Korvattavien potilasvahinkojen määrän tiedostaminen on erittäin tärkeää päätöksenteon kannalta, mutta myös toimissa, joihin päättäjien on sitouduttava potilasvahinkojen torjunnassa. Puhumme mittavista asioista niin inhimillisesti kuin myös taloudellisesti ajatellen, Juvonen muistuttaa.

Jokaisen potilasvahingon takana on ihminen ja kärsimys, mutta myös raha. Potilasvahinkokeskuksen mukaan vuonna 2016 tehtiin 8834 potilasvahinkoilmoitusta. Niistä 2166 johti korvauksiin. Kaikkiaan korvauksia maksettiin vuonna 2016 yli 40,9 miljoonaa euroa.

Potilasturvallisuuden tulee olla teema myös nyt, kun hallitus runnoo sotea voimalla läpi. Sote on valtava paketti sosiaali- ja terveydenhuollon asioita ja toimenpiteitä, hoitopäätöksiä ja asiakassuunnitelmia, joiden ytimessä on ihminen. Sote palvelujen valvonnan ja laadun seuranta, riskien analysointi ja sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien ennakointi on juuri nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Tässä valtavassa ”sotesotkussa” potilasturvallisuus unohtuu kuin varkain. Luvut budjettikirjaan, esiin ja päivänvaloon- meidän tulee tietää missä mennään, Juvonen vaatii.

Potilasturvallisuus liittyy myös vahvasti viime aikoina käytyyn keskusteluun vanhuspalvelujen laadusta.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. Syyt näiden taustalla ovat moninaiset. Turvallisen ympäristön puute, perheen tuen puute, kiusatuksi tuleminen, kiusaajana olo. Kiusaamisen vaikutukset nuoren tulevaisuuteen voivat olla tuntuvat.
Monilla kouluilla on omat keinonsa puuttua kiusaamiseen. Osassa kouluista ongelmaa yritetään jopa lakaista maton alle. Tämän hetkiset keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset. Olen tehnyt lakialoitteen (alla) koulurauha-asiamiehen nimittämisestä kuntiin.

Koulurauha-asiamies toimisi ulkopuolisena asiantuntijana haastavien kiusaamistapausten käsittelyssä, mikä mahdollistaisi vaikeidenkin tilanteiden rakentavan käsittelyn. Koulurauha-asiamies olisi helposti saavutettavissa ja kynnys yhteydenottoon olisi matala. Lisäksi koulurauha-asiamies varmistaisi, että kiusaamistapaus käsitellään loppuun asti.

Kirjoitin ennen pääsiäistä Facebook-sivuilleni puhelinnumerollani varustetun viestin ja pyysin ottamaan yhteyttä koulukiusaamiseen liittyen. Viestien ja puheluiden tulva oli valtava. Puhutaan sadoista yhteydenotoista pienen ajan sisällä ja niitä tulee yhä edelleen. Viimeksi eilen juttelin erään kiusatun perheenjäsenen kanssa. Kävin tammikuussa parin kiusatun kotona keskustelemassa asiasta. He ottivat yhteyttä, koska tilanne on sietämätön.
Kiusaaminen on tilastojen valossa vähentynyt tällä vuosituhannella, mutta ongelma on edelleen mittava. Toinen toistaan kamalampia tarinoita. KiVa-kouluhankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia koulurauhaan ja yleiseen ilmapiiriin, mutta mukana olevissa kouluissa esiintyy kiusaamista kuten muuallakin.

Nyt tarvitaan myös uudenlaisia keinoja kiusaamisen kitkemiseksi. Koska KiVa-koulu maksaa, useat koulut ovat jääneet ulkopuolelle rahasyistä. Koulurauha-asiamies on konkreettinen ehdotus koulukiusaamisen vähentämiseksi.

Mitä seuraavaksi? Kiusaaminen on nostettava yhä vahvemmin esille. Ongelmia ei saa lakaista maton alle vaan ne pitää rohkeasti kohdata. On mietittävä konkreettisia keinoja koulurauhan parantamiseksi. Haastan kaikki Suomen kuntapoliitikot ja kansanedustajat yhdessä pohtimaan miten kiusaaminen saataisiin kuriin.

Välittäminen on se ase, jolla kiusaaminen lyödään. On tärkeää pitää silmät auki ja pitää puuttua heti, jos havaitsee kiusaamista. Tämä koskee meitä kaikkia. Kiusaamista ei saa hyväksyä millään tasolla.

Ritva ”Kike” Elomaa
kansanedustaja
050 5120 806

Lakialoite LA 13/2018 vp
Lakialoite laiksi perusopetuslain muuttamisesta

Eduskunnalle
Lakialoitteessa ehdotetaan, että jokaisen kunnan tulisi nimittää koulurauha-asiamies. Koulurauha-asiamiehen tehtävä olisi neuvoa kouluja koulurauhaan tai kiusaamiseen liittyvissä asioissa sekä ratkoa kiusaamistapauksia ulkopuolisena asiantuntijana. Lisäksi koulurauha-asiamies seuraisi koulurauhan toteutumista sekä laatisi kunnan sivistyslautakunnalle ja valtuustolle vuosittain kertomuksen koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä toisi esille mahdolliset kehitysehdotukset.

Aloitteessa ehdotettava koulurauha-asiamies voi olla joko päätoiminen tai sivutoiminen työntekijä, tai tehtävä voidaan yhdistää johonkin muuhun kunnan virkaan. Koulurauha-asiamiehellä olisi valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamista koskien tai muihin vakaviin koulurauhaa häiritseviin asioihin liittyen. Hänellä tulisi olla riittävät valtuudet selvittää tapauksia salassapitovelvollisuudet ja kaikki muut säädökset huomioon ottaen. Lisäksi hänellä pitää olla valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten ratkaisemiseksi sekä erityisen vakavien tapausten kohdalla mahdollisuus saattaa ne asianomaisen lautakunnan tai muiden viranomaisten tietoon.

Koulukiusaaminen on vakava ongelma. Kiusaamisella on usein kauaskantoiset seuraukset, ja se saattaa vaikuttaa kiusaamisen uhriin läpi elämän. Kiusaaminen johtaa tutkimustulosten valossa usein vakaviin sosiaalisiin ja terveydellisiin ongelmiin sekä lisää syrjäytymisriskiä, jos siihen ei puututa tarpeeksi tehokkaasti ja riittävän ajoissa. Henkilötasolla kiusaaminen aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä, ja yhteiskunnalle siitä seuraa merkittäviä kustannuksia. Vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen on panostettava, jotta kiusaamista saadaan vähennettyä.

Koulukiusaamisen ehkäisyyn ei olla toistaiseksi löydetty tarpeeksi tehokkaita keinoja. Kiusaamistapauksiin puuttuminen on usein haastavaa koulun henkilökunnan näkökulmasta. Henkilökohtaiset suhteet oppilaisiin ja oppilaiden vanhempiin saattavat vaikeuttaa ongelmatilanteiden käsittelyä. Myös oppilaille voi toisinaan olla vaikeaa ilmoittaa kiusaamistapauksista koulun henkilökunnalle. Ulkopuolinen apu kiusaamistapausten ratkomiseen hyödyttäisi kaikkia osapuolia.

Koulurauha-asiamies vastaisi kunnan tai tietyn alueen perusasteen koulujen haastavien kiusaamistapausten ratkomisesta. Koulurauha-asiamies ei olisi näin ollen sidoksissa yksittäiseen kouluun tai koulujen henkilökuntaan. Koulurauha-asiamies olisi uudentyyppinen kanava puuttua koulukiusaamiseen ja seurata kunnissa koulurauhaan liittyvää kehitystä systemaattisesti. Koulurauha-asiamies helpottaisi koulujen henkilökunnan tilannetta kiusaamistapausten ratkomisessa sekä toisi asiantuntija-apua sekä tukea kaikille osapuolille. Lisäksi koulurauha-asiamiesten kautta saataisiin nykyistä parempi tilannekuva kiusaamisesta Suomen kouluissa.

KIRJALLINEN KYSYMYS 4.4.2018
Luonnonvaraisten ja rauhoitettujen eläinlajien hoidon- ja kustannusvastuun selkeyttäminen ja vapaaehtoisvoimin toimivien luonnonvaraisten eläinten hoitoloiden resurssien turvaaminen.

Eduskunnan puhemiehelle
Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu on parhaillaan valmisteilla maa- ja metsätalousministeriössä. Lakiehdotus on valmistunut ja se on ollut lausuntokierroksella. Eläinsuojelulain uudistuksen tavoitteena on parantaa eläinten hyvinvointia ja selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä. Lakiuudistus on erittäin tarpeellinen ja sitä on odotettu kauan.

Nykyisessä voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole säännöksiä vahingoittuneen luonnonvaraisten eläinten hoidon järjestämisestä. Luonnonsuojelulain 41 pykälän mukaan sairaana, vahingoittuneena tai muutoin avuttomassa tilassa tavattua rauhoitettua eläintä on pyrittävä auttamaan. Eläin voidaan ottaa haltuun hoitoon kuljettamista ja tilapäistä hoitoa varten. Eläinsuojelulain 14 pykälän mukaan kaikilla ihmisillä on velvollisuus pyrkiä auttamaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä.

Lakeja tulkitessa kansalainen ymmärtää, että hän voi toimittaa luonnonvaraisen eläimen eläinlääkärille tai luonnonvaraisiin eläimiin perehtyneeseen hoitolaan tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa on alan asiantuntijuutta omaavaa henkilöstöä. Muun muassa eläintarhojen hoitolat ottavat huomiinsa luonnonvaraisia eläimiä ja hoitavat ne inhimillisesti ja hyvin.
Muun muassa Helsingin Korkeasaaren eläintarha on vastaanottanut allekirjoittaneen löytäneet kesän huonokuntoiset siilin poikaset. Siilien hoitokustannukset ovat jääneet eläintarhalle, eikä niistä ole laskutettu eläinten löytäjää. Siilien hoidosta ja luontoon palauttamisesta on myös kerrottu jälkeenpäin: molemmat siilit kuntoutuivat ja ne palautettiin metsään. Tuo tarina oli onnellinen, mutta valitettavasti siilien kohdalla on tilanteena usein kuitenkin se, että pienet vajaapainoiset poikaset löytyvät syyskylmässä, eivätkä sellaisenaan kykene talvehtimaan luonnossa. Ne tarvitsevatkin pitkäkestoista hoitoa ja hoivaa, josta muotoutuu myös erilaisia kustannuksia.

Valitettavasti kaikkialla Suomessa ei ole myöskään mahdollisuutta löytää loukkaantuneelle luonnonvaraiselle eläimelle hoitopaikaksi eläintarhaa. Silloin turvaudutaan eläinlääkäriasemaan, jossa eläimen tuojan yllättää se, että hoitoa ei välttämättä ole tarjolla, eläintä ei vastaanoteta tai eläimen hoito ja myös mahdollinen lopetus hinnoitellaan lemmikkien hoidon mukaisella tavalla. Lain mukaan esimerkiksi rauhoitetun eläimen hoitoon vienyttä henkilöä voi siis odottaa suuretkin eläinlääkärikustannukset.

Asia on ristiriitainen: rauhoitettua ja luonnonvaraista eläintä on lain mukaan autettava, mutta kustannusten maksajaksi joutuukin kansalainen itse. Eläinsuojelulain ollessa juuri nyt valmisteilla olisi ensiarvoisen tärkeää, että tämä asia korjataan ja lakiin kirjataan luonnonvaraisen sekä rauhoitetun eläimen hoitopolku, sekä selkeytetään kustannusten maksaja. Sairaan luonnonvaraisen eläimen hoitaja saattaa myös löytyä vapaaehtoisvoimin toimivasta eläintenhoitolasta tai eläinhoitajalta, joka on asiaan motivoitunut ja omaa kokemuksen synnyttänyttä asiantuntemusta, mutta jonka resurssit ylläpitää eläintenhoitoa ovat rajalliset. Luonnonvaraisten eläinlajien säilymisen, mutta myös suojelun kannalta olisikin erittäin tärkeää huomioida myös nämä toimijat riittävillä valtion tarjoamilla taloudellisilla resursseilla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

“Miten hallitus aikoo selkeyttää eläinsuojelulain uudistuksessa luonnonvaraisten ja rauhoitettujen eläinlajien hoidon järjestämis- ja kustannusvastuun? Millaisilla resursseilla hallitus tukee erilaisia vapaaehtoisvoimin toimivia luonnonvaraisten eläinten hoitoloita ja eläintenhoitajia eläinten hoidon järjestämisessä? Miten tärkeänä hallitus pitää loukkaantuneiden luonnonvaraisten ja rauhoitettujen eläinten suojelun ja niiden hoidon saamisen mahdollisuuden?”

Helsingissä 4.4.2018
Arja Juvonen /ps

Yle uutisoi maanantaina, että pääkaupunkiseutujen kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet ”herrasmiessopimuksen”, jonka mukaan lastentarhanopettajien palkoilla ei kilpailla.

Pääkaupunkiseudun lastentarhanopettajia koskettavaa palkkakartellia, sellainenhan tässä on kyseessä, on pidettävä erittäin moitittavana. Tilanne ei ole mitenkään uusi, vaan tuttu myös yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kohdalla. Palkoilla ei kilpailla, eikä niillä houkutella tekijöitä. Jossakin on tehty ns. hiljainen kaappisopimus ja se on olemassa. Tuntuu todella ala-arvoiselta, että on lähdetty tällaiselle linjalle, Espoon kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Arja Juvonen (ps) sanoo.

Myös OAJ:n työmarkkina-asiamies Timo Mäki on kutsunut Ylen haastattelussa tilannetta palkkakartelliksi. OAJ selvittää, onko kyseistä käytäntöä myös muualla Suomessa.
Hyvä, että OAJ on tarttunut asiaan sen vakavuutta vaativalla tavalla. On ikävää kuulla, miten erittäin tärkeän ja vaativan ammattihenkilöstön palkkakehitystä on junailtu. Kysyntä ja tarjonta on haluttu saada kohtaamaan näin – jos me emme saa lastentarhanopettajia tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöitä, ette tekään.

Toisaalta tieto on myös hyvästä ja mahdollistaa nyt avoimen keskustelun rahasta ja palkitsemisesta. Haluammeko osaavaa henkilöstöä, joka myös sitoutuu työhönsä, Juvonen kysyy.

Henkilöstövaje on totta niin lastentarhanopettajien mutta myös vanhustenhoivan työntekijöiden kohdalla. Henkilöstövajeeseen on mahdollista vastata. Erilaisia palkanlisiä on syytä ryhtyä pohtimaan laajasti. Helsingin kaupunki nostaa kissan ensimmäisenä pöydälle myöntämällä tuhannen euron palkanlisän töihin tulevalle lastentarhanopettajalle. Helsingin kaupungin malli ei ole mikään uusi, sillä kaupunki maksoi ylimääräisiä palkanlisiä ja ikälisiä jo 80 -luvun lopulla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle, jotta heitä saatiin houkuteltua raskaille ja vaativille vanhustenhoivaosastoille töihin. Myös vuokra asunnon saamisessa helpotettiin ja sellaisen sai heti työpaikan saatuaan. Nämä ovat monelle työuraansa aloittavalle tai työn perässä muuttavalle henkilölle ratkaisevia ja tärkeitä, Juvonen sanoo.

Helsingin uusi malli, jossa lastentarhan opettajalle maksetaan tuhannen euron bonus, on erittäin hyvä malli ja hyvä alku. Pääkaupunki ymmärtää sen, että rahalla houkutellaan, sillä pelkkä kutsumus ei elätä. Espoon ja Vantaan ja tarvittaessa myös muun Suomen, tulisi ottaa nyt Helsingistä mallia ja ryhtyä kehittämään yhteistyöllä mallia, joka houkuttelee ja palkitsee, ei junnaa paikoillaan, Juvonen esittää.

Arja Juvonen (ps)
kansanedustaja
050-5311 108

Tiedote 13.2. 2018
Pysähtynyt urakehitys ja luutuneet roolimallit, totesi sisäministeri Kai Mykkänen (kok) A-Studiossa maanantai iltana (12.2.18) perusteluna perhevapaauudistukselle. Ainoa, joka pysäyttää naisen urakehityksen on työnantaja eli yritys itse ja sen rekrytoinnista päättävät, sanoo sen sijaan perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

Tällaiset ministeri Mykkäsen toteamukset ajaa läpi mullistavaa perhevapaauudistusta ovat kammottavia. Miten on mahdollista, että ihmiselle tärkeä asia, perheen perustaminen, lasten syntymä ja isäksi ja äidiksi kasvaminen nähdään tasa-arvon vastaisena ja luutuneena roolimallina. Näillä asioilla ja muutaman vuoden töissä poissaololla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Lapsiajan jälkeen palataan työelämään. Vaippa-arjen takaa on kaivettava ne todelliset syyt, miksi naisen urakehitys hyväpalkkaisissa tehtävissä ontuu. Sillä hyvistä palkoistahan me nyt puhumme. Tuskin puhumme tässä lähihoitaja äidin urakehityksestä, Juvonen sanoo.

Mykkäsen kotikaupungissa Espoossa kaupungin johtopaikoilla komeilevat miehet. Mitähän tälle olisi tehtävissä tasa-arvon nimissä? Tasa-arvo lähtee työpaikkojen ja yritysten tasa-arvosuunnitelmista ja reilusta ja asiallisesta rekrytoinnista. Suomalaisissa perheissä on jo tasa-arvo, Juvonen toteaa.

Juvosen mielestä perhevapaauudistuksen kaatuminen on erittäin hyvä asia. Perheiden päätäntävaltaa lastenhoitoon liittyvissä kysymyksissä ei tule murentaa.

Huonon ja epävarman esityksen eteenpäin vieminen olisi ollut edesvastuutonta ja tuonut tullessaan hätää ja epätietoisuutta lapsiperheille. Ministeri Saarikko puhalsi ihan oikein pilliin ja pysäytti huonon hankkeen tyylillä, josta monen ministerin kannattaisi ottaa mallia. Ei tule olla tuppisuuna tai tumput suorina, jos huomaa hallituksen esityksessä epäkohtia, vaan on toimittava jämäkästi ja rohkeasti, Juvonen sanoo.

Perhevapaa ei ole mikään sapattivapaa työelämästä, se ei lyö ketään leiville. Oikeus hoitaa lasta kolme vuotiaaksi on kuitenkin asia, joka on säilytettävä. Suurin illuusio on luulla, tai perhevapaauudistusta sillä myydä, että perheessä usein suurituloisempi isä jäisi vilpittömästä halustaan huolimatta hoitamaan lasta tilipussin romahdettua. Asuntolainoista ja muista kuluista kun ei saa perhevapaata. Hyvä, että asioista aletaan puhua niiden nimillä ja myös raha nousee esille keskustelussa. Raha kun sanelee pitkälti lapsiperheen arkea, Juvonen toteaa.

Arja Juvonen, ps
kansanedustaja
Sosiaali- ja terveyslautakunta
050-5311 108

Tiedote 31.1.2018
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi, että etenkin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten taso arvioidaan uusiksi Suomessa. Asiantuntijoiden tekemä arviointikooste seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksista valmistuu tammikuun aikana. Uudelleenarviointiin otetaan nimikkeet törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalisen hyväksikäytön ja raiskauksen raja, näiden rikosten rangaistusminimit ja – maksimit sekä rikosten tunnusmerkistö. Myös lähestymiskiellon noudattamisen keinoja selvitetään. (16.1.2018 Savon Sanomat).

-On tätä jo ehditty odottaa. Toivottavasti saamme lisätietoa pian. Olen tehnyt kahtena eduskuntakautena lakialoitteet, joissa molemmissa on esitetty lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten tuomioiden koventamista. Lakialoitteiden eteneminen on ollut tuskallisen hidasta, vaikkakin niissä on molemmissa ollut yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset. Myös yli 50 000 kansalaisen allekirjoittama samasta aiheesta tehty kansalaisaloite odottaa edelleen eduskunnan “hyllyllä” käsittelyä. Näyttää uhkaavasti sille, että kansalaisaloitetta ei ehditä tällä eduskuntakaudella käsitellä, Juvonen harmittelee.

-Syitä hitauteen voi vain pohtia. Rangaistusten yleisten linjausten määrittelyn selvittäminen on varmasti yksi syy, mutta varmasti myös tuomioiden koventamisesta seuraavat kustannukset pelottavat. Tiedämme kaikki, että rangaistusten tason nostaminen tulisi lisäämään yhteiskunnan kustannuksia, sillä rikoksen tekijät joutuisivat vankilaan. Kustannukset eivät saa kuitenkaan olla syynä siihen, etteikö rangaistusasteikkoja tule koventaa. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tekoja, joista tulee langettaa teko vastaava tuomio. Onko lapseen kajonneen paikka vapaudessa – siinäpä miettimistä asiasta päättäville päättäjille, Juvonen sanoo.

-Paitsi rangaistustasot myös seksuaalirikosten oikeuskäsittelyn kestot tulisi määritellä. Tuntuu kohtuuttomalta, että teon uhriksi joutunut lapsi voi joutua odottamaan asian ratkaisua hyvinkin pitkään. Jos tuomioista valitetaan ja käsittelyt pitkittyvät ja viivästyvät, on asiasta uhrille suurta ja merkittävää haittaa ja painolastia. Lapsiin kohdistuneet rikokset tulisi käsitellä nopeutetussa käsittelyssä tehokkaasti ja viivyttelemättä, Juvonen vaatii.

– Lapsuus on äärettömän lyhyt aika ja jos sen ajan joutuu taistelemaan pitkään näiden asioiden keskiössä, on sillä väistämättä omat vaikutuksensa koko ihmisen loppuelämään. Kun aikuinen tekee pahan teon lapselle hän on tehnyt valintansa ja on siitä hyvästä saatettava kärsimään tekonsa seuraukset tuomittuna. Rangaistukset eivät saa suojella tekijää vaan uhria, Juvonen sanoo.

Arja Juvonen
kansanedustaja
050-5311 108

Kerrassaan upea suoritus presidenttiehdokkaaltamme Laura Huhtasaarelta! Hän pääsi mitaleille kolmannelle sijalle, jätti taakseen viime eduskuntavaalit voittaneen keskustan, monet ex ministerit ja istuvat mepit ja voitti myös naisten kisan ylivoimaisesti ja mallikkaasti. Perussuomalaiset osoittivat myös kaikille epäilijöille, että meillä on uskoa ja rohkeutta antaa myös naiselle mahdollisuus lähteä kisaamaan presidenttiydestä. Meillä on joukossamme myös hyviä ja vahvoja naisia meidän hyvien ja vahvojen miehiemme rinnalla. He antavat myös naisten loistaa. Kukaan ei voi enää väittää meille, että olemme äijäpuolue. Puheet äijäpuolueesta ovat historiaa. Paitsi koko Suomessa myös Uudellamaalla on syytä tyytyväisyyteen ja iloon. Uudenmaan 25 kunnasta 19:ssa Laura oli kolmannella sijalla ja kahdessa kunnassa eli Mäntsälässä ja Askolassa kakkospaikalla, iloitsee kansanedustaja ja Uudenmaan perussuomalaiset naiset ry:n puheenjohtaja Arja Juvonen.

– Valtakunnallinen Perussuomalaisten Naisten kattojärjestö valjasti koko Suomen kattavalle vaalikiertueelle Laura- matkailuauton, jolla ajettiin lukuisat kilometrit ympäri Suomen. Viime tiistaina Uudenmaan kierroksen päätteeksi auto liikkui Lauralle kakkossijan antaneessa Askolassa, jossa kävimme tervehtimässä kuntalaisia ja paikallisia PS toimijoita. Laura- matkailuauton ratissa ympäri Suomen olivat olivat vahvat perusnaiset Tina Lindskog Kaustiselta, Sinikka Jylhä Kemistä ja Kirsi Kallio Lempäälästä. Mitkään kilometrit eivät näytä pidättelevän perussuomalaisia naisia, kun he vain päättävät lähteä tien päälle. Perussuomalaiset Naiset kiersivät myös pienillä paikkakunnilla, Juvonen kiittää autoa ajaneita naisia.

– Kun lähdimme Askolassa, pysähdyimme huoltoasemalle paussille. Perässämme ajoi auto, josta huikkasi iloinen pariskunta. Paitsi että he olivat innoissaan kohdatessaan Lauran vaaliauton, saatuaan Laura pinssit, Perussuomalaisten lehden ja kolmen naisen intensiivisen poliittisen keskustelutuokion, he halusivat myös liittyä Perussuomalaiseen puolueeseen. Annoimmekin heille jäsenkaavakkeet mukaan puolueeseen liittymiseksi, Juvonen kertoo.

– Nyt saatu vaalitulos antaa uskoa ja voimaa tulevaisuuteen. Se on selvä viesti Suomen kansalta ja kentältä, että he eivät ole meitä hylänneet vaan meihin luotetaan vahvasti. Tästä lähdemme puolueena eteenpäin ja teemme kaikkemme, että meidän rakas Suomemme on entistäkin vahvemmin Perussuomalainen. Suuri kiitos kaikille vaalityötä tehneille, PS -telttojen kasaajille ja purkajille, makkaranpaistajille, kahvinkeittäjille, autokuskeille, mainosten- ja lehtien jakajille ympäri Suomen. Olihan massiivinen rutistus ja homma hoidettiin kotiin.
Ja Lauralle, sinä vahva Perussuomalainen Nainen! Olemme sinusta niin ylpeitä, Juvonen kiittää.

Arja Juvonen
kansanedustaja
Uudenmaan Perussuomalaiset Naiset ry
puheenjohtaja
050-5311 108

Tiedote 19.1.2018
Minikilpailutuksessa hoiva-alan yrittäjät osallistuvat vanhuspalvelujen ostajan eli maakunnan tai kunnan järjestämään tarjouskilpailuun, jossa halvimman palvelun tarjoaja voittaa kilpailun ja saa hoitaakseen palvelut. Näin kertoi kansanedustaja Arja Juvonen tämän aamun Huomenta Suomen lähetyksessä, jossa aiheena oli vanhustenhoito.

Minikilpailutusta järjestetään myös yksittäisen vanhushoivapaikan hankinnassa. Kun vanhus tarvitsee ympärivuorokautisen hoivapaikan, hänet kilpailutetaan kisassa, johon valitaan muutama yritys, jotka sitten reaaliajassa päivittyvien ja antamiensa tarjousten perusteella kilpailevat vanhuksesta. Hintaa poljetaan alas, kunnes minihinta saavuttaa pisteensä.

– Tämä on järkyttävä suuntaus ja soteuudistuksessa tämä suunta on se, jolla säästöt haetaan. Ei ole muuta tietä, säästöt syntyvät ja ne nyhdetään nöyryyttävästi vanhusten hoidon, mutta myös arvon, alasajolla, Juvonen sanoo.

– Vanhukset huutokaupataan kuin huutolaiset tai tavara ikään, mutta erona perinteiseen huutokauppaan on se, että kun yleensä huutokaupassa korkein tarjous voittaa niin tässä voittaakin alhaisin tarjous.

Se hoiva-alan palvelutuottaja, joka on valmis polkemaan myös omat palveluhintansa jo entisestään alemmas, on voittaja.

– On päivän selvää, mitä tapahtuu. Ei ole uutinen tai yllätys, että tilaaja voittaa ja saaja häviää. Alehinnoin ei voi järjestää hyvää, laadukasta ja turvallista vanhustenhoitoa. Tämä pudottaa myös pienet hoiva-alan pk yritykset pois markkinoilta, sillä eivät he voi tuottaa palvelua pilkkahintaan ja lähteä polkemaan hintojaan. Mistä he oikein ryhtyvät tinkimään? Ruoasta, hoitotarvikkeista vai hoitajista? Voiko esimerkiksi 70 euron vuorokausihinnalla tuottaja järjestää vanhuksen hyvän ja laadukkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan ja hoidon, kertokaa se pk yritys, joka kykenee, Juvonen kysyy.

– Suuret toimijat ryntäävät sitten ostamaan nämä pienet hoiva-alan yritykset ja pienhoivayrittäjyyden markkinat on näin tuhottu. Hoiva-alan pienyrittäjyys ajetaan alas ja samalla naisvaltaiselle yrittäjyydelle näytetään kaapin paikka. Moni hoiva-alan pienyritys on juuri naisyrittäjän ylläpitämää. Puhelimet soivat tiuhaan – isot toimijat tekevät ostotarjouksiaan ja sotemarkkinat vallataan heidän haltuunsa.

– Ongelmia on runsaasti myös kotihoidossa, sillä laitospaikat ajetaan alas ja huonokuntoiset vanhukset kärvistelevät kodeissaan oman onnensa nojassa hoitajan käydessä harvakseltaan ja kiireellä. Pitkien etäisyyksien Suomessa ja esimerkiksi maaseudulla tämä on arkea. Espoossa tapahtunut kotihoidossa olleen vanhuksen menehtyminen yksin kodissaan on hirveä uutinen ja ravistelee samalla koko hoivakenttää, Juvonen sanoo.

– Tämäkö oli se satavuotias Suomi, jota niin hehkutettiin? Tämä on järkyttävä Suomi. Perussuomalaiset vaativat nyt heti otetta ja ryhtiä vanhustenhoitoon. Kriisikokous pystyyn, hallitus, Juvonen vaatii.

Arja Juvonen (ps)
Kansanedustaja
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Geronomi (amk)

Tiedote 16.1.2018
Perussuomalaisten Naisten jäsenmäärä kasvaa koko ajan. Meillä on kunnallisissa luottamustehtävissä osaavia naisia ympäri Suomen. Kaikki eivät kuitenkaan halua tai ehdi kuntapolitiikassa toimia vaan ovat mukana arvokkaassa kenttätyössä oman puolueen eteen. Tämä into ja hyvä meininki on näkynyt koko ajan presidentinvaalien lähestyessä. Meillä on pelissä mukana loistava ehdokas Laura Huhtasaari, perussuomalainen nainen, jonka vahvat kannanotot ja vakuuttava esiintyminen on innostanut kenttää entisestään. Hän on nostanut esille myös PerusNaisten esittämiä huolenaiheita. Turvallisuus, tasa-arvo, 90-luvun laman uhrit, pienipalkkaisten naisten asema sekä lapsia kotona kasvattaneiden eläkkeet. Nämä asiat ovat korkealla myös PerusNaisten arvoasteikolla. Perussuomalaiset Naiset seisovat vahvasti Laura Huhtasaaren takana ja kannattavat häntä seuraavaksi Suomen presidentiksi.

Lisätietoja
Ritva ”Kike” Elomaa
Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja
kansanedustaja
050 5120806

Tämän päivän joko- tai keskustelukulttuuri yksinkertaistaa monet asiat. Ratkaisu on joko niin tai näin. Välimaaston vaihtoehtoja ei tunneta. Ääripäät kailottavat viestiään tämän päivän Kansanradiossa eli sosiaalisessa mediassa niin kovaa, ettei järjen ääni aina kuulu. Some-keskustelussa joukkueet on helppo jakaa ja omaa väriä tunnustetaan vahvasti. Valtaosa suomalaisista on niin sanottuja tolkun ihmisiä, vaikka tästäkin tasavallan presidentin menneenä vuonna esille nostamasta termistä Suomen maassa saatiin lihava riita ja paljon pöyristystä aikaiseksi.

Toivon yhteiskunnallisen keskustelun olevan vuonna 2018 edellisvuosia rakentavampaa. Asioista on tärkeää puhua ja kantaa saa ottaa kärkkäästikin, mutta toisia kunnioittaen ja muunneltua totuutta karttaen. Poliitikot kantavat tässä asiassa erityisen suurta vastuuta. Luottamusasemassa toimivilla henkilöillä pitää olla jalka jarrupolkimella siltä varalta, että keskustelu lähtee väärille urille ja vauhti kiihtyy liian kovaksi. Toivottavasti ylilyöntejä nähdään jatkossa vähemmän ja kiukun kihahtaessakin muistamme kunnioittaa toisia osapuolia.

Kansakunnan yhtenäisyys on koetuksella. Nykyisin puhutaan paljon sosioekonomisen aseman heijastuvan vahvasti hyvinvointiin ja terveyteenkin. Eriarvoistuminen on tällä hetkellä maamme suurimpia haasteita, sillä se nakertaa hyvinvoinnin ohella yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta. Valtion rooli tasapainottajana on äärimmäisen tärkeä, vaikka yksilö on viime kädessä vastuussa itsestään.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on keskityttävä tämän päivän haasteisiin ja niihin liittyvien solmujen avaamiseen. Olemme päätyneet tähän pisteeseen historian oikukkaan tapahtumienkulun kautta, mutta tässä olemme eikä tilanne muuksi muutu. Monesti on tapana haukkua menneitä päätöksiä ja tehtyjä virheitä. Tämä tie ei vie pitkälle. Pitää keskittyä olemassa olevien ongelmien korjaamiseen yhteispelillä ja jätettävä turha vihan lietsonta pois.

Lehtien palstoilla on väännetty viime aikoina sadan vuoden takaisista sisällissodan tapahtumista ja pyöritelty sitä kuka teki mitäkin. Tämä historian ajanjakso on jättänyt kansakuntaamme pysyvät jäljet, mutta nyt on keskityttävä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen vanhojen arpien auki repimisen sijaan. Jotkut puhuvat vapaussodasta ja toiset taas veljessodasta ja osa punakapinasta. Raakoihin yliyönteihin sorruttiin molemmilla puolilla. Kaikesta huolimatta Suomi taisteli yhtenäisempänä kansakuntana uhrautuvasti talvi- ja jatkosodassa itsenäisyyden puolesta.

Itsenäisyydestä ja hyvinvoinnista saamme kiittää sota-ajan sukupolvia. Jälleenrakentaminen vaati kovaa työtä myös suurilta ikäluokilta ja tuloksena syntyi maailman paras maa. Pidetään siitä kiinni. Turvallisuus on suomalaisille arvokas asia. Se on nyt koetuksella. Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on aktiivisesti nostanut esille lisääntyneitä turvallisuusuhkia. Heikentynyt turvallisuustilanne ja pelko kanavoituu myös some-keskusteluun. Valtion tuleekin panostaa turvallisuusuhkien kitkentään niin, ettei pelkoon olisi syytä.

Yhteen hiileen pitää puhaltaa nytkin, vaikka haasteet ovat erilaiset kuin sotiemme aikaan. Muistetaan tämä myös some-sodankäynnin keskellä. Ei anneta eriarvoistumisen karata käsistä, koska siitä meillä on vakavin mahdollinen muisto historiassa. Toiveikasta uusien mahdollisuuksien vuotta kaikille!

Ritva ”Kike” Elomaa kansanedustaja Perussuomalaiset Naiset ry:n puheenjohtaja

Lapin PerusNaiset ry sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 4.10.2017 klo 13.30 Kolarin kunnanvirastolla, Isopalontie 2, 95900 Kolari. Tervetuloa!
Kokoonkutsujana hallitus.

Lapin PerusNaiset kiertää Sebastian Tynkkysen kanssa:
LAUANTAINA 23.9.2017
Rovaniemi Lordi-aukio klo 11.00-13.00
Kemijärvi K-Supermarket Kauppapaikka klo 14.15-16.15
SUNNUNTAINA 24.9.2017
Kittilä S-Market klo 10.00-12.00
Sodankylä S-Market klo 13.30-15.30
Tervetuloa keskustelemaan Sebastianin ja paikallisyhdistysten jäsenten kanssa mieltä askarruttavista asioista.

SAVUKOSK ti 18.7.2017 klo 15.00-17.00 K-market Heinäjärven edessä.
SALLA ke 19.7.2017 klo 9.00-15.00 Salla päivillä.
Molemmissa tapahtumissa mukana PerusNuorista Sebastian Tynkkynen.
Tervetuloa!
Toivottaa Lapin PerusNaiset sekä Savukosken ja Sallan Perussuomalaiset

Lapin PerusNaiset ry. Sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 12.6.2017 klo 11.00 Kemin Puistopaviljonki, Urheilukatu 1.

Käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa!
Hallitus

Perjantaina 3.2. klo 17.00-18.30 Rovaniemen kaupungintalon valtuustosalissa. Tervetuloa! Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi

Rakas Joulupukki, olemme täällä Lapin PerusNaisissa koettaneet olla hyvin kiltteinä, vaikka ei se välillä ole helppoa ollut, ajat ovat kovat.

Alkajaisiksi on sanottava, että olemme erityisen iloisia uutisista, joissa Tilastokeskus kertoo, että Suomessa on nyt 10 000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Lapissakin työpaikkoja on noin 500 enemmän. Hallituspolitiikka on alkanut purra ja kuluttajien luottamus talouteen on kääntynyt plussalle.

Vielä ei ole syytä kuitenkaan paukutella henkseleitä, paljon on vielä tekemättä. Lappia koettelee kovasti monta vitsausta, joita etelän tai Brysselin kulmilta ei näe kovin hyvin. Ankara työttömyys, pitkät välimatkat, heikentyvät palvelut.

Matkailu, kaivosala ja rakentaminen ovat täällä kasvavien joukossa vaikka koko maakunta on jo moneen kertaan ehditty taputella saattohoitoon.

Meillä asuu vielä jokunen ihminen, joka ei halua muuttaa pääkaupunkiseudulle, edes pakolla. Ihminen pysyy kotiseudullaan, jos siellä on riittävät palvelut, hyvät tiet, koulutuspaikkoja ja työtä. Lapissa työttömiä on paikoin yli 20% ja se on valtakunnallisestikin kova juttu. Siihen pitää saada muutos.

Meillä on siis muutama toive, arvoisa Joulupukki.

Toivomme, että Barentsin alueen suunnitelmat ja yli 200 miljardin investoinnit alueelle vuoteen 2020 mennessä toteutuvat ja poikivat Lappiin työtä ja toimeentuloa. Ja että hallitus ottaa tosissaan tämän suunnitelman jota kutsutaan ’Pohjoiseksi ulottuvuudeksi.’ Meiltä Helsinkiin on yhtä pitkästi kuin Helsingistä tänne, vaikka sitä ei moni uskoisi. Jos koko maakunta kyykkää, meidän on muutettava pääkaupunkiin ja Helsinki joutuu rakentamaan uudet koulut, terveyskeskukset, työt ja asunnot meitä varten. Eipä ole ilmaista sekään.

Kaivoksia, metsiä ja matkailukohteita ei kylläkään voi siirtää Lapista minnekään ja työpaikat syntyvät niiden äärelle. Niistä aikanaan tuleva tuotto koituu koko Suomen hyväksi.

Aiemmin riemuitsimme uutisista, joissa kerrottiin, että suorat lennot Lapista Eurooppaan ovat suosittuja ja liikenne on vilkasta. Matkailijatkin tarvitsevat palvelunsa, esimerkiksi terveyspalvelut, jos jotakin ikävää sattuu. Jos englantilainen turisti katkoo kätensä Ylläksen rinteessä, edessä on matka taksilla Rovaniemelle ja matkaa on yli 200 kilometriä. Melkein kuten Helsingistä Tampereelle.

Matkailu on maailmanlaajuisestikin kasvava ala ja Lappiin siitä on kaavailtu noin 1,4 miljardin investointeja. Sen olisi kiva nähdä toteutuvan meidän elinaikanamme. Jos kotimaiset matkailijat eivät ymmärrä Lapin arvoa, onneksi muualla on muita; venäläisiä, kiinalaisia, englantilaisia matkailijoita kiehtoo hiljaisuus, puhtaus ja luonto. Niitä täällä riittää.

Lapin asukkaat ovat jo tottuneet siihen, että monia erikoislääkäripalveluja pitää lähteä hakemaan monen päivän reissulle. Ei se silti mukavalta tunnu, jos esimerkiksi silmälääkärin takia pitää ottaa kolme päivää töistä vapaaksi. Siksi toivommekin, että Lapin erityiset olosuhteet ja pitkät etäisyydet otetaan huomioon, kun Sote mullistuu.

Toivotamme myös Suomen hallitukselle terveyttä ja pitkää ikää.

Ja sinulle Joulupukki, toivotamme kaikkea hyvää matkallasi Korvatunturilta maailman lasten luokse. Toivottavasti teiden huono kunto täällä Lapissa ei viivästytä matkaasi liikaa.

Maaseudulta käsin -messut 27.-28.8.2016 klo 10.00-17.00 Tervolan Louella, Kätkävaarantie 69.

https://www.perussuomalaiset.fi/ilmoittaudu-alustavasti-perussuomalaisten-kuntavaaliehdokkaaksi/

(lisää…)